Taulu 1

I Petrus Michaelis (Petter) Arctophilacius Kalajoen kappalainen, kirkkoherra 1612, valtiopäivämies; rovasti, laivuri, s. 1575 Lohtaja, k. 1647 kesällä, Kalajoella, ikä 72 v. Lohtajan talonpoikaisista kauppiaista merkittävin ja rikkain oli 1500-luvun jälkipuolella Mikko Mattila, jonka isä oli jo ollut varakas kauppias ja laivanomistaja. Tällaisesta talosta pystyttiin lähettämään poika opintielle aikana, jolloin se oli Pohjanmaalla hyvin harvinaista. Antiikin kieliin perehdyttyään Pieti Mikonpoika otti nimekseen Arctophilacius, jonka merkityksen osoittaa parhaiten hänen poikansa Gabriel Calamniuksen nuorena käyttämä muoto Arctophilax. Atte Kalajoki on todennut sen juontuvan kreikan kielen sanasta arktophylaks, 'karhunvartija', joka on pohjoisen taivaan komean tähtisikermän vanha nimi. Sen Mattilan Pieti epäilemättä tiesi, mutta kun arktos merkitsee samalla 'pohjoista', Arctophilacius voidaan tulkita myös 'pohjolan vartijaksi'. Pietari Arctophilacius oli 1603 ilmeisesti kapteeni Lauri Niilonpojan pohjalaisen lippukunnan sotapappina Virossa, jossa hän taisteli Puolaa vastaan, mutta viimeistään 1607 hänestä tuli Kalajoen kappalainen ja 1610 saman pitäjän kirkkoherra. Hän toimi sittemmin myös lääninrovastina ja edusti Pohjanmaan papistoa vuoden 1634 valtiopäivillä. Herra Pietari oli taloudellisesti yritteliäs ja taitava mies. Hän hankki itselleen Kalajoen Eteläkylän Siipolan ja Hietalan talot, ja vuonna 1627 hänellä oli niissä ja pappilassa yhteensä muun muassa 6 hevosta, 20 härkää, 3 sonnia ja 51 lehmää - ilmeisesti Pohjanmaan suurin karja. Päästäkseen osalliseksi Rahjan saariston tuottavaan lohenpyyntiin kirkkoherra hankki pappilan omistukseen Paattiskarit ja Korkiakarin. Kun Arctophilaciukselle kokoontui omista elinkeinoista ja kirkkoherran suuresta palkasta paljon kauppatavaraa, hän hankki oman laivan, jollainen hänellä oli viimeistään 1617. Siitä lähtien herra Pietarilla näyttää olleen aina vähintään yksi merikelpoinen alus. Laivoja hän käytti paitsi omien tavaroiden kuljetukseen myös kruunun verovarojen rahtaamiseen; 1620 kirkkoherran alus tuhoutui kovassa myrskyssä Kruunupyyn Hästöfjärdenillä täynnä verojyviä. Vuonna 1631 hän myi erään laivan kruunulle. Veronvuokraaja Jaakko Burmanin jäätyä 1625-26 suureen velkaan kruunulle hänen takaajansa, joihin Pietari Arctophilacius kuului, tuomittiin maksamaan velka. Tämä oli tuntuva isku, mutta hallituksen on kerrottu myöntäneen kirkkoherralle vuodeksi yksinoikeuden tervan ostamiseen Kalajoen markkinoilta, mistä hän sai Terva-Pietin liikanimen. Arctophilacius kuoli rikkaana miehenä, kuten näkyy siitäkin, että hänen arkkunsa koristamiseen käytettiin vähintään naula (425 grammaa) hopeaa. Pietari Arctophilaciuksesta polveutuvat Calamniusten ja Kallingien suvut, ja lukuisia hänen jälkeläisiään oli pappeina Kalajoen suurpitäjässä 1700-luvulle saakka. (GS 7659 & Bergholm SUKUKIRJA I sivu 267).

Kalajoen hautausmaalla 2007. AK

Puoliso: Magdalena Östenintytär Sursill s. noin 1580 Umeå, Ruotsi, k. 1650 Kalajoki, ikä 70 v. Yksi Östen Erikinpojan seitsemästä tyttärestä, joista Sursillin suku on saanut alkunsa. Suvut Forsman, Mathesius, Wallenstjerna ja Tigerstedt ovat hänen jälkeläisiään. Eli Kalajoella "vanhana ja voimattomana" vielä maalikuussa 1650. Om Sursillarna finns mycket att läsa. Magdalena och hennes sex systrar hade feta hemgifter och gifte sig alla med prominenta prästsläkter i Finland. Många kända nordbor, främst finnar, härstammar från Sursillsläkten. T ex Olof Palme, Jean Sibelius, den finländske statsministern Paavo Lipponen och den finländske presidenten Carl Mannerheim. Sursillarnas släkt finns beskriven i det klassiska verket "Genealogia Sursilliana", tryckt 1850, med utgångspunkt från anfadern Erik Ångerman Sursill. Granskar man primärkällorna så ger de visst stöd till Sursillgenealogin. En ny, upparbetad upplaga utkom 1971; Sursillin suku - Genealogia Sursilliana, Helsinki 1971. Släktträd finns även på många webbplatser, bl.a. www.sursill.net . Även Carl Mannerheims släktträd är intressant, han är släkt med Magdalena Sursill, men har även en hel del andra intressanta rötter som går ända tillbaks till Olof Skötkonung. [Källa: Bl.a. Torbjörn Jonsson.] (HS & GS 7659). Vanhemmat: Östen Erikinpoika Sursill, Uumajan vouti. Valtiopäivämies, s. noin 1520 Ruotsi, Uumaja, Teg, k. 1598 Uumaja, Västerteg, ikä 78 v ja Malin Magdalena Eriksdotter, s. 1535 Laihia, k. jälkeen 1580 Laihia, ikä 45 v.

Taulu 2

II Gabriel Petri Calajokius-Calamnius, (Taulusta 1, isä Petrus Arctophilacius) 1645 Kalajoen kappalainen, Kemin (Keminmaan?) kirkkoherra 1643, s. 1603 Kalajoki, k. 1648 Kemi (Keminmaa?), ikä 45 v. Alk. Arctophilacius, sitten ylioppilaana Arctophilax. Myöhemmin Calajokiensis ja Kalajokius, josta kuitenkin sitten kääntäen sen suomalaisen loppupuolen latinaksi (joki=amnis) muodosti nimen Calamnius. Kirjoittautui 17.11.1623 Wittenbergin yliopistoon ja 1625 Rostockin yliopistoon Saksaan. Kalajoen kappalainen, sittemmin Kemin kirkkoherra (1643) lankonsa Pictorius´en jälkeen. Tog namnet Calamnius, alla nu levande Calamnius-ättlingars förfader. (GS 7660 & Lars Holm).

Puoliso: noin 1637 Kalajoki Margaretha Brynielsdotter s. 1600, k. jälkeen 1652 Kalajoki, ikä 52 v. GS:n mukaan eli Kalajoella leskenä vielä 1652. Tuomivaaran mukaan vaimon nimi olisikin Anna Vendelius. SS:n mukaan eli Kalajoella vielä 1652. Stigin tutkimuksessa sivulla 15 sanotaan, että Anna Vendelius olisi ollut naimisissa Gabriel Lithoviuksen kanssa (Kemin kappalainen, kuollut 1641). Genealogia Sursilliana on samaa mieltä. (HS & Lars Holm).

Taulu 3

II Margaretha Petterintytär Arctophilacius, (Taulusta 1, isä Petrus Arctophilacius) Jälkimmäinen avioliitto lienee ollut lapseton. Eli leskenä Uudenkaarlepyyn pitäjässä 1660. (GS 7964).

1. puoliso: Johan Olai Pictorius Kemin kirkkoherra, s. Turku, k. 1643 Kemi. Kotoisin Turusta. Sukunimi toisinaan Målare, Målareson från Åbo, isä oli Olavi-niminen turkulainen maalari. Kemin kirkkoherra. Johannes Olavinpoika Pictorius joutui Kemin kirkkoherrana syytetyksi saamelaisten huonosta kohtelusta. Tämä liittyi ilmeisesti Uppsalan arkkipiispan ja Turun piispan väliseen kiistaan Kemin Lapin kirkkohallinnollisesta asemasta. Syytteet todettiin lähes täysin perättömiksi. Kapellan i Kalajoki, blef 1630 Kyrkoherde i Kemi. (MS & GS 7964). Vanhemmat: Olavi / Olof (Pictorius), Turkulainen maalari ja N N.

Taulu 4

II Susanna Petterintytär Arctophilacius, (Taulusta 1, isä Petrus Arctophilacius) s. 1610 Kalajoki, k. jälkeen 1689 Kalajoki, ikä 79 v. Eli vielä 1689. (GS 8253).

Puoliso: noin 1633 Josef Matiaksenpoika Mathesius Kalajoen kappalainen 1630, kirkkoherra 1648, rovasti, s. 1608 Salo, k. 03.09.1685 Kalajoki, ikä 77 v. Valtiopäivämies, liikemies. Josef Mathesiuksesta tuli Kalajoen kappalainen 1630 ja viimein pitäjän kirkkoherra 1648. Rovasti. Omisti laivan, jolla kuljetti jatkuvasti rahtia, kuten monet muutkin Pohjois-Pohjanmaan rannikon kirkkoherrat. Hän oli muistotarun mukaan "merkillinen ja yhteiskunnassa varsin voipa mies". Eikä taru liioittele. Kalajoen kirkkoherra oli Pohjanmaan säätynsä edustajana ja papiston puhemiehenä Tukholman mainittavilla valtiopäivillä vuonna 1655, missä päätettiin, että reduktsiooni oli toimeenpantava ja ryhdyttävä suureen sotaan Puolaa vastaan. Ja kun kaksi vuotta myöhemmin sodan liekki leimusi uhkaavana Suomen itärajoilla ja suomalaisilta nk. maakuntapäivillä vaadittiin uusia suostuntaveroja sotaa varten, oli Josef Mathesius papiston puhemiehenä Tornion kokouksessa touko- ja kesäkuussa 1657. Jo isän eläessä oli kolme Josefin poikaa vihitty papiksi; näistä kaksi palveli Kalajoella, vanhempi apulaisena, nuorempi vakinaisena kappalaisena. Lähde: Kyrönmaa I Etelä-Pohjalaisen Osakunnan Julkaisu Hankki pojilleen Uusi-Kaarlebyn koulun ylläpitämiseksi määrätyt teinirahat Kalajoen pitäjästä. Josef Mathesius oli Kalajoen kappalainen noin vuodesta 1630 ja kirkkoherra vuodesta 1648 alkaen, Limingan kirkkoherra ja rovasti n. 1670-1680. Papin viran ohella hän oli yritteliäs liikemies hyvässä ja pahassa, katso esim. Ahlholm (Corvinus) Henrik. Hän oli perimätiedon mukaan "merkillinen ja yhteiskunnassa varsin voipa mies". Kalajoella Josef oli syytinkimiehenä Etelänkylän Heusalan talossa. Hän omisti useita laivoja, jopa 20 metrisiä, joista yhden hän möi Tukholmassa 1648, vuonna 1668 hänellä oli vielä yksi tällainen. Henrik Ahlholmin kanssa hän haki lupaa malminetsintään. Hän toimi pitäjäläisten kunnioitettuna nokkamiehenä kun Kalajokelaiset riitelivät 1650-1660 vapaaherra Schering Rosenhanea vastaan. Riidassa oli kyse kalastusoikeuksista, Rosenhane halusi osallistua lohenpyyntiin ja verottaa silakanpyyntiä, mutta pitäjäläiset vastustivat, kirkkoherra Josef Mathesius kärjessä, vedoten ikiaikaisiin oikeuksiinsa. Schering Rosenhane piti Josef Mathesiusta arvossa ja peräytyi vaatimuksistaan haluten säilyttää välit. Kun Axel Rosenhane peri vapaaherrakunnan vuonna 1663, kiista puhkesi uudestaan ja Johan mm. hajotutti vapaaherran padon. Axel vei tapauksen kesäkäräjille jossa hävisi jutun, kun rovasti ja maaherra katsoivat pitäjäläisten olevan oikeassa. Kirkkoherra Josef Mathesius oli edusti Pohjanmaata Tukholman valtiopäivillä 1655, kun syntyi päätös peruuttaa läänitykset - kuten Ikalaporin eli Kalajoen vapaaherrakunta. Tämä reduktio oli varmasti Mathesiuksen mieleen, kuten yltä voimme lukea. Läänitysten purkaminen tapahtui kuitenkin vasta vuonna 1682 sillä kuningas lähti sotaan. Kuningas Kaarle X Kustaa näet oli tarjonnut Puolalle sotilaallista yhteistyötä Venäjää vastaan, mutta kruununperimysriidan vuoksi Vaasa-sukuinen Puolan kuningas ei suostunut jolloin Kaarle päätti hyökätä. Hän valtasikin Puolan lyhyessä ajassa, mutta joutui lähtemään sieltä aseisiin noussutta Tanskaa vastaan. Se kannatti sillä Roskilden rauhassa 1658 Ruotsi sai mm. Skoonen. Taistelut leimusivat Suomen itärajallakin, Inkerinmaalla ja Käkisalmessa, jonne venäläiset olivat hivuttautuneet Kaarlen ollessa Puolassa, ja suomalaisilta vaadittiin uusia suostuntaveroja sotaa varten n. k. maakuntapäivillä. Josef Mathesius oli papiston puhemiehenä Tornion kokouksessa touko-kesäkuussa 1657. Josefin elinaikana kolme hänen poikaansa ehdittiin vihkiä papiksi. Näistä kaksi palveli Kalajoella. Yhdestä pojasta, Anders Josefinpoika Mathesiuksesta, tuli pätevä lakimies joka toimi mm. kihlakunnantuomarina 1663 Erik Tawastjernan jälkeen. Kalajoen kappalainen 1630-1648.1 Sai kappalaisena ollessaan haltuunsa Eteläkylän Heusalan. Oli koko pitäjän luotettu johtaja, käydessään 1630-luvulla kovaa kiistaa vapaaherransa kanssa. Hankki 1636 luvan matkustaa ympäri maata malminetsinnässä Pyhäjoen kirkkoherran kanssa. Myi Tukholmassa 1648 isohkon aluksen.3 Kalajoen kirkkoherra 1648-1685. Rovasti. "Oli merkillinen ja yhteiskunnassa varsin voipa mies". Valtiopäivillä 1655 säätynsä edustajana ja papiston puhemiehenä Tornion maakuntakokouksessa 1657. Hankki pojilleen Uudenkaarlepyyn koulun ylläpitämiseksi määrätyt teinirahat Kalajoen pitäjästä. Omisti 1688 kölistä 11 syltä (22 metriä) pitkän aluksen. K. 1685. - Puoliso Susanna Arctophilacius, elossa vielä 1689. Vanhemmat: Kalajoen kirkkoherra Petrus Arctophilacius ja Magdalena Östenintytär Sursill, katso Sursill suku.1 (GS 8253 & MS & HS & Lars Holm). Vanhemmat: Mathias Georgii Mathesius, Opettaja Turussa ja Raumalla, Saloisten kirkkoherra, rovasti, s. 1570 Turku, Halikko, k. 1622 Saloinen, ikä 52 v ja Margaretha N, s. noin 1580 Rauma.

Taulu 5

II Beata Petterintytär Arctophilacius, (Taulusta 1, isä Petrus Arctophilacius) s. 1615, k. 30.03.1693 Turku, ikä 78 v (GS 8455).

Puoliso: 1643 Olof Samuelsson Grubb-Wallenstierna Maskun ja Vehmaan kihlakunnan tuomari, s. 03.02.1611 Upsala, Ruotsi, k. 01.02.1687 Turku, ikä 75 v ja 11 kk. Sukunimi vuoteen 1678 Wallenius. Suomalainen aatelissuku No 77 Vallenstjerna, alkujaan Grubb. Ylioppilas Upsalassa 1629, sitten myös Frankfurt am Mainissa Saksassa, Oxfordissa ja Cambridgessä Englannissa sekä Leydenissä ja Amsterdamissa Hollannissa 1634 - 1636. Turun hovioikeuden asessori 1652. Sai aatelisarvon nimellä Wallenstierna 1678 ja otettiin Ruotsin ritarihuoneeseen 1686. Vanhemmat: Samuel Andreae Grubb, Ruotsin Östervålan kirkkoherra, professori, s. 1580 Luleå, Sverige, k. 09.06.1662 Heby, Östervåla, Sverige, ikä 82 v ja Christina Olofsdotter, k. 1618.

Taulu 6

II Sara Petruksentytär Arctophilacius, (Taulusta 1, isä Petrus Arctophilacius) s. Kalajoki, k. jälkeen 1694. Eli Kalajoella vielä 1694. Olavin kuoltua maaherra valtuutti Saara-lesken hoitamaan nimismiehen virkaa ja pitämään kruunun käräjiä 1670-75. Muut nimismiehen tehtävät hoiti Saaran vt. nimismiehiksi palkkaamat kaksi lankomiestään. Olofilla ja Saaralla oli ainakin kuusi lasta. Näistä neljä oli poikia, jotka opiskelivat Turun akatemiassa. Koulutus Turussa oli hyvin kallista, joten siinä lienee auttanut Saaran saama perintö rovasti-isältään. (GS 8616 & Lars Holm).

Puoliso: Olof Sigfridsson Laurila (Lauraeus) Kalajoen nimismies 1656-1670, s. noin 1610 Kalajoki, k. 1670 Kalajoki, ikä 60 v. Nimismies Skalaborgin vapaaherrakunnassa ja vt.vouti 1646-48. Kalajoen nimismies 1656-70. Olavi toimi ensin Kalajoen voudin apulaisena ja vt. voutina 1646-48. Hän osti 300 kuparitaalarilla Pohjankylän Marttilan talon n:o 2, joka oli 2/3 manttaalin perintötila. Hän piti tilalla myös majataloa. Samalla hän toimi eri virkatehtävissä, mm. aloitti pikkutullin kantamisen Kalajoen markkinoilla 1651. Hänet valittiin talonpoikien edustajaksi vuoden 1655 valtiopäiville. Kruununvouti palkkasi Olavin Kalajoen nimismiehen sijaiseksi 1655-56 ja maaherra nimitti hänet nimismieheksi 1656-70. Hänet tunnettiin toimeliaana ja rehellisenä miehenä, joka suoriutui hankalistakin tehtävistä hyvin. Ikalaporin vapaaherrakunta olikin rauhallisempi kuin monet muut Suomen läänitysalueet. Vanhemmat: Sigfrid Ollinpoika Laurila, Isäntä, lautamies, s. Kalajoki, k. jälkeen 1636 Kalajoki ja N N.

Taulu 7

II Carl (Carolus) Pettersson Kalling, (Taulusta 1, isä Petrus Arctophilacius) Kalajoen kappalainen 1648-1672, s. noin 1619 Kalajoki, k. 1672 Kalajoki, ikä 53 v. Käytti ensin Calajockius -nimeä mutta otti sittemmin nimen Kalling. Kalling-nimen synnystä on kaksi versiota: Siipolan pihassa oli ja on yhä n. 1½metriä korkea kallio, jonka mukaan nimi on otettu. Toisen tiedon mukaan Kalling-nimi tulee paikannimestä Kalajoki. Carl kalling peri Siipolan v. 1647 ja lunasti muut pois. Hän asui tilalla kuolemaansa saakka. Hän omisti myös Mantilan tilan Kalajoen Norrbyssa 1649-53. V. 1648 hänestä tuli Kalajoen kappalainen. (GS 8401 & HS).

Kalajoen hautausmaalla 2007. AK

Puoliso: Anna Cronbäck s. Kruununkylä, k. jälkeen 1695 Kalajoki. Eli 1695. Vanhemmat: Jeremias Cronbäck, Kruununkylän kirkkoherra, s. Kruununkylä, k. 1637 ja N Wiloides.

Taulu 8

III Brita Gabrielintytär Calamnius, (Taulusta 2, isä Gabriel Calajokius-Calamnius) (GS 7661).

1. puoliso: Johan Johansson Salonius-Saloensis Rantsilan kappalainen 1671, s. noin 1629. Ylioppilas Upsalassa 1647, Turussa (pohj.) 1651. Saloisten kappalainen 1651. Eli vielä 1676. Kapellan i Salo 1668 och sedan förste Prost uti Franzila 1671. (GS 3308). Vanhemmat: Johannes Thomaeson Londinus-Tonttinen, Saloisten kirkkoherra, laivuri, k. 1668 ja Anna Matiaksentytär Mathesius, s. noin 1600.

Taulu 9

III Gabriel Gabrielinpoika Calamnius, (Taulusta 2, isä Gabriel Calajokius-Calamnius) Iin kirkkoherra, s. 1630 Kalajoki, k. 1673 Iijoki, ikä 43 v. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1649. Toiminut myös sotilaspappina. (GS 7667 & HS).

Puoliso: 1659 Anna Thomasintytär Florinus k. 1673 Iijoki (HS, GS 7667). Vanhemmat: Thomas Thomae Florinus, Vaasan ja Mustasaaren kirkkoherra 1633. Valtiopäivämies, s. noin 1580, k. 1648 Mustasaari (Turku), ikä 68 v ja Catharina Erikintytär Borgstadius, s. 15.04.1614, k. 1678 , ikä 64 v.

Taulu 10

III Magdalena Johanintytär Pictorius, (Taulusta 3, äiti Margaretha Arctophilacius) (GS 7965).

Puoliso: ennen 1645 Knut Magnuksenpoika Gammal Kemin kappalainen 1643, s. 1620 Vöyri, k. 1667 , ikä 47 v. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1640. Vihittiin papiksi 1643. Kapellan uti Kemi 1643. (GS 943 & 7965). Vanhemmat: Magnus Gammal, Pietarsaaren kirkkoherra 1622, s. 1600, k. 09.02.1636 Pietarsaari, ikä 36 v ja Margaretha Knutintytär Westzynthius, s. 21.09.1602 Pietarsaari, k. 14.12.1667 Kruunupyy, ikä 65 v ja 2 kk.

Taulu 11

III Susanna Johanintytär Pictorius, (Taulusta 3, äiti Margaretha Arctophilacius) k. 1697 (GS 7966).

1. puoliso: Cnut Jacobsson Carlman Pohjanmaan jalkaväkirykmentin pastori, k. .10.1656 Kurland, Kuurinmaa. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1644. (GS 9024, http://www.sukututkimusseura.fi/genos/index.htm). Vanhemmat: Jakob Jakobi Carlman, Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1636, s. 23.07.1602, k. .5.1653 Uusikaarlepyy, ikä 51 v ja Margaretha Cnutintytär Witting.

Taulu 12

III Margaretha Johanintytär Pictorius, (Taulusta 3, äiti Margaretha Arctophilacius) k. 25.09.1695 Pyhäjoki (GS 8149).

1. puoliso: Jakob Josefinpoika Munselius k. .11.1699 Pietarsaari. Ylioppilas Turussa kl. 1644 Munselius Jac. Josephi _ 21. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1644] Iacobus Josephi Munselius. | Borgmästare i Jacobstad. Oraatio 20.3.1645. Turun hovioikeuden auskultantti. — Turun hovioikeuden asiakirjakirjuri 1649. Pietarsaaren pormestari 1653–69, samalla Pietarsaaren postimestari, Pohjanmaan kruununtuomiokunnan lainlukija 1653–69 sekä Kaarleporin ja Vöyriporin vapaaherrakuntien alilaamanni 1664–69. Valtiopäivämies 1659–60. (GS 8905). Vanhemmat: Josef Jakobsson Muncelius, Pormestari Uusikaarlepyyssä 1635, k. 1649 Uusikaarlepyy ja Susanna Cnutintytär Witting, s. 1590, k. 1645 Uusikaarlepyy, ikä 55 v.

Taulu 13

III Beata Johanintytär Pictorius, (Taulusta 3, äiti Margaretha Arctophilacius) k. 1700 (GS 8150).

Puoliso: Erik Henrikinpoika Tawast-Tawaststjerna Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan tuomari 1680, s. 1627 Turku, k. 29.12.1693 Liminka, ikä 66 v. Aateloitiin nimellä Tawaststjerna 1687 ja otettiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin 1689. (GS 8150). Vanhemmat: Henrik Mattsinpoika Tawast, Kreivi Jakob De la Gardien Suomen läänitysten hopmanni. Herrainpäivämies, s. 1599, k. 10.03.1667 Turku, ikä 68 v ja N N, haudattu jälkeen 1656.

Taulu 14

III Petter Johaninpoika Pictorius, (Taulusta 3, äiti Margaretha Arctophilacius) Uudenkaarlepyyn kappalainen, k. 1672 Uusikaarlepyy. Ylioppilas Turussa 1653. Vihittiin papiksi 1660. (GS 8249).

Puoliso: Christina Nilsintytär Ringius Eli leskenä Närpiössä 1686. (GS 9088 & 8249). Vanhemmat: Nils Olofinpoika Ringius, Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1654, s. 1611 Växjö, Ruotsi, k. 1680 Uusikaarlepyy, ikä 69 v ja Anna Jakobintytär Höök o.s. Skepperus, s. 1621 Kokkola, k. 1664 Uusikaarlepyy, ikä 43 v.

Taulu 15

III Catharina Johanintytär Pictorius, (Taulusta 3, äiti Margaretha Arctophilacius) (GS 8252).

1. puoliso: 17.06.1660 Petter Lundinus e. Campenius Pietarsaaren pitäjän kappalainen 1655, s. 1627 Pietarsaaren pitäjä, k. 1670 Pietarsaaren pitäjä, ikä 43 v. Sukunimi ylioppilaana Campenius. Ylioppilas Upsalassa 1650, Turussa (pohj.) 1652, Pietarsaaren pitäjän kappalainen 1655. (GS 8252). Vanhemmat: Olof, Pietarsaaren maaseurakunnan lukkari ja N N.

Taulu 16

III Petrus (Petter) Joosefinpoika Mathesius, (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) Kappalainen Kalajoella 1688, s. 1635 Kalajoki, k. 1693 Kalajoki, ikä 58 v. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1652. Mainitaan jo 1663 pappina Kalajoella, josta tuli kappalaiseksi 1688. (GS 8254).

Puoliso: Catharina Erikintytär Falander k. 1719 Kemiö. Vanhemmat: Erik Ericus e. Falander, Kokkolan kirkkoherra, s. 1606 Falun, Ruotsi, k. 25.12.1672 Kokkola, ikä 66 v ja Magdalena Olofsdotter Hermainen, s. 1611 Turku, haudattu 24.05.1663 Kokkola.

Taulu 17

III Josef Joosepinpoika Mathesius, (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) Kalajoen kirkkoherra 1686, s. 02.03.1640 Kalajoki, k. 10.03.1689 Kalajoki, ikä 49 v ja 0 kk. Uuteenkaarlepyyhyn kouluun 1647. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1654, Upsalassa 18.10.1662. Suoritti Thuronius´en johdolla maisteriväitöksensä "Theoremata nonnulla miscellancea psychologia" 05.09.1665. Maisteri 25.05.1666. Vihittiin papiksi keväällä 1667 ja määrättiin isänsä apulaiseksi Kalajoelle. Pietarsaaren kappalainen 1670. Puolusti pappeinkokouksessa 15.02.1670 Oulussa esimiehenä piispa Gezelius'en synodaaliväitösk. ,,Qvaestiones theol. selectae de libero arbitrio." Isänsä jälkeen Kalajoen kirkkoherra 1686. Tutki ylioppilaana ensin lakitiedettä, niin että katsottiin kelpaavaksi hovioikeuteen. Hänen Pietarsaaressa ollessaan syntyi arvoriita Joh. Tavastin ja hänen välillään, edelliselläkö vanhempana kappalaisena vaiko jälkimmäisellä maisterina oli oleva etusija (ks. Strandberg, Herdam. II, 96-97). Kokkolan porvarien kanssa syntyi riita 1688, kun omalla aluksellaan oli kuljettanut tervoja Ruotsiin. Rakennutti itselleen eri lukutuvan, josta pitäjäläiset lupasivat 1690 leskelle maksaa 20 vaskital. Puoliso: adventin aikana 1667 Maria Thorwöste, Turun kaupp. Peter Thorwöste'n ja Elin Såger'in tytär, joka 2:o naitiin Lapväärtin kirkkoherralle Johannes Beckman'ille. Perheen nimiltään tuntemattomat lapset kuolivat pieninä. (GS 8258 & Axel Bergholm Sukukirja s. 855.).

Puoliso: 15.09.1668 Turku Maria Persdotter Thorwöst Maria Thorwösten häät Josef M:n kanssa olivat Turussa 15.9.1668 (Turun tuomiokirkon tilikirja, jossa morsian on nimeltään Maria Persdotter). Vanhemmat: Petter Thorwöst, Turkulainen kauppias ja tehtaanomistaja, s. 1600 Hollanti, k. 06.05.1659 Turku, ikä 59 v ja Elin Såger, s. 30.06.1614 Turku, k. 14.08.1669 Turku, ikä 55 v ja 1 kk.

Taulu 18

III Gabriel Josefinpoika Mathesius, (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) Kalajoen kappalainen 1673, s. noin 1630, k. 1692 Kalajoki, ikä 62 v. Ylioppilas Upsalassa 24.09.1662, Turussa (pohj.) 1663. Kirjoitti ruotsinkielisen runon 04.10. hukkuneen ylioppilas Jakob Brennerin muistoksi julkaistuun "Lacrymae et Suspiria in obitum et abitum... Jacobi J Brenneri". Palkittu runoilijana. (GS 8260 & Atte K:n ison paperin tietoja).

Puoliso: .8.1675 Maria Bergudd s. 29.06.1658 Pyhäjoki, k. 18.07.1735 Pyhäjoki, ikä 77 v ja 0 kk. Eli vielä tammikuussa 1730. Maria Bergudd kuoli Pyhäjoella 18. 7.1735 ja haudattiin 28.8. ollen iältään 77 v. 2 viikkoa 6 p. Vrt. Wilskman, Släktbok II, 270, ja Impiwaara, Lisiä Raahen kaupungin historiaan (Raahe, 1913), s. 46, sekä Corte-suvun monografia, s. 50, jossa tätä seikkaa ei vielä tunnettu. (GS 2120). Vanhemmat: Nils Erikinpoika Bergudd, Laihian ja Maalahden vapaaherrakuntain kaitsija; hopmanni, s. 1625, k. 1680 , ikä 55 v ja Maria Matintytär Schildt, s. 1630, k. 1684 , ikä 54 v.

Taulu 19

III Margaretha Josefintytär Mathesius, (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) s. 1644 Kalajoki, k. 17.02.1695 (1705?) Pyhäjoki, ikä 51 v. Miehensä kuoleman jälkeen asui Pyhäjoella omistamassaan Kiiskilän talossa. (GS 8296).

Puoliso: Johan Larsinpoika Carlander Maisteri, Vaasan koulurehtori, sittemmin Pyhäjoen kirkkoherra 1676, k. 1680 Pyhäjoki. Kotoisin Pohjanmaalta (ehkä porvarin poika Oulusta?). Ylioppilas Uppsalassa 28.7.1652 Jonas‹!› Laurentij Carlander Ostr.Bothn. Respondentti Uppsalassa 25.9.1658 pro exercitio, pr. käytänn. filos. prof. Petr. Liungh. Ylioppilas Turussa sl. 1658 Carlander Joh. Laurentii Botn _ 59. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1658] Johannes Laur: Carlander. Upsaliæ depositus. | Edidit duas Dissertationes, priorem Upsaliæ De Natura et caussis Virtutis Moralis Ps. Liung 1658. Alteram Aboæ Theoremata miscellanea exhibentem Ps. Kiämpe 1661. Deinceps Rector Scholæ factus est. | Deniq: Pastor in Pyhäjoki 1674. Obiit 1680?. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 25.1.1661. Respondentti 9.2.1661 pro gradu, pr. Axel Kempe. FM 11.6.1661. Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori 1660. Pyhäjoen kirkkoherra 1676. Saarnaaja pappeinkokouksessa Oulussa 1680. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852). Vanhemmat: Lars Larsinpoika Carlander, Porvari Oulussa, s. Hailuoto, k. 23.11.1666 Oulu ja Magdalena (Malin) Hannuntytär Houru, s. jälkeen 1630, k. 04.10.1672 Oulu, ikä 42 v.

Taulu 20

III Anders Josefinpoika Mathesius, (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) Kihlakunnantuomari Suur-Savossa, myöhemmin Pohjanmaan kihlakunnan tuomari, k. 1714 Hailuodon tienoilla, kuolinsyy Kuoli pakolaisena venäläisten surmaamana nähtävästi Hailuodon tienoilla. Valtiopäivämies. Anders Josefinpoika Mathesiuksesta, tuli pätevä lakimies joka toimi mm. kihlakunnantuomarina 1663 Erik Tawastjernan jälkeen. Ylioppilas Turussa 1665, Upsalassa 13.03.1671. Otti Upsalasta erotodistuksen 09.06.1675. Kokkolan pormestari 15.07.1675. Edusmies herrainpäivillä 1675, palkkio 400 vaskitaalaria, 1682, palkkio 500 vaskitaalaria, 1686, palkkio 300 vaskitaalaria ja 1689 palkkio 600 vaskitaaleria. Ilmoitti 21.05.1690 raastuvanoikeudelle tulleensa nimitetyksi Suur-Savon kihlakunnan tuomariksi ja piti jäähyväispuheensa. Siirrettiin Pohjanmaan pohjoisen kihlakunnan tuomariksi 1693, asuen Kokkolassa jonka kirkolle teki eri lahjoituksia. Otti eron virastaan 1707. (GS 8311 & HS).

Puoliso: 24.06.1678 Tukholman pyhän Nikolauksen kirkossa Tukholamaas, Ruotsissa Cecilia Henriksdotter Ausius Vanhemmat: Henrik Ausius, Upsalan kreikankielen professori, s. 28.09.1603, k. 27.04.1659 , ikä 55 v ja 6 kk ja Brita Knutsdotter Brenner.

Taulu 21

III Magdalena Josefintytär Mathesius, (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) s. 1649 (GS 8351).

Puoliso: Olof (Olaus) Eliaksenpoika Hamnius k. 1689. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1667. Turun hovioikeuden auskultantti. Pohjanmaan kruununtuomiokunnan lainlukija 1672-74. Pohjois-Suomen laamannikunnan alilaamanni 1676-80. Suur-Savon tuomiokunnan tuomari 1680. Pariskunnan yht. hautakivi Kruunukylän kirkossa latinalaisella kirjoituksella. Häradshövding i Stor-Savolax domsaga från 1680. Efter Per Calamnius blev Olof Cygnell kyrkoherde i Kalajoki. Han synes ej ha vunnit sockenbornas bevågenhet. I synnerligen dåliga papper var han hos sockenskrivaren och skalden Gabriel Persson Calamnius, född 1694, som redan tidigare svårt hade kränkt Cygnells moder Susanna Hannius heder och ära genom att utpeka henne som baron Fitinghoffs hora. Nu sände han dessutom till konsistoriet två mot Cygnell riktade anklagelser. I dessa klandrade han Cygnell för opassande leverne. Dessutom anklagade han kyrkoherden för att han vägrat utdela nattvarden åt honom. Dessa anklagelser voro så grava, att Cygnell drog sockenskrivaren inför rätta. På tinget 1729 dömdes Calamnius till att såväl skriftligen som muntligen officiellt be om förlåtelse för sina gärningar. Vanhemmat: Elias Hamnius, Kirkkoherra Pietarsaaressa, s. noin 1618, k. 1662 Pietarsaaren pitäjässä, ikä 44 v ja Margaretha Wallerian.

Taulu 22

III Susanna Josefintytär Mathesius, (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) (GS 8361).

Puoliso: Henrik Kluwensich Luutnantti, k. noin 1699. Ylioppilas Turussa 1665. Keski-Pohjanmaan tuomiokunnan lainlukija 1676–80, sen tuomari 1685 (mutta virkaa ei perustettu). Vehmaan ja Ala-Satakunnan kihlakuntien tuomiokunnan tuomari 1686, erotettu 1698. Vanhemmat: Henrik Kluwensich, Pormestari Uusikaarlepyyssä, k. noin 1671 ja N Hermansdotter Stammert.

Taulu 23

III Beata Josefintytär Mathesius, (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) (GS 8379).

Puoliso: 1680 Gabriel Brennerus-Brenner Kauppias ja raatimies Kokkolassa 1674, s. noin 1644, k. .11.1710 Kokkola, ikä 66 v. Vanhemmat: Gabriel Henrici Brennerus, Närpiön kirkkoherra, rovasti, s. 1605 Mustasaari, k. 1694 Närpiö, ikä 89 v ja Brita Knutsdotter Rudnesius, s. 1609 Mustasaari.

Taulu 24

III Anna Josefintytär Mathesius, (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) (GS 8385).

Puoliso: Jakob Erikinpoika Falander Maisteri, Kokkolan kirkkoherra 1703, lääninrovasti, s. 1658 Kokkola, k. 26.04.1720 Kokkola, ikä 62 v. Ylioppilas Turussa kl. 1672 [Fahlander] Jac. Erici Bothn [_ 108]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1672] Iacobus Erici Falander | Magister factus Philos. Primo Sacellanus in GCarleby. Deinde Pastor in Cronoby et districtus vicini Præpositus. Postea Antistes Sacrorum in GCarleby 1704. confirmatus. Obiit 1720. Ylioppilas Uppsalassa 14.8.1673 Jacobus n. j. [Erici Falandri O-Bothn. ex Acad. Aboënsi]. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1677 - sl. 1677. Respondentti 23.2.1678 pro exercitio, pr. Daniel Achrelius. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1678 - sl. 1679. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 10.5.1679. Respondentti 30.10.1679 pro gradu, pr. Petter Laurbecchius. FM 27.11.1679. Turun akatemian vt. deposiittori 1679. Kokkolan kappalainen s.v. Kruunupyyn kirkkoherra 1686, Kokkolan 1703. Lääninrovasti 1694. Paossa Ruotsissa isonvihan aikana 1714-18, jolloin Turun tuomiokapitulin lisäjäsen siellä 1717-18. Valtiopäivämies 1697. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852). Vanhemmat: Erik Ericus e. Falander, Kokkolan kirkkoherra, s. 1606 Falun, Ruotsi, k. 25.12.1672 Kokkola, ikä 66 v ja Magdalena Olofsdotter Hermainen, s. 1611 Turku, haudattu 24.05.1663 Kokkola.

Taulu 25

III Brita Josefintytär Mathesius, (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) s. noin 1663 Kalajoki, k. 1739 , ikä 76 v (GS 8398).

1. puoliso: 10.02.1684 Erik Bergudd Komisarius Maalahti, Etelä-Pohjanmaan manttaalikomissaari, s. .8.1654 Sulva, k. 22.02.1698 , ikä 44 v. Erik Bergudd oli kuollut ainakin jo ennen 22.2.1698, jolloin hänen leskensä on kastetodistajana Raahessa. (MS). Vanhemmat: Nils Erikinpoika Bergudd, Laihian ja Maalahden vapaaherrakuntain kaitsija; hopmanni, s. 1625, k. 1680 , ikä 55 v ja Maria Matintytär Schildt, s. 1630, k. 1684 , ikä 54 v.

Taulu 26

III Christina Olofintytär Wallenius-Wallenstierna, (Taulusta 5, äiti Beata Arctophilacius) s. noin 1643 Åbo, Finland, k. 1731 Åbo, Finland, ikä 88 v. V:sta 1678 Wallenstierna (GS 8501).

Puoliso: 1660 Erik Erikinpoika Tigerstedt e. Falander Turun hovioikeuden asessori 1685, vapaaherra, s. 21.03.1640 Turku, k. 16.04.1697 Turku, ikä 57 v ja 0 kk. Sukuniemnmuutos v 1691. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1650. Filosofian kandidaatti 1665, Turun hovioikeuden auskultantti 1666. Kirjoittautui Giessenin yliopistoon 1666. Turun yliopiston kreikan- ja hebreankielen professori 1671, lainopin professori 1682, Turun hovioikeuden asessori 1685, aateloitiin nimellä Tigerstegt 1691 ja otettiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin 1693. Aateloitiin nimellä Tigerstedt 1691 ja otettiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin 1693 (GS 8501). Vanhemmat: Erik Ericus e. Falander, Kokkolan kirkkoherra, s. 1606 Falun, Ruotsi, k. 25.12.1672 Kokkola, ikä 66 v ja Magdalena Olofsdotter Hermainen, s. 1611 Turku, haudattu 24.05.1663 Kokkola.

Taulu 27

III Samuel Olofinpoika Wallenstierna, (Taulusta 5, äiti Beata Arctophilacius) Turun hovioikeuden asessori 1674, Turun ja Porin läänin varamaaherra 1687, s. 1644, k. 1694 Turku, ikä 50 v. Vuoteen 1678 Wallenius. Ylioppilas Turussa 1653. Turun hovioikeuden auskultantti 1662. — Turun hovioikeuden varaviskaali 1664, kanneviskaali 1672, aatelittomien luokan asessori 1674, aatelisluokan asessori 1684, ero 1694. Samalla Korppoon vapaaherrakunnan lainlukija 1676–79, Karjalan alilaamanni 1680 sekä Turun ja Porin läänin varamaaherra 1687. (GS 8456).

Puoliso: 05.10.1668 Turku Christina Baltasarsdotter Wernle k. 1695 Turku. Vanhemmat: Balthasar Wernle, Turun linnan vero- ja muonamestari, s. 08.09.1588 N Rnberg, Tyskland, k. 25.01.1657 Turku, ikä 68 v ja 4 kk ja Catharina Gubbertz, s. 15.01.1601 Stockholm Sweden, k. 28.12.1656 Turku, ikä 55 v ja 11 kk.

Taulu 28

III Magdalena Olofintytär Wallenius, (Taulusta 5, äiti Beata Arctophilacius) s. 01.04.1645, k. 28.08.1685 Turku, ikä 40 v ja 4 kk (GS 8497 & MELANDER, Personskrifter, s. 361).

1. puoliso: 17.10.1667 Olof Wexionius Turun yliopiston lakitieteen professori 1658, s. 1626 Växsjö, Ruotsi, k. 20.04.1671 Turku, ikä 45 v. Växjön koulun oppilas noin 1632. Ylioppilas Turussa (smool.) 1644. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1645 – kl. 1646. Keskimmäisen luokan stipendiaatti sl. 1646 – kl. 1649. Esitti ahkeraa ylioppilasta Palladiusta Surge-komediassa 6.5.1647. Respondentti 18.12.1647, pr. Johan Terserus. Respondentti 14.8.1648, pr. Mikael Gyldenstolpe. Ylimmän luokan stipendiaatti sl. 1649 – kl. 1651. Respondentti 16.2.1650 pro gradu, pr. Mikael Gyldenstolpe. FM 2.5.1650. Ylioppilas Uppsalassa 1.12.1650 Olaus Olai Wexionius Smol. Oraatio Uppsalassa 13.5.1651. Oraatio Tartossa 1655. Preeses 16.6.1660 pro doctoratu. MOT Turussa 19.6.1660. — Smålandilaisen osakunnan inspehtori 1658 (ei enää 1665). Itä- ja Länsi-Götanmaan sekä Länsipohjan maakuntien inspehtori 1665. Lainop. tiedek. promoottori 1660. — Tarton yliopiston käytännöllisen filosofian (historian ja politiikan) professori 1652–56, samalla kaunopuheisuuden professori 1653–55. Pakeni sotaa Turkuun 1656. Turun akatemian lainopin professori 1658. Akatemian rehtori 1660–61 ja 1667–68. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat: Olof Olofinpoika Wexionius, Ruotsin Växjön sairashuoneen saarnaaja ja Gunilla Erlanderintytär.

Taulu 29

III Margaretha Olofintytär Wallenius-Wallenstierna, (Taulusta 5, äiti Beata Arctophilacius) k. 1709 (GS 8615).

1. puoliso: Samuel Petraeus Turun hovioikeuden asessori 1679, k. 1685 Turku. Ylioppilas Turussa kl. 1650 [Petræus] Samuel [_ 37]. Respondentti 19.11.1656, pr. Eskil Petraeus U1. Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1658 – kl. 1663. — Pohjois-Suomen laamannikunnan vt. alilaamanni 1671–72, vakinainen 1674–81, samalla Iin vapaaherrakunnan laamanni 1672–76. Turun hovioikeuden aatelittomien luokan asessori 1678 (virkaan 1681). (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat: Eskil Petraeus, Turun hiippakunnan piispa, s. noin 1593 Grums, Värmland, k. 27.09.1657 Turku, ikä 64 v ja Anna Henriksdotter Kock, s. 1606 Tukholma, Ruotsi, k. 1674 Turku, ikä 68 v.

Taulu 30

III Gabriel Olofsson Lauraeus, (Taulusta 6, äiti Sara Arctophilacius) Turun tuomiokapitulin notaarina 1673 ja tuomiokirkon taloudenhoitajana 1678, s. 1649 Kalajoki, k. 20.01.1681 Turku, ikä 32 v. Nimi alk. Kaappo Laurila. Tuli ylioppilaaksi Turussa (pohj.) 1666. Turun tuomiokapitulin notaari 1673. Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1678. Poika Gabriel syntynyt Turussa 1677. Veljen Olaus Lauraeuksen väitöskirjassa 10.12.1671 omistus Gabrielille, samoin Eric Falanderilla 22.5.1672 ja Jacob Falanderilla 30.10.1679. (HS & GS 8617).

Puoliso: 02.07.1673 Catharina Thomasdotter Rajalenius s. 1648 Huittinen, k. 19.02.1710 Tyrvää, ikä 62 v. Gabriel kuoli jo 31-vuotiaana, joten Catharina meni uusiin naimisiin Tyrvään kirkkoherran kanssa. Vanhemmat: Thomas Bertelsson Rajalenius, Lääninrovasti, s. Huittinen, k. 23.01.1688 Tyrvää ja Catharina Clemensdotter Mulinus, k. jälkeen 1688.

Taulu 31

III Kaarina (Katharina) Olofintytär Laurila-Lauraeus, (Taulusta 6, äiti Sara Arctophilacius) s. ennen 1655, k. 30.09.1693 Kalajoki, ikä 38 v (HS & GS 8663).

Puoliso: 1675 Kalajoki Isak Ilken Kalajoen nimismies 1675, s. noin 1640 Uusikaupunki. Alk. Iisak Ilkka. Eli Kalajoella 1713. (GS 8663). Vanhemmat: Joosef Jaakonpoika Ilkka, Uudenkaupungin pormestari 1646-1649 ja Rauman pormestari 1659-1665, s. 1593 Ilmajoki, k. 25.02.1668 Rauma, ikä 75 v ja Barbro Bartholdintytär, s. 1610 Turku.

Taulu 32

III Olof Laureus, (Taulusta 6, äiti Sara Arctophilacius) Oulun triviaalikoulun ensimmäinen rehtori 1681, s. 1655 Kalajoki, k. 13.05.1690 Oulu, ikä 35 v. Alk. Olavi Laurila. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1668. Filosofian maisteri 1679. Han blef Pholos. Magister 1679; sedermera Consistorii Notarie i Åbo; Rector i Uleåborgs skola 1681, sedan han samma år varit föreslagen till lediga Phil. Moral och Historiska Professionen vid Åbo Academie. (GS 8620 & HS & MELANDER, Personskrifter, s. 421).

Puoliso: Anna Johansdotter Forsman. (Taulu 11) s. 1664, k. 1726 Oulu, ikä 62 v (GS 8148). Vanhemmat: Johan Forsman, Kajaanin linnan päällikkö ja komendantti 1681, majuri, s. 1626 Nordmaling, Ruotsi, k. 1683 , ikä 57 v ja Susanna Johanintytär Pictorius, k. 1697.

Taulu 33

III Kristina Olavintytär Laurila-Lauraeus, (Taulusta 6, äiti Sara Arctophilacius) s. 1660 - luvulla, Kalajoki, k. 1720 , ikä 60 v (GS 8667).

Puoliso: 1684 Johannes Tuomaksenpoika Wegelius Kirkkoherra Pudasjärvellä 1689, kappalainen Paimiossa 1693. kirkkoherra Tyrväällä 1697. Rovasti 1706, s. 12.12.1659 Seinäjoki, Ilmajoki, k. 03.05.1725 Tyrvää, ikä 65 v ja 4 kk. Alk. Juho Uppa. Ylioppilas Upsalassa 1680. Vanhemmat: Tomas (Tuomas) Jaakonpoika Uppa, Uppalan talon omistajana Seinäjoella, kestikievarin isäntänä 1671-90, s. 1635 Ilmola Seinäjoki, k. 10.11.1695 Ilmola Seinäjoki, ikä 60 v ja Karin Joosepintytär Kärkelä, s. 1635 Ilmajoki, k. 29.09.1709 Tyrvää, ikä 74 v.

Taulu 34

III Josef Olavinpoika Laurila-Lauraeus, (Taulusta 6, äiti Sara Arctophilacius) Oriveden kirkkoherra 1686, valtiopäivämies, s. Kalajoki, k. 1694 Orivesi. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1676. Vihittiin papiksi 1676. Filosofian maisteri 1685. Var inte ogift. - G. i Stockholm 27.12.1683 /MELANDER, Personskrifter, s. 338/ med Maria Arensbäck i hennes första gifte, f. c. 1663, född i Merimasku 28.1.1737, dotter till kyrkoherden i Katarina församling i Stockholm Petrus Arensbäck och Margaretha Meisner samt omgift med kronobefallningsmannen i Virmo härad Anders Berg i hans andra gifte. (GS 8665).

Puoliso: 27.12.1683 Tukholma Maria Arensbäck s. 1663 Tukholma, Ruotsi, k. 28.01.1737 Merimasku, ikä 74 v. Vanhemmat: Petrus Dictorici Arensbeckius, Tukholman Katarinan srk:n khra ja Margaretha Meisner.

Taulu 35

III Johan Olavinpoika Lauraeus, (Taulusta 6, äiti Sara Arctophilacius) s. Kalajoki, k. jälkeen 1701. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1681. Eli 1701. (GS 8666).

Puoliso: Maria Kristianintytär Laibäck Vanhemmat: Christian Laibäck, Laihian kirkkoherra, k. 1687 Laihia ja Christina Israelsdotter.

Taulu 36

III Pehr Petter Carlinpoika Kalling, (Taulusta 7, isä Carl Kalling) Ruotsin Svean hovioikeuden asessori 1687, s. 1648 Kalajoki, k. 11.02.1705 Tukholma, ikä 57 v. Sukunimi vuoteen 1698 Calajokius. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1663, Upsalassa 1669. Ruotsin Svean hovioikeuden asessori 1687. Sai aatelisarvon nimellä Kalling 1698, merkittiin 1699 Ruotsin ritarihuoneen matrikkeliin numerolla 1361. Student i Uppsala (Um.) 1669-10-21. Blev efter en år 1673 i Uppsala utgiven disputation, och utrikes resor kanslist hos svenska sändebudet i Paris 1674. Avsked därifrån 1678. Sekreterare i reduktionskommissionen 1680, och förde i reduktionskommissionen tillika protokollet. Assessor i Svea hovrätt 1687 - 08- 13. Assessor i Svea hovrätt kommission 1687-12-17. "Under hemresan från sin anställning i Paris blev han tagen tillfånga i Danmark, men genast genom engelska ministerns bemedling lösgiven. Hade mycken kunskap i reduktionssakerna'. Adlad 1698-03-30 (introducera 1699 under nr 1361). Död 1705-02-11, i Stockholm och begraven. Denna sedermera grevliga ätt lever i Sverige och i USA. (GS 8403 & Riddarhuset, Ruotsi).

Puoliso: 08.05.1684 Margaretha Bunge s. 09.01.1668, k. .6.1756 Kalajoki, ikä 88 v. Vanhemmat: Mårten Bunge, Tukholman kauppapormestari, s. 27.06.1630 Gävle, Ruotsi, k. 14.03.1694 Tukholma, Ruotsi, ikä 63 v ja 8 kk ja Margaretha Jernstedt, s. 15.02.1631, k. 27.06.1680 Tukholma, Ruotsi, ikä 49 v ja 4 kk.

Taulu 37

III Carl Carlinpoika Kalling, (Taulusta 7, isä Carl Kalling) Kirkkoherra Kalajoki 1689, s. 1649, k. 1697 Kalajoki, ikä 48 v. Ylioppilas Uppsalassa 1669. Opiskeli veljensä Petterin kanssa Uppsalassa 22.10.1669. Vaihtoi nimensä samoin kuin isänsäkin Kalling:ksi. Siipolan talon isäntänä v. 1672-1697. Kalajoen kappalainen 1675-1697. Pastori suurina nälkävuosina 1695-1697 Häntä pidettiin taikauskoisena eikä hän nauttinut samaa arvostusta kuin edeltäjänsä. Hän sai moitteita laiskuudesta ja seurakunnan valvonnan laiminlyönnistä. Kalajoella alettiin noitavainot 1690-luvulla, mutta ne loppuivat kohta Kallingin kuoleman jälkeen. Kolme noitaa kymmenestä ehdittiin tuomita kuolemaan. Hans sonsons son Juho Pekka använde namnet Siipola. Han är hela Siipolasläktens förfader. Hans yngre bror Karl Gustaf Kalling ändrar sitt namn till Kaarle Kustaa Rajaniemi och blir förfader till alla i Rajaniemi släkten. (GS 8413 & MS).

Puoliso: Anna Goris tai Gorick k. jälkeen 1704. Hän eli vielä 1704. Vanhemmat: Lambert Gorick, Hopman ja Ingrid Göransdotter.

Taulu 38

III Elisabet Carlintytär Kalling, (Taulusta 7, isä Carl Kalling) s. noin 1655, k. 1727 Teuva, ikä 72 v. Avioliitto oli lapseton. Eli leskenä 1686. (GS 8454).

Puoliso: 02.05.1676 Lohtaja Johan Henrikinpoika Carlander Lohtajan kappalainen 1668, s. noin 1628, k. 1686 Lohtaja, ikä 58 v. KIRJASTA: HANDLINGAR RÖRANDE FINSKA KYRKAN OCH PRÄSTERSKAPET 1539-1651 (K. G. Leinberg 1898) 318. Till biskopen i Åbo för Johanne Hinricj Carlandro. Dat. d. 19 Augusti 1674. (Från Svenska Riksarkivet. Registratur Anno 1674. Pars 3. Augustus, September, October, fol. 130 v.) Carl &c. Wår ynnest &c. Såsom Wij förnimme troo Vndersåthe och biskop medh huad flijt och trogen omwårdnadh, som Kyrckioheerdhen i Låchtå Wällärdhe H:r Erich Laurentij Gronnberg (=Granberg) dhen sig anförtrodde församblingen nu uti femb och trettijo Åhrs tijdh tient hafuer, och jembte en ijdkesam underwijsningh utj dhee stycken som til hans Åhörares och Sochnemänns ändelige wällfärdh lände och så dherom varit bekymbradh, at dhee utj allehanda lofl: Handwärck och Nähringzmedell måtte skaffa sig någon förfarenheet, dherom och hans förfädher, som widh pass utj 100 Åhrs tijdh Mann efter Mann dhen Församblingen förestådt, een serdeles åhuga hafua burit; Altså hafue Wij utj Nådigt anmerkiandhe dheraf, såssom och i anseende, at dhet underdånige ansökiande som Församblingen sielf härom för godt funnit, dhet be:te Kyrckioheerdes mågh, Iohannes Henrici Carlander, hwilken nu och i nije åhr dher å Orthen i Prediko Embetet skall tient hafua, må dher hans Swärfadher något dödeligit wedhkommer, honom utj Kyrckioheerde Embetet succedera. Hermedh &c. Carolus I.Bergenhielm Referoituna suomeksi: Tässä kirjeessä, 19 elokuuta 1674, kuningas Kaarle kirjoittaa Turun piispalle, että hän nimittää Johannes Henricinpoika Carlanderin kirkkoherraksi Lohtajalle. Kuningas perustelee Carlanderin nimittämistä sillä, että seurakunta on kehunut nykyistä kirkkoherraa Erich Laurinpoika Granbergiä, joka on palvellut seurakuntaa 35 vuotta ja että jopa hänen esi-isänsä, mies toisensa jälkeen, ovat hoitaneet tätä virkaa 100 vuotta ja että seurakunta on katsonut parhaaksi, että Carlander, Granbergin vävy, joka on saarnannut jo 9 vuotta seurakunnassa, nimitetään kirkkoherraksi nyt, kun appi on kuolemaisillaan. Lohtajan käräjät 18 - 19. maaliskuuta 1686 (MF ES2036, sivu 217-218) Kunniallinen ja oppinut herra Christopher Granqvist autuaan kappalaisen herra Johannis Carlanderin lesken vaimo Elisabetha Carlsdotter Kallingin valtuuttamana esitti miehensä mainitun kappalaisen kirjelmän 2 päivältä huhtikuuta 1676, millä hän on astuessaan avioliittoon luvannut kunniallisen väen läsnä ollessa hänelle huomenlahjan Salmin talon kaikkine siihen kuuluvine, niin irtaimessa kuin kiinteässäkin, sekä 120 luotia hopeaa, pyytäen, että oikeus katsoisi, että hänen vaimonsa saisi nämä pitää hänen miehensä siskosten häiritsemättä. (tämä oli vain osa käräjäjuttua!) (GS 5075 & Simo Teirilä). Vanhemmat: Henrik Simonsson Carlander, Iin kirkkoherra, s. 1604 Ii, k. 1650 Ii, ikä 46 v ja Brita Simonsdotter Judius, s. 1606 Ii.

Taulu 39

IV Brita Petterintytär Steccius-Stechius, (Taulusta 8, äiti Brita Calamnius) s. noin 1655 Alatornio, k. 1864 Yliveteli (GS 7662).

Puoliso: Elias Forselius Ylivetelin kappalainen 1673, s. 15.01.1652 Yliveteli, k. 04.02.1733 Yliveteli, ikä 81 v ja 0 kk. Ylioppilas Turussa sl. 1671 [Forselius] Elias Erici Ostrob _ 107. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1671] Elias Erici Forselius. | Sacellanus in Wetil 1693. Obiit 1733. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 7.1673. — Vetelin kappalainen 1673. Joutui isonvihan aikana pahoinpidellyksi 1714, pakeni sen takia joksikin aikaa takametsiin, mutta palasi sittemmin kappalaisenvirkaansa. (GS 2006 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat: Erik Yrjönpoika Raumannus, Kokkolan Vetelin kappalainen, s. 1627, k. 1678 Veteli, ikä 51 v ja N N. Britan jälkeläiset

Taulu 40

IV Josef Gabrielinpoika Calamnius, (Taulusta 9, isä Gabriel Calamnius) Kalajoen Haapajärven (myöhemmän Haapajärven) kappalainen 1695, runoilija, s. 1660, k. 1716 Haapajärvi, ikä 56 v. Josef Calamnius opiskeli vuodesta 1686 Turun Akatemiassa ja määrättiin 1692 Kalajoen pitäjänapulaiseksi sekä 1695 Haapajärven kappalaiseksi. Hän osti 1698 kappelistaan Kattiluksen talon ja otti 1709 viljelykseen asujitta jääneen Leppälän. Hänen tiedetään myös kalastaneen innokkaasti kalavedellään Lahnajärvellä. Vuonna 1697 Calamnius joutui ottamaan kantaa pidisjärveläisen emännän tunnustuksiin tämän kerrottua mielenhäiriössä tuohon aikaan yleisiä tarinoita noidista kappalaiselle, joka näkyy aluksi uskoneen näihin värikkäisiin juttuihin. Usko noituuteen ei ollut vielä ehtinyt haihtua papistosta, vaikka varsinaiset noitavainot oli lopetettu. Josef Calamnius harrasti kansanperinnettä myönteiselläkin tavalla, sillä hän on osoittautunut eteväksi, kalevalamittaan hyvin perehtyneeksi runoilijaksi. Hän on näet ilemeisesti tehnyt Pohjanmaalla vuoden 1700 lopulla sepitetyn ja pian sen jälkeen painetun runoteoksen Narvan taistelusta Ilo Laulu Ylitzen Sen suloisen Voiton… Runoilijan käyttämä nimimerkki I. G. H. S. uhmasi kauan tutkijoita, mutta sen oikea tulkinta lienee I(osephus) G(abrielis) H(aapajärviensis) S(acellanus), Josef Gabrielinpoika, Haapajärven kappalainen. Runo on havainnollinen ja kansanomaisen juoheva, kalevalamitta sujuvaa ja aitoa, joten se kuuluu ”parhaisiin historiallisiin runoihimme” (Vilho Suomi). Narvan ilolaulun tekijä opetti runontekoa ja kalevalamitan käyttöä pojalleen Gabriel Calamniukselle, ja sittemmin eräät muutkin suvun jäsenet käyttivät vanhojen kansanrunojen mittaa. Venäläisten miehitettyä syksyllä 1714 Kalajoen pitäjän ja aloitettua verisen terrorin Josef Calamnius ja poikansa Gabriel ja vävynsä Johannes Enqvist joutuivat piileskelemään metsissä, mutta jo ennen pääsiäistä 1715, heti pahimman terrorin loputtua, Haapajärven kappalainen palasi pappilaansa. Myöskään mainitut nuoret miehet eivät paenneet kauemmas ja he saivat sitten tärkeitä tehtäviä Kalajoen pitäjän hengellisen elämän ja hallinnon hoitamisessa. Josef Calamnius perheineen osoitti siis pelottomuutta ja uhrautuvaa velvollisuudentuntoa hyvin vaikeana aikana. (GS 7818 & HS & Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995).

Puoliso: Helena (Elin) Catarina Thorvöst s. 10.12.1671 Turku. eli 1716 Haapajärvi. Vanhemmat: Herman Thorvöst, Turkulainen kauppias, s. 1635 Turku, k. 1685 , ikä 50 v ja Maria Lorentzdotter Gerdt, s. 22.03.1649, k. 1678 Turku, ikä 29 v. Josefin jälkeläiset

Taulu 41

IV Petter Gabrielinpoika Calamnius, (Taulusta 9, isä Gabriel Calamnius) Kapellan i Kalajoki 31.08.1690; kirkkoherra siellä 1716, s. 1662 Riika, Latvia, k. 1722 Kalajoki?, ikä 60 v. Ylioppilas Turun Akatemiassa 1680. Kalajoen kappalainen 1690, kirkkoherra 1716. Pohjan sodan käännyttyä tappiolliseksi ja vihollisen miehitettyä maan joutuivat mm. Kalajokilaakson asukkaat pakoilemaan ja piileskelemään riehuvia ja ryöstäviä vihollisjoukkoja. Vaikka Turun hiippakunnasta pakeni silloin Ruotsiin 168 kirkkoherraa ja kappalaista, P.C. jäi hoitamaan seurakuntaansa. Tämän ratkaisun katsotaan edellyttäneen sekä selkeää isänmaallista vakaumusta että kylmää päättäväisyyttä. Nationis Ostrobothniensis n:o 284. Sacellanus in Calajoki 31.8.1690. Kalajoen kirkkoherra vuonna 1716. Opiskeli Turussa v. 1680. Calamniusten Vaasan haaran kantaisä. (GS 7668 & MS).

1. puoliso: 1694 Kalajoki Elsa Erikintytär Granberg s. 1650, k. 1711 , ikä 61 v. Lefde ännu 1694. (GS 5094). Vanhemmat: Erik Larsinpoika Granberg, Lohtajan kirkkoherra 1647, s. 02.02.1623 Lohtaja, k. 1687 Lohtaja, ikä 64 v ja Elisabeth Josefintytär Muncelius, s. 1630 Uusikaarlepyy, k. 12.06.1673 Lohtaja, ikä 43 v.

Taulu 42

IV Margareta Gabrielintytär Calamnius, (Taulusta 9, isä Gabriel Calamnius) s. noin 1666, k. 07.09.1738 Ylistaro, ikä 72 v (GS 7755).

1. puoliso: Claudius Holstius Ylistaron kappalainen 1697, k. 1705 Ylistaro. Turun katedraalikoulun oppilas 4.1676 (in cl. rect. circ. super., Claudius Claudii Holstius Localaxensis). Ylioppilas Turussa 1679/80 [Holstius] Claudius _ 145. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1683 - sl. 1685. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1686 - kl. 1688. Respondentti 6.5.1687, pr. Anders Wanochius. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852). Vanhemmat: Claudius Holstius-Holsti, k. 06.03.1677 Lokalahti ja Anna Claesdotter Brennerus.

Taulu 43

IV Margaretha Knutintytär Gammal, (Taulusta 10, äiti Magdalena Pictorius) Oli elossa 1660. (GS 944).

Puoliso: Laurentius Essevius Lappajärven kappalainen. Margarethan jälkeläiset

Taulu 44

IV Susanna Knutintytär Gammal, (Taulusta 10, äiti Magdalena Pictorius) Ensimmäinen puoliso nimeltään tuntematon, olisikohan ollut Buskman ?? (GS 946).

1. puoliso: N N

Taulu 45

IV Jakob Cnutinpoika Carlman, (Taulusta 11, äiti Susanna Pictorius) Uudenkaarlepyyn kappalainen 1673, k. 1680 Uusikaarlepyy. Ylioppilas Upsalassa 1665, Turussa (pohj.) 1669. (GS 9025).

Puoliso: ennen 1672 Christina Andersdotter Merthen k. 1700. Kotoisin Turusta, eli leskenä Vaasassa 1697. Vanhemmat: Anders Merthen ja Catharina Gerdner. Jakobin jälkeläiset

Taulu 46

IV Johan Johansson Forsman, (Taulusta 11, äiti Susanna Pictorius) Kapellan i Ny-Carleby 1681, och Pastor derstädes 1694, s. 1655 Uusikaarlepyy, k. 1707 Uusikaarlepyy, ikä 52 v. Ylioppilas Turussa 1674/75 Forsman Joh. Joh. Neocarl: _ 116. Respondentti 11.12.1678, pr. Johan Flachsenius. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 12.2.1681. Uudenkaarlepyyn kappalainen 1681, kirkkoherra 1693. (GS 7967).

1. puoliso: ennen 1683 Magdalena Wilhelmsdotter Ross s. 1683, k. 1705 Uusikaarlepyy, ikä 22 v (GS 815 & 7967). Vanhemmat: Wilhelm Ross, Uudenkaarlepyyn pormestari 1672. Valtiopäivämies, s. 1635 Vaasa, k. .12.1690 Uusikaarlepyy, ikä 55 v ja Anna Cortintytär Bochmöller, s. 1662, k. välillä 1703-01.02.1704 Uusikaarlepyy, ikä 42 v.

Taulu 47

IV Carl Johaninpoika Forsman, (Taulusta 11, äiti Susanna Pictorius) Kokkolan pormestari 1693, valtiopäivämies, k. 09.05.1715 Tukholma, Ruotsi. Ylioppilas Turussa sl. 1680 [Forsman] Carol. Johannis Ostrob _ 148. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1680] Carolus Joh. Forsman. Viron reduktiokomission kanslisti. Kokkolan pormestari 1693, samalla postimestari 1705. Valtiopäivämies 1693, 1697 ja 1713–14. (GS 8147).

Puoliso: Maria Adelgunda Eufrosyne Charlotta Rosenberg s. 07.07.1660, k. 1712 , ikä 52 v. Puolalaisen aatelismiehen Keckibardinskin leski. Carlin jälkeläiset

Taulu 48

IV Anna Johansdotter Forsman, (Taulusta 11, äiti Susanna Pictorius) s. 1664, k. 1726 Oulu, ikä 62 v (GS 8148).

1. puoliso: Grels Isaksson Ryss Kauppias ja raatimies Uudessakaarlepyyssä, k. 1693. Vanhemmat: Isak Ryss ja Susanna Michelsdotter.

Taulu 49

IV Jakob Jakobinpoika Munselius, (Taulusta 12, äiti Margaretha Pictorius) Sota-auditööri jo 1691. Ylioppilas Turussa sl. 1669 [Munselius] Jac. Jac. Ostrob _ 99. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1669] Jacobus Jacobi Munselius. — Turun kämnerioikeuden notaari 1675. Turun ja Porin läänin lääninsihteeri 1687. Sotatuomari (militie auditeur) Turun läänissä 1688. Asianajaja Turussa vuoteen 1695. Omisti Vesilahden Halmeen kartanon. † luultavasti siellä 1700-luvun alussa. (GS 8906 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852).

1. puoliso: 1673 Kerttu k. 1677 Turku.

Taulu 50

IV Johan Jakobinpoika Munselius, (Taulusta 12, äiti Margaretha Pictorius) Pyhäjoen nimismies, s. noin 1662, k. 23.06.1710 Pyhäjoki, ikä 48 v (GS 8912).

1. puoliso: 25.01.1697 Pyhäjoki Rebecka Casparintytär Forbus Nimismiehen vaimo. Ainakin molemmat jälkimmäiset avioliitot olivat lapsettomat. Oli elossa 1710. (GS 6897). Vanhemmat: Caspar Hansinpoika Forbus, Raatimies ja Pohjois-Pohjanmaan rovastikunnan vouti 1639, Iin nimismies, s. noin 1592 Danzig, Skotlanti, k. 1682 Ii, Pohjoiskylä, ikä 90 v ja Brita Johanintytär Limingius, s. 09.06.1600 Ii, k. 1696 Ii, ikä 96 v.

Taulu 51

IV Christina Jakobintytär Munselius, (Taulusta 12, äiti Margaretha Pictorius) s. 1669, k. 1693 , ikä 24 v (GS 8913).

Puoliso: .3.1694 Petter Larsinpoika Åhs Pyhäjärven kappalainen 1693, s. 1693, k. 14.06.1704 Pyhäjoki, ikä 11 v. Ylioppilas Upsalassa 1682, Turussa (pohj.) 1685. Vanhemmat: Lars Hansson Åhs, Kamreraren i Kajana friherrskap, k. 08.04.1667 ja Ingeborg Mårtenintytär Lång, s. Edholms gård i östra Ryds socken i Roslagen, k. 07.04.1710.

Taulu 52

IV Christina Erikintytär Tawaststjerna, (Taulusta 13, äiti Beata Pictorius) k. 19.08.1727 Rymättylä. Aviopuoliso oli äitipuolensa veli. (GS 8151).

Puoliso: 1680 Erik Rosendal Ahvenanmaan tuomiokunnan tuomari 1694, s. 1647 Uppsala, Ruotsi, k. 01.06.1705 , ikä 58 v. Ylioppilas Turussa 1671. Vänrikki eversti Burghausenin rakuunarykmentissä 1676, erotettu s.v. Uudestaan palvelukseen vänrikkinä 1677. Luutnantti eversti Wachtmeisterin kahdennusrykmentissä 1678. Rykmentinmajoitusmestari. Sotatuomari Uudenmaan ja Hämeen läänissä 1686. Ruotsalaista aatelissukua. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat: Erik Andersson Rosendal, Assessor i Åbo hovrätt, s. 1615 Insjö, Sverige, k. 04.12.1694 Turku, ikä 79 v ja Maria Bryggert, k. 1694. Christinan jälkeläiset

Taulu 53

IV Jakob Pontus Erikinpoika Tawaststjerna, (Taulusta 13, äiti Beata Pictorius) Suur-Savon kihlakunnantuomari 1697, s. 02.08.1666 Pietarsaari, k. 04.09.1716 , kuolinsyy Kuoli erään aliupseerin ampuman vahingonlaukauksen uhrina, ikä 50 v ja 1 kk. Vuoteen 1689 sukunimi oli Tawast. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1676. Lienee opiskellut myös Upsalassa. (GS 8152).

Puoliso: 30.11.1687 Oulu Margaretha Henrikintytär Gråå s. 1669, k. 15.05.1754 Mikkeli, ikä 85 v (GS 9075). Vanhemmat: Henrik Bengtinpoika Gråå, Oulun ja Kajaanin linnojen päällikkö 1693, k. 15.03.1698 Oulu ja Elsa Jenderjan, k. 25.05.1697 Oulu. Jakobin jälkeläiset

Taulu 54

IV Catharina Lundinus, (Taulusta 15, äiti Catharina Pictorius)

1. puoliso: Juho Samuelinpoika Hiltuinen Hiltulan talon omistaja Oulussa, k. 1690 luvun alussa (GS 3296). Vanhemmat: Samuel Yrjönpoika Hiltuinen eli Hilduinen, Porvari Oulussa, laivanvarustaja ja Clara Hannuntytär Sinius, k. noin 1686 Oulu.

Taulu 55

IV Magdalena Petterintytär Mathesius, (Taulusta 16, isä Petrus Mathesius) s. noin 1662 Kalajoki. Eli 1600-luvulla. (GS 8256).

Puoliso: noin 1680 Erik Johaninpoika Cajanus Paltamon 1703, sittemmin Kemiön kirkkoherra, s. 15.04.1658 Paltamo, k. 15.02.1723 Turku, ikä 64 v ja 10 kk. Opiskeltuaan Upsalassa vihittiin papiksi 18-vuotiaana 1676. Paltamon kappalainen 1678. V:sta 1698 toimi isänsä sijaisena Paltamon kirkkoherrana, johon virkaan vakinaiseksi isänsä kuoleman jälkeen 1703. Rovasti. - Omisti isänsä jälkeen ainakin 1711 isonvihan kynnyksellä Paltaniemen kylässä 5/8 manttaalin Sutelan tilan. - Isonvihan aika oli hänelle perheineen koettelemusten aikaa. Venäläiset ryöstivät 1712 hänen pappilansa tyystin ja haavoittivat hänen poikaansa Erikin itsensä ollessa pitäjällä. Pakomatkalla Kemiin 1715 venäläinen kasakkajoukko ryösti jälleen heidät putipuhtaiksi. Hän etsi nyt turvaa Kajaanin linnasta, mutta joutui linnan antautuessa 1716 perheineen vangiksi. (Ks. Välskärin kert:t 111, 361-69) Heidät kuljetettiin huonosti varustettuna vangittuna läpi hävitetyn maan Turun linnaan, jossa heitä pidettiin kaksi vuotta. Rauhan tultua 1717 ko. virka annettiin toiselle henkilölle, jolloin hän jäi työttömäksi muuttaen asumaan piispa Gezeliuksen perheen omistamalle ratsutilalle (Kemiössä) sekä sen jälkeen Turkuun. Hänen oli määrä palata Paltamoon, mutta ehti kuolla Turussa ennen paluumatkansa alkamista sairasteltuaan jo pitemmän ajan. Hänet on haudattu Kemiön kirkkoon. (MS & GS 4683 & 8256). Vanhemmat: Johan Andersinpoika Hjerta-Cajanus, Paltamon kappalainen, sittemmin kirkkoherra, rovasti, valtiopäivämies, s. 19.12.1629 Paltamo, k. 13.05.1703 Paltamo, ikä 73 v ja 4 kk ja Anna Johanintytär Mathesius, s. noin 1634 Pyhäjoki, k. 06.03.1668 Paltamo ?, ikä 34 v. Magdalenan jälkeläiset

Taulu 56

IV Susanna Petterintytär Mathesius, (Taulusta 16, isä Petrus Mathesius) k. 1716 Luulaja, kuolinsyy Kuollut pakomatkalla Luulajalla 1716 (GS 8255).

Puoliso: Christoffer Hansinpoika Granqvist Lohtajan kappalainen, sittemmin kirkkoherra 1712, k. 1715 Luulaja, kuolinsyy Kuollut Isoavihaa paossa Luulajalla 1716. Ylioppilas Upsalassa 1679, Turussa (pohj.) 1681. (GS 5261). Vanhemmat: Johan (Hans) Christofferinpoika Granqvist e. Granberg, Lohtajan nimismies 1660-luvun lopulta lähtien, s. noin 1640 Lohtaja, k. noin 1695 Lohtaja, ikä 55 v ja Brita Gustafintytär Witting, s. noin 1640 Lohtaja. Susannan jälkeläiset

Taulu 57

IV Nils Gabrielinpoika Mathesius, (Taulusta 18, isä Gabriel Mathesius) Maisteri, Pyhäjoen Haapajärven kappalainen, rovasti v. 1735, s. 29.08.1676 Kalajoki, k. 24.02.1740 Pyhäjoki, ikä 63 v ja 5 kk. Niilo Mathesius, "tämä tuli ylioppilaaksi Turussa (pohj.) vuonna 1686 saatuaan juuri 10 vuotta täyttäneeksi. Nuori ylioppilas ei kumminkaan heti jatkanut lukujansa yliopistossa, vaan oleskeli nähtävästi kotonansa, kunnes vuonna 1695 uudestaan kirjoitettiin ylioppilaaksi". Hän väitteli vuonna 1700 professori Munsterin johdolla ,,De fideli patriota" (Uskollisesta kansalaisesta), vihittiin maisteriksi 14.12.1700 ja mainitaan jo seuraavana vuonna Pyhäjoen Haapajärven kappalaisena. Kun venäläiset Napuen onnettoman taistelun jälkeen 1714 etenivät hävittäen ja surmaten Pohjanmaalla, pakeni Niilo Mathesius perheineen (appeinen ja anoppeinen) Ruotsiin, missä oleskeli Idenoren pitäjässä lähellä Hudiksvallia. Pohjanlahden tuolla puolen ei ollut vihollisen jaloissa, kuten poloisessa syntymämaassa, mutta silti paloi mieli Pohjanmaalle, kymmenen virran köyhään, mutta täydelleen rakkaaseen maahan. Jo vuonna 1716 oli Mathesius saanut Kaarlo-kuninkaalta valtakirjan Pyhäjoen kirkkoherran virkaan 1725, mutta vasta kun rauha oli tehty palasi hän 1721Suomeen. Pyhäjoen kirkkoherrana oli hän sitten kuolemaansa saakka vuoteen 1740. Pyhäjoen vanha kirkkoherra oli kahdesti naimisissa. Ensimmäinen puolisonsa oli, Pyhäjoen kirkkoherran, rovasti Pietari Portinuksen tytär Anna Portina, joka kesti miehensä kanssa kaikki pakomatkan vaivat ja vuosien vieriessä lahjoitti hänelle 16 lasta. Anna Portinan kuoltua nai Niilo Mathesius pyhäjokelaisen talonpoikaistyttären Maria Niskasen, joka kartutti Mathesiuksen sukua 9:llä vesalla. Tästä jälkimäisestä avioliitosta syntyi Yrjö Mathesius Pyhäjoella huhtikuun 11 päivänä armon vuonna 1732. Vähäinen ei ollut se lapsilauma, joka kasvoi Pyhäjoen pappilassa. Vaikka tuoni teki lapsijoukossa pelottavaa hävitystä ennätti näistä kuitenkin kahdeksan tai yhdeksän täyteen ikään. Ja kumma; useat näistä ovat tavalla tai toisella piirtäneet nimensä Suomen historian aikakirjoihin. Rovasti ainakin jo 1738. (Nils M. lienee ollut arvoltaan rovasti jo v. 1735.) Saarnaaja Kokkolan synodaalikokouksessa 06.02.1738 Antoi poikansa teokseen "De Ostrobotnia" Pyhäjoen seutua koskevat tiedot. (GS 8261 & KYRÖNMAA I Etelä-Pohjalaisen Osakunnan Julkaisu).

1. puoliso: 03.12.1701 Pyhäjoki Anna Portinus s. 31.08.1683, k. 31.05.1725 Pyhäjoki, ikä 41 v ja 9 kk. Vanhemmat: Petrus Portinus, Pyhäjoen kirkkoherra, s. noin 1653, k. 09.03.1714 Pyhäjoki, ikä 61 v ja Margareta Johansdotter Bochmöller, s. 1667 Oulu, k. 1721 , ikä 54 v.

Taulu 58

IV Josef Johaninpoika Carlander, (Taulusta 19, äiti Margaretha Mathesius) Sockne-adjunct i Pyhäjoki 1693, kapellan 1694, Kappalainen Pyhäjoki 1694, s. 19.02.1674, k. 19.11.1699 Pyhäjoki, ikä 25 v ja 9 kk. Ylioppilas Upsalassa 1688. (GS 8297).

Puoliso: 01.04.1695 Pyhäjoki Beata Johanintytär Tawast s. 1670, k. 27.07.1742 Hölö, Ruotsi, ikä 72 v (GS 1361). Vanhemmat: Johan Henrikinpoika Tawast, Pyhäjoen kirkkoherra 1680, s. 1626 Turku, k. 1689 Pyhäjoki, ikä 63 v ja Anna Erikintytär Sursill, s. 1611. Josefin jälkeläiset

Taulu 59

IV Susanna Johanintytär Carlander, (Taulusta 19, äiti Margaretha Mathesius) (GS 8310).

Puoliso: Johan Carlinpoika Brachéus-Prochman Siikajoen kirkkoherra 1691, k. .3.1694 Siikajoki. Ylioppilas Upsalassa 1671, Turussa (pohj.) 1676. Mainitaan maisteriksi, mutta ei ollut promovoitu. Han blef Sockneadjunct i Lappo 1680, var sedan Kapellan i Kalajoki, derifrån han 1690 blef befordrad till Siikajoki som den förste Pastor derstädes. (GS 1376). Vanhemmat: Carl Prochaeus, Pädagog i Wasa, blef sedan Pastor i Lappo 1662; Lapuan kirkkoherra 1662, s. 1628, k. 1690 Lapua, ikä 62 v ja Brita Martinintytär Alstadius, k. ennen 1698. Susannan jälkeläiset

Taulu 60

IV Henrik Andersinpoika Mathesius, (Taulusta 20, isä Anders Mathesius) Raatimies Kokkolassa, manttaalikomissaari, s. 20.10.1683 Kokkola, k. 1714 Hailuoto, kuolinsyy Kuoli Hailuodossa venäläisten surmaamana, ikä 31 v. Ylioppilas Turussa sl. 1698 [Mathesius] Henr [Ostrob _ 223]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1698] Henricus Mathesius. | post bene feliciterq: exactos pulveres academicos, tum Upsaliæ, tum Aboæ, jam muniis Commissarii in Patria perfungitur cum laude. Moscovitis securi violenta percussus. Ylioppilas Uppsalassa 23.7.1703 Henricus Mathesius Ostroboth. Studiosus Aboensis. — Raatimies Kokkolassa 1708–11. Nimismies ja henkikomissaari. (GS 8312).

1. puoliso: Catharina Roberg Eli vielä 1715.

Taulu 61

IV Anders Andersinpoika Mathesius, (Taulusta 20, isä Anders Mathesius) Notarius ja raatimies Raahessa 20.12.1707, mainitaan viim. kerran 29.10.1710, s. 22.03.1685 Kokkola, k. 1719 Ruotsi-Suomen armeijan sotaretkellä Norjan tuntureilla, ikä 34 v. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1698, Upsalassa 1703. Vänrikki Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä. (GS 8350).

Puoliso: Sara Helena Roberg Anders M:n puoliso oli nimeltään Saara Helena Roberg ja esiintyy kastetodistajana Raahessa v. 1708. Eli Raahessa 1708. Avioliitto oli lapseton. Vanhemmat: Olof Roberg, Skoklosterin (Uplan) kirkkoherra, k. 1685 ja Margareta Bjugg.

Taulu 62

IV Elias Olofinpoika Hamnius, (Taulusta 21, äiti Magdalena Mathesius) Pormestari, k. 29.06.1725 Pietarsaari. Ylioppilas Uppsalassa 8.10.1690. Pohjois-Suomen alilaamanni 1701. Oleskeli isonvihan aikana Medelpadissa (1717). Pietarsaaren pormestari 1719. Valtiopäivämies 1723 (edusti Pietarsaaren lisäksi myös Raahea ja Kristiinankaupunkia). Avioliitto oli lapseton. (GS 8352).

Puoliso: Maria Larsdotter Bäck s. 1660, k. 04.02.1746 Kronoby, ikä 86 v.

Taulu 63

IV Susanna Olofintytär Hamnius, (Taulusta 21, äiti Magdalena Mathesius) s. 1675 Pietarsaari. Eli vielä 1718. Susanna Hamnius fanns 1725 i Stockholm enligt Sundsvalls RR 9 okt 1725 (och senare). Hon anhåller då i brev från Stockholm om hjälp med attest och värdering av den skada hon åsamkats då ryssen brände hennes fartyg i Sundsvall. [Källa: Rune Forsgren, anbytarforum.]. (GS 8353).

Puoliso: Bryniel Cygnell Kruununkylän nimismies, s. noin 1667 Kruunupyy, k. 08.05.1715 Lövångerin pitäjä, Ruotsi, kuolinsyy Kuoli sotaa paossa ollessaan Lövångerin pitäjässä Ruotsissa, ikä 48 v. Ylioppilas Turussa sl. 1679 Cygnelius Brynolph. Holmens _ 144. Lääninviskaali (1698). Kruunupyyn nimismies. Pakeni sotaa Ruotsiin. Nimitetty Pietarsaaren pormestariksi noin 1715 (kuoli ennen virkaan astumista). Bryniel Cygnell, kommissarie (länsman) i Kronoby, representerade Österbottens allmoge vid riksdagen 1713-14. Riksrådet hade funnit Sveriges ställning så hotad av fiender, att det lyste ut en riksdag. Denna sammankom den 14 december. Planer var nu å bane att välja prinsessan Ulrika Eleonora till regent. Men så kom ett brev från konungen, vari han befallde, att riksdagen skulle upplösas. Riksrådet vågade inte göra något mot hans vilja. Cygnell inlämnade ett egenhändigt skrivet memorial, som innehöll nio besvärspunkter. I detta beskrev han tillståndet i Österbotten och fogade till besväret ett tillägg, vari han anhöll om militärhjälp skyndsamt till Österbotten. Han hade fått underrättelse om att fienden kommit dit. Tyvärr var läget i Sverige då sådant, att ingen hjälp kunde fås därifrån. Riksdagen upplöstes utan avslutning, och den ena riksdagsmannen efter den andra reste hem. De hade lugnat sig, då konungen lovade sluta fred med Polen, vilket de hoppades skulle leda till fred även med andra makter. Jakobstads tidigare borgmästare Wendelius dog 1714, så den tid Bryniel Cygnell var borgmästare var kort (han dog 1715 i Lövånger), och det är inte klart om han någonsin verkade i staden. [Källa: Rune Forsgren, anbytarforum.]. Vanhemmat: Olof Cygnelius-Cygnell, Filosofian maisteri ja Elisabet Andersdotter Salamontanus. Susannan jälkeläiset

Taulu 64

IV Josef Henrikinpoika Kluwensich-Klowensich, (Taulusta 22, äiti Susanna Mathesius) Oulun pormestari 1726, s. noin 1676, k. 27.06.1740 Oulu, ikä 64 v. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1691, Upsalassa 5.11.1696. Pohjanmaan pohjoisen kihlakunnan notaari 1703, henkikomissaari 1705. Vt. tuomarina 1707. Kruunupyyn hospitaalin taloudenhoitaja 1712. Isonvihan aikana paossa Ruotsissa. Uudenkaarlepyyn pormestari 1719, Oulun 1726. Valtiopäivämies 1726–27 (Uudenkaarlepyyn ja Oulun edustajana). (GS 8362).

1. puoliso: Maria Haak s. 1674 Tukholma, Ruotsi, k. 23.07.1729 Oulu, ikä 55 v. Vanhemmat: Jakob Haak, Oululainen kultaseppä ja Malin Anander.

Taulu 65

IV Henrik Henrikinpoika Kluwensich, (Taulusta 22, äiti Susanna Mathesius) Kapteeni 1723, s. noin 1677, k. 24.06.1745 Lohtaja, ikä 68 v. Ylioppilas Turussa kl. 1691 [Kluvensick] Henric: ‹Sana Sat on yliviivattu, vrt. seuraava rivi.› [_ 190]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1691] Henricus Klofvensich. Capitaneus cohortis in militia. Ylioppilas Uppsalassa 5.11.1696 Henricus Kluvensich [Frat. O-Bothn.]. (Turun hovioikeuden?) auskultantti. — Vänrikki Porin läänin kahdennusjalkaväkirykmentissä 1700, luutnantti 1702. Siirto Porin läänin vakinaiseen jalkaväkirykmenttiin 1710, joutui sotavangiksi Viipurissa s.v., palasi 1722, ero kapteenina 1723. (GS 8363 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).

Puoliso: Maria Klewe Henrikin jälkeläiset

Taulu 66

IV Cecilia Gabrielintytär Brenner, (Taulusta 23, äiti Beata Mathesius) s. 17.01.1689 Kokkola, k. 1714 , kuolinsyy Hukkui haaksirikossa, ikä 25 v. Perheen elossa olleet lapset hukkuivat vanhempiensa mukana 1714. (GS 8382).

1. puoliso: 15.11.1705 Kokkola Ambrosius Westring Kauppias Kokkolassa, s. noin 1678, k. 1709 Kokkola, ikä 31 v.

Taulu 67

IV Erik Jakobinpoika Falander, (Taulusta 24, äiti Anna Mathesius) Limingan kirkkoherra 1739, valtiopäivämies, s. 10.07.1682, k. 1747 Liminka, ikä 65 v. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1697, Upsalassa 1701. Vihittiin papiksi 1708. Filosofian maisteri 1712. V:n 1739 syyskäräjillä määrätään, miten paljon heiniä kustakin talosta on vietävä pappilaan. Helmikuun 28 p:nä 1740 saattaakin Limingan rovasti Erik Falander sanoa, että hänelle on osalta tuotu heiniä tyydyttävästi, mutta toinen osa täyttää taasen sangen hitaasti tämän velvollisuutensa, jonka tähden kirkkoherran täytyy jo nyt tuntea taloudessaan puutetta. (Ote kihlakunnan oikeuden tuomiokirjasta helmikuun 20 p:nä v. 1740. Limingan kirkonarkisto) (GS 8386 & K. I. Cajanus Kempeleen seurakunnan vaiheita.).

Puoliso: 14.01.1709 Jukkola, Lohtaja Brita Erikintytär Munselius s. 1693, k. 27.09.1759 , ikä 66 v (GS 8918). Vanhemmat: Erik Johaninpoika Munselius, Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri, s. 1665, k. 02.07.1715 Kemi, ikä 50 v ja Maria Hansintytär Granqvist, s. 1674 Lohtaja, k. 1715 Sotapakolaisena Piitimessä Ruotsissa, ikä 41 v. Erikin jälkeläiset

Taulu 68

IV Susanna Jakobintytär Falander, (Taulusta 24, äiti Anna Mathesius) s. 1685, k. 25.01.1751 , ikä 66 v. Avioliitto oli lapseton. (GS 8397).

Puoliso: 06.01.1704 Kronoby Johan Pilckar Kruununkylän kappalainen 1705, s. 1675 Oulu, k. 1714 Kronnoby, ikä 39 v. sl. 1695 Johan Pihlkar Johannes Simonis, Uhloensis 4174. Vht: oululainen kauppias Simon Pilckar ja Margareta Staffansdotter Sundelius. Oulun triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 22.10.1694 Iohannes Simonis Pilkar Ostroboth. munitus testimonio Rectoris Scholæ Uloensis. Ylioppilas Turussa sl. 1695 Pilkar Joh. Uhloens _ 212. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1695] Johan Pilkar. Ups. dep. Magister in Philosophia 1703 | factus Sacellanus in Cronoby, obiit 1714. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 8.5.1703. Respondentti 3.7.1703 pro gradu, pr. Johan Munster 2581. FM 14.12.1703. Kruunupyyn vt. kirkkoherra 1703, pitäjänapulainen s.v., kappalainen 1705. Puhuja pappeinkokouksessa Kokkolassa 1706. K. Kruunupyyssä 1714. Vanhemmat: Simon Johaninpoika Pilckar, Oululainen kauppias ja raatimies, s. 1640, k. 14.04.1695 Oulu, ikä 55 v ja Margaretha Danielsdotter Sundelius, k. 1697.

Taulu 69

IV Beata Erikintytär Falander-Tigerstedt, (Taulusta 26, äiti Christina Wallenius-Wallenstierna) s. 05.02.1667 Turku, k. 13.05.1728 Turku, ikä 61 v ja 3 kk. V:sta 1691 Tigerstedt (GS 8502).

Puoliso: 07.11.1711 Turku Anders Lindh Turun oikeuspormestari 1711, k. 1730 Turku. Oli leski avioituessaan Beatan kanssa. 1672/73 Anders Lind Andreas Petri, Ostrogotus 2241. Vht: Kemiön vapaaherrakunnan hopmanni Per Joensson (kotoisin Linköpingistä, † 1670) ja luult. Beata Parmander. Ylioppilas Turussa 1672/73 Lind And. Petri _ 110. Uudestaan ylioppilas Turussa 15.10.1681 Lindh. Andr. Petri OG _ 151. Oraatio 1684. Respondentti 9.6.1688, pr. Daniel Achrelius 1565. — Turun hovioikeuden asianajaja 1693. Raatimies Turussa 1697. Varapormestari. Turun oikeuspormestari 1711. Valtiopäivämies 1713–14 ja 1719. † Turussa syksyllä 1730. Vanhemmat: Pehr Joensson Lindh, Turkulainen hopmanni (hopmanni oli läänitysherran asettama päämies), s. Linköping ?, k. 1670 ja Beata Parmander.

Taulu 70

IV Christina Erikintytär Falander-Tigerstedt, (Taulusta 26, äiti Christina Wallenius-Wallenstierna) s. 14.11.1668 Turku, k. 04.11.1729 Turku, ikä 60 v ja 11 kk. V:sta 1691 Tigerstedt (GS 8503).

Puoliso: 19.11.1696 Turku Johan Forsteen Rannan, Jääsken ja Äyräpään tuomiokunnan tuomari 1710, s. Helsinki, k. 1715 Sotapakolaisena Ruotsissa. Ylioppilas Turussa (uusm.) 1685. Turun hovioikeuden auskultantti jo 1692. Vanhemmat: Petter Tordinpoika ja Catharina Hansintytär. Christinan jälkeläiset

Taulu 71

IV Erik Erikinpoika Falander-Tigerstedt, (Taulusta 26, äiti Christina Wallenius-Wallenstierna) Hollolan ylisen ja alisen, sekä Porvoon tuomiokunnan tuomari 1700. Asessori, s. 20.03.1670 Turku, k. 06.07.1736 Hauho, ikä 66 v ja 3 kk. V:sta 1691 Tigerstedt. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1682. (GS 8504).

1. puoliso: noin 1693 Maria Christina Bosin s. 1677 Hauho, k. 31.10.1736 Hauho, ikä 59 v. Vanhemmat: Erik Bosin, Pohjois-Suomen laamannikunnan laamanni, s. 06.01.1654 Kokkola, k. 28.04.1715 Västerbotten, Ruotsi, kuolinsyy paon aikana. Död under flykten, ikä 61 v ja 3 kk ja Margareta Rosendal, s. 1656 Turku, k. 12.05.1715 Västerbotten Sveden, kuolinsyy Död under flykten, ikä 59 v.

Taulu 72

IV Petter Erikipoika Falander-Tigerstedt, (Taulusta 26, äiti Christina Wallenius-Wallenstierna) Ruotsin Tunan kirkkoherra 1717, rovasti 1721, s. 04.08.1679 Turku, k. 14.12.1742 Tuna, ikä 63 v ja 4 kk. V:sta 1691 Tigerstedt. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1696, Upsalassa 1701. Filosofian maisteri 1703. Opiskeli myös Saksan, Hollannin ja Englannin yliopistoissa. Turun yliopiston teologian ylimääräinen professori 1708. Mol. avioliitoista lukuisia lapsia (GS 8534).

1. puoliso: 1708 Margaretha Lundberg s. Ingermanland, k. .7.1736 Tuna, Ruotsi. Vanhemmat: Magnus Lundberg, Tunan kirkkoherra ja Anna Maria Lietzen, s. 1660 Åbo, Finland, k. jälkeen 1728 Finland, ikä 68 v.

Taulu 73

IV Magdalena Elisabet Erikintytär Tigerstedt, (Taulusta 26, äiti Christina Wallenius-Wallenstierna) s. noin 1685 Turku, k. 14.01.1768 Sunsvall, Ruotsi, ikä 83 v (GS 8594).

1. puoliso: 20.02.1718 Tukholma Olof Birgerinpoika Cygnell Kalajoen kirkkoherra 1722, hovisaarnaaja, s. Pietarsaari, k. 1730 Kokkolassa mahdollisesti matkoilla ollessaan, kirjoilla Kalajoella. Ylioppilas Upsalassa 1713. (GS 8354). Vanhemmat: Bryniel Cygnell, Kruununkylän nimismies, s. noin 1667 Kruunupyy, k. 08.05.1715 Lövångerin pitäjä, Ruotsi, kuolinsyy Kuoli sotaa paossa ollessaan Lövångerin pitäjässä Ruotsissa, ikä 48 v ja Susanna Olofintytär Hamnius, s. 1675 Pietarsaari.

Taulu 74

IV Isak Erik Erikinpoika Tigerstedt e. Falander, (Taulusta 26, äiti Christina Wallenius-Wallenstierna) Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin Pieksämäen komppanian kapteeni 1735, s. 24.06.1686 Turku, k. 23.01.1742 Pieksämäki, ikä 55 v ja 6 kk. V:sta 1691 Tigerstedt. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1696. (GS 8539).

1. puoliso: 16.10.1712 Vologda, Venäjä Maria Johanna von Berg k. 06.02.1722 Vologda, Venäjä.

Taulu 75

IV Margaretha Catharina Erikintytär Tigerstedt, (Taulusta 26, äiti Christina Wallenius-Wallenstierna) s. 23.10.1692 Turku, k. 03.07.1738 Turku, ikä 45 v ja 8 kk (GS 8595).

Puoliso: 18.12.1712 Turku Abraham Erikinpoika Palenius-Paleen Piikkiön ja Halikon kihlakuntien tuomiokunnan tuomari 1706, s. 20.12.1679 Uusikirkko (Turun läänissä), k. 08.05.1738 Paimio, ikä 58 v ja 4 kk. Ylioppilastutkintoa suorittamatta varatuomari. (GS 7073). Vanhemmat: Erik Palenius, Kappalainen Uusikirkko (Turun lääni), k. 1687 Kalanti ja Anna Meijer, k. 1733. Margarethan jälkeläiset

Taulu 76

IV Beata Samuelintytär Wallenstierna, (Taulusta 27, isä Samuel Wallenstierna) s. 1669 Turku, k. 1695 Turku, ikä 26 v. V:sta 1678 Wallenstierna (GS 8457).

Puoliso: 24.11.1687 Turku Anders Gyllenkrok e. Krook Turun hovioikeuden asessori 1694, s. 1652 Turku, k. 1710 Turku, ikä 58 v. V:een 1674 Krook. Ruotsalaista aatelissukua. Ylioppilas Turussa 1672/73 [Krook] Andreas _ 110. Respondentti 13.5.1681, pr. Petter Laurbecchius. Turun hovioikeuden auskultantti 19.5.1683. Respondentti 23.5.1683, pr. Daniel Achrelius. Turun hovioikeuden varaviskaali 1684, kanneviskaali 1689. Kaprion läänin tuomiokunnan tuomari Inkerissä 1694. Turun hovioikeuden aatelisluokan asessori s.v. (Helsingin Yliopisto: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852). Vanhemmat: Anders Gyllenkrok e. Krook, Toimi asessorina Turun hovioikeudessa, aateloitiin 1674 nimellä Gyllenkrok, s. 1622 Växjö, Ruotsi, k. 21.12.1683 Turku, ikä 61 v ja Maria Martintytär Mums. Beatan jälkeläiset

Taulu 77

IV Catharina Charlotta Samuelintytär Wallenstierna, (Taulusta 27, isä Samuel Wallenstierna) s. 1671 Turku, k. 07.04.1735 Turku, ikä 64 v. V:sta 1678 Wallenstierna (GS 8461).

Puoliso: 26.11.1701 Raisio Anders Pryss Turun yliopiston runouden professori 1701, s. 28.09.1671 Turku, k. 22.10.1746 Turku, ikä 75 v ja 0 kk. Ylioppilas Turussa 1687. Filosofian maisteri 1694. Vanhemmat: Anders Pryss, Kemiön kirkkoherra, filosofian maisteri, rovasti, s. 03.06.1640 Turku, k. 14.11.1689 Kemiö, ikä 49 v ja 5 kk ja Margaretha Simonsdotter Kexlerus, k. 1679. Catharinan jälkeläiset

Taulu 78

IV Olof Samuelinpoika Wallenstierna, (Taulusta 27, isä Samuel Wallenstierna) Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvos 1737, s. 20.05.1672 Turku, k. 23.02.1740 Turku, ikä 67 v ja 9 kk. V:sta 1678 Wallenstierna. Ylioppilas Turussa 1684. Ruotsin Svean hovioikeuden auskultantti. (GS 8462).

1. puoliso: 1701 Agnes Margaretha Ribe s. 1677, k. 1720 , ikä 43 v. Vanhemmat: Mathias Bernhard Ribe, Ruotsin kirurgiseuran tirehtööri. Kirurg vid konung Carl XI:s hov, s. 1625 Rostock, Tyskland, k. 1696 , ikä 71 v ja Margaretha Rosina Salvius, k. 1727.

Taulu 79

IV Samuel Samuelinpoika Wallenstierna, (Taulusta 27, isä Samuel Wallenstierna) Porin läänin jalkaväkirykmentin eversti 1727, s. .9.1674 Turku, k. 17.02.1733 Mouhijärvi, ikä 59 v. V:sta 1678 Wallenstierna. Ylioppilas Turussa 1784. Ratsumies Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1690. Musketööri henkikaartissa 1694, piikkimies s.v., varusmestari 1695, majoittaja s.v. Kuninkaan henkivartiosotilas 1700, korpraali 1706. Sivustakenraaliadjutantti 1711. 2-eversti leskikuningattaren henkiratsuväkirykmentissä 1712. Kaarle XII:n mukana Benderin kalabaliikissa 1713. Eversti 1716, ero 1720. Eversti Bohuslänin ratsuväkirykmentissä, siirto Kyminkartanon läänin jalkaväkirykmenttiin 1721, Porin läänin jalkaväkirykmenttiin 1727. Valtiopäivämies 1719, 1723, 1726–27 ja 1731. (GS 8491 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852).

Puoliso: Hedvig Eleonora Steb s. 19.01.1690 Tukholma, k. 1731 Mouhijärvi, ikä 41 v. Ruotsalaista aatelissukua. Vanhemmat: Johan Steb, Ylimääräinen hallitusneuvos ja Christina von Bremen. Samuelin jälkeläiset

Taulu 80

IV Johan Petrus Johaninpoika Flachsenius (Flachseen), (Taulusta 28, äiti Magdalena Wallenius) Turun yliopiston rahastonhoitaja 1719, k. 1732. Ylioppilas Turussa 1696. Kuninkaallisen kanslian ylim. kanslisti 1711. Hälsingen kolmikaspataljoonan rykmentinsotatuomari 1712. (GS 8500).

Puoliso: 1721 Tukholma, Ruotsi Brita Sund s. 03.10.1698, k. 23.01.1747 Maaria, ikä 48 v ja 3 kk. Vanhemmat: Petter Sund, Kauppias ja Anna Helena Bock, k. noin 1735 Helsinki. Johanin jälkeläiset

Taulu 81

IV Magdalena Johanintytär Flachsenius, (Taulusta 28, äiti Magdalena Wallenius) s. Vehmaa (GS 8500.1).

Puoliso: 19.09.1697 Turku Anders Andersson Heinricius Kirkkoherra Rantasalmella, valtiopäivämies, s. noin 1672 Jääski, k. 14.09.1729 Rantasalmi, ikä 57 v. Ylioppilas Turussa 10.7.1690 Heinricius Andr. Vib _ 187. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin 1690. d. 10. Jul. Andreas Heinricius. P. & Praepos. in Randasalmi Savolaxiae. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1691 - sl. 1692. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1693 - sl. 1694. Respondentti 16.12.1693, pr. Petter Laurbecchius. Respondentti 22.11.1694 pro gradu, pr. Magnus Steen. FM 26.11.1694. Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1695 - sl. 1696. Viipurin tuomiokapitulin notaari 1696. Viipurin lukion kaunopuheisuuden lehtori 1697, rehtori 1701. Rantasalmen kirkkoherra 1704 (virkaan 1706). Lääninrovasti 1706. Pysyi virassa isonvihan yli ja vihki pappeja ainakin v. 1721. Valtiopäivämies 1723. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852). Vanhemmat: Andreas Heinricius e. Korhonius, Jääsken kirkkoherra, lehtori, FM, k. 1673 Jääski ja Katarina Klasintytär Thesleff, k. 1691. Magdalenan jälkeläiset

Taulu 82

IV Margareta Elisabet Flachsenius, (Taulusta 28, äiti Magdalena Wallenius) k. 1763 (http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet).

Puoliso: 1713 Karl Laurbeck (Laurbecchius) Linköpingin lukion lehtori, FM, s. noin 1677 Turku, k. 05.09.1723 Linköping, ikä 46 v. kl. 1691 Karl Laurbecchius Carolus Petri, Aboensis 3757. * Turussa noin 1677. Vht: Viipurin piispa, FM ja TT Petter Becchius, myöh. Laurbecchius 914 (yo 1652, † 1705) ja hänen 2. puolisonsa Maria Pratanus. Ylioppilas Turussa kl. 1691 [Laurbecchius] Carol. [_ 192]. Respondentti 28.4.1700 pro exercitio, pr. Petter Hahn 2187. Respondentti 11.12.1703 pro gradu, pr. Torsten Rudeen U385. FM 14.12.1703. — Viipurin lukion kaunopuheisuuden lehtori 1704. Pakeni sotaa Turkuun 1710 ja edelleen Ruotsiin (1713?). Linköpingin lukion 2. teologian lehtori 1714, 1. teologian lehtori 1721, samalla palkkapitäjänsä Skedan kirkkoherra 1714. † Linköpingissä 5.9.1723. (http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet). Vanhemmat: Petter Laurbecchius e. Becchius, Viipurin piispa, FM ja TT, s. 10.08.1628 Gammelkil, (Ög), Ruotsi, k. 16.04.1705 Viipuri, ikä 76 v ja 8 kk ja Maria Johansdotter Pratanus.

Taulu 83

IV Margareta Flachsenius, (Taulusta 28, äiti Magdalena Wallenius) k. 1753 (J.J.).

Puoliso: noin 1695 Erik Steenbergius k. 1722 Halikko. kl. 1675 Erik Steenbergius Ericus Michaelis, Halicoensis 2390. Vht: Halikon kirkkoherra Mikael Steenbergius 12 (yo 1640, † 1681) ja Brita Thauvonius. Turun katedraalikoulun oppilas 15.3.1671 (in cl. rect. circ. infer., Ericus Michaelis [Halickoenses]) – 14.5.1675 (testim., Ericus Michaelis Halickoens.). Ylioppilas Turussa kl. 1675 Steenbergius Eric [Michaelis Halic _ 117]. Respondentti 1677(?, Lidén), pr. Jakob Flachsenius 787. Stipendianomus 23.11.1678. Alimman luokan stipendiaatti sl. 1678 – sl. 1679. Oraatio 14.5.1679. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1680 – sl. 1681. Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1682 – sl. 1682. Respondentti 4.11.1682 pro gradu, pr. Simon Tålpo 1856. FM 7.12.1682. Stipendianomus 30.5.1685. Preeses 26.9.1685. — Suomalaisen pataljoonan rykmentinpastori Stettinissä 1685. Halikon kirkkoherra 1691. Vt. lääninrovastina isonvihan aikana. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1693 ja 1708, synodaaliväitöksen preeses 1696. † Halikossa syksyllä 1722. (J.J.). Vanhemmat: Mikael Steenbergius, Halikon kirkkoherra, k. 21.05.1681 Halikko ja Brita Göransdotter Thauvonia.

Taulu 84

IV Sara Gabrielintytär Laureus, (Taulusta 30, isä Gabriel Lauraeus) s. noin 1674 Muhoskylä, k. 01.03.1752 Oulu, ikä 78 v. Gift mariebebådelsedag 1691. (GS 8618).

Puoliso: 25.03.1691 Tyrvää Isak Kristersson Gisselkors Muhoksen kappalainen v:sta 1698, s. 1668 Kajaani, k. 11.07.1731 Muhos, Laitasaari, ikä 63 v. Mainitaan Kajaanissa vuonna 1697, vihitty papiksi 1698. Tuli ylioppilaaksi Upsalassa 1687 ja opiskeli Turussa 1691. Hänet valittiin Muhoksen toiseksi kappalaiseksi 1698. Omisti Muhoksella 1/2 manttaalin talon, mutta menetti tilansa isonvihan aikana, jolloin Muhoksella ei tainnut olla ketään pappia. Hän osti sitten 1/2 manttaalin Pehkolan talon. Muhoksen kappalaiset saivat kohtuullisen palkan. Heidän koko palkkansa oli 2.500 kiloa viljaa vuodessa, mutta vain hyvinä satovuosina voitiin palkkakapat kerätä täysimääräisinä. Tämän lisäksi he saivat muita elintarvikkeita. Kappalaiset pyrkivät myös hankkimaan muita lisätuloja. Isak rakensi toisen kappalaisen ja talonpoikien kanssa lohipadon, mihin he saaivat voudilta luvan 4 1/2 tynnyrin verolohia vastaan. Isak Gisselkors tuli Muhoksen kappalaiseksi (järjestyksessään tinen) Ercus Braxin jälkeen. Isac oli kajaanilaisen pormestarin poika. Aluksi hän asetui asumaan Oulujoen pohjoiselle puolelle Kekkosen 1/2 manttaalin taloon. Matti Kesti asui toisella puolella. Kun Isonvihan aikana (kuten yllä olevasti kerrotaan) Isaacus menetti talonsa ja tavaransa (n. v. 1726) hän muutti tyhjäksi jääneeseen Korttilan savupirttiin. Sen jälkeen hän osti yllä mainitun Pehkolan talon viisi vuotta myöhemmin. Lähde: Raivion torpan perilliset sivu 5, kirjoittanut Ritva Ranta Verojen keruu oli tarkkaa puuhaa Pohjanmaalla. Miehitysaikanaeroja vaadittaessa oli viranomaisten välillä tartuttava toimeen ankarastikin. Kruununvouti Kristian Zimmerman sai marraskuun 15. päivänä 1742 ankaran kirjeen husaarirykmentin tarvitsemien muonavarojen myöhästymisestä. Viran menettämisen uhalla Zimmermanin oli toimitettava myöhästyneet verot etelään. Kruununvouti käski 20.11., että Oulun ja Hailuodon nimismiehen Isak Gisselkorssin oli ankarimman edesvastuun ja rangaistuksen uhalla neljän tunnin kuluessa käskettävä julistuksin ja kapuloin väestöä hankkimaan nuo verot. Näin kertoo Virrankosken Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin Historia V s. 465-466 Ericus Braxia seurasi Muhoksen toisena kappalaisena vuonna 1698Isak Gisselkors, Kajaanin maakapteenin ja pormestarin poika, joka on syntynyt vuonna 1668. Hän oli opiskellut sekä Upsalassa että Turussa. Hänen puolisonsa vuodesta 1691 oli Turun tuomiokirkona taloudenhoitajan ja tuomiokapitulin notaarin Gabriel Lauraeuksen tytär Sara. Isak Gisselkors kuoli Muhoksella 11.7.1731. Lähdee: Genos 49 (1978), s. 7-25 Väestön vaellusteitä etsimässä Lakit.lis. PENTTI J. VOIPIO, Helinki. Vanhan Oulun emäseurakunnan Muhoksen kappelin kappalainen, Herra Isaac Gisselkors näyttää vuonna 1700, pari vuotta virkaanastumisensa jälkeen hankkineen itselleen Laitasaaren kylässä olevan Kekkosen talon N:o 28,joka yhä nykyään Kekkola -nimisenä on maakirjoissa, tosin pahoin pirstottuna.Hän tietenkin pyrki varmistamaan rakkaan vaimonsa ja pienten lastensa toimeentulon senkin jälkeen, kun hänen oma aikansa oli täyttyvä. Tuskin hän silloin aavisti, että tuo tila tulisi olemaan yhtenä etappina hänen lastensa kohdalla alkavassa alenevassa säätykierrossa, tuossa ilmiössä, johon tutkimus aikaisemmin kiinnitti vähän huomiota, mutta joka yhteisessä elämäntaipaleessamme on yhtä normaali tapahtumasarja kuin nouseva säätykierto. Ei kai hän myöskään arvannut, että hänen poikansa Krister, joka isän kuoltua jäi tilaa viljelemään, saisi länsisuomalaisittain - talon mukaan nimen Kekkonen. Kävipä niinkin, että kappalaisemme, vaikka hän kirkonkirjoissa pysyi oikeanimisenä, mainitaan muutamana vuonna maakirjoissa Herra Isack Kekkosena. Poika Krister ei kuitenkaan unohtanut nimeään, sillä kun hän 16 vuottaisän kuoleman jälkeen haki toisen vaimonsa Oulujoelta ja muutamaa vuotta myöhemmin muutti sinne perheineen, hänet siellä aina mainitaan Gisselkorsina. Hänestä ei siis alkanut mitään uutta Kekkos-sukua. Kekkolan talon omistussuhteet ja samalla sen asukkaiden nimet muuttuivat myöhemminkin. Niinpä Pekka Heikura muuttui Kekkoseksi, mutta eräs hänen pojanpoikansa taas muualle muutettuaan kantoi Pekka Kärnän nimeä.Kuitenkin Pekka Heikuran samoin kuin talon seuraavan omistajan Matti Halosen, sittemmin Kekkosen jälkeläisistä osa on myöhempinäkin aikoina edelleen elänyt Kekkosen nimellä, mahdollisesti nykyaikaan asti, mikä seikka onvi tutkimatta. Näiden niin sanoakseni "väärien" Kekkosten nimenantajan, Kekkolan talon nimi pohjautunee toki johonkin "oikeaan" Kekkoseen, joka jo kauan aikaisemmin oli saapunut paikkakunnalle. Lähes sata vuotta ennen Herra Isaacinaikoja tavataankin Laitasaaren kylän asukkaalla Matti Ollinpoika Kekkonen jaa hänen jälkeensä ensin Antti ja sitten Pekka ja Matti Kekkonen. Isakin syntymaika tarkistettu Muhoksen mikrofilmeiltä. Tilikirjt. IK 126. Tyttäret Justiina, Magdalena Anna ja Sara, joka naimiisissa. (GS 2356, 8618, http://kotisivu.dnainternet.net/b001samiheim/Gisselkors_jp). Vanhemmat: Christiern Nilsinpoika Gisselkors, Kajaanin pormestari, maakapteeni 1657-1673, k. noin 1691 ja Elisabeth Isaksdotter Sinius, s. noin 1640 Kajaani ?, k. 21.04.1739 Oulu, ikä 99 v. Saran jälkeläiset

Taulu 85

IV Gabriel Gabrielinpoika Lauraeus, (Taulusta 30, isä Gabriel Lauraeus) Primarius Theol: Prof: ó Domprobst: Doctor, s. 18.04.1677 Turku, k. 10.08.1753 Turku, ikä 76 v ja 3 kk. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1696. Porin jalkaväkirykmentin rykmentinpastori 1704. Oli sotavankeudessa Venäjällä 1712 - 1722. Nimitettiin tällöin vankien Tobolskiin Siperiaan perustaman koulun tarkastajaksi 1714 ja Tobolskin saksalaisen seurakunnan kirkkoherraksi 1715, rovasti 1729. Ruotsin tiedeakatemian jäsen 1747. Turun yliopiston 1. teologian professori 1749. Teologian tohtori Upsalan yliopistossa 1752, valtiopäivämies. (GS 8619).

Puoliso: 1707 Riika, Latvia Catharina Fontin s. 18.04.1687 Ruhnun saari, Eesti, k. 21.07.1737 Loimaa, ikä 50 v ja 3 kk. Vanhemmat: Olof Fontin, Riian (Latvia) ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra ja N N. Gabrielin jälkeläiset

Taulu 86

IV Olof Isakinpoika Ilken, (Taulusta 31, äiti Kaarina Laurila-Lauraeus) Pitäjänapulainen Maalahti 1698, s. 21.06.1676 Kalajoki, k. 05.06.1723 Maalahti, ikä 46 v ja 11 kk. Ylioppilas Upsalassa 1692, Turussa (pohj.) 1695. Vihittiin papiksi 1698. Avioliitosta syntyi Sulvassa yksi, muutaman viikon ikäisenä kuollut ja nimeltään tuntematon tytär. (GS 8664).

Puoliso: 04.07.1699 Maalahti Catharina Arenius s. noin 1680 Maalahti. Avioliitosta syntyi Sulvassa yksi, muutaman viikon vanhana kuollut tytär. Vanhemmat: Thomas Olauksenpoika Arenius, Maalahden kirkkoherra, k. 1692 Maalahti ja Anna Perintytär Kalm, k. jälkeen 1699.

Taulu 87

IV Catharina Isakintytär Ilkka, (Taulusta 31, äiti Kaarina Laurila-Lauraeus) s. noin 1680 Kalajoki. Eli Kalajoella 1702. (GS s. 696).

Puoliso: Simo Jaakonpoika s. noin 1670 Kalajoki. "stepstimb.m. i Stockholm" (J.J.). Catharinan jälkeläiset

Taulu 88

IV Johan Olofinpoika Lauraeus, (Taulusta 32, isä Olof Laureus) Ruotsi-Suomen armeijan kapteeni 1726, s. noin 1686 Oulu, k. 1737 Merimasku, ikä 51 v. Ylioppilas Turussa sl. 1703 [Lauræus] Joh. Ostrob _ 251. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1703] Johannes Lauræus. | Martis pullus. Capitaneus strenuissimus. — Korpraali Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1704, majoitusmestari 1717, kornetti 1718, ero 1719. Vänrikki Turun läänin jalkaväkirykmentissä 1723, ero kapteenina 1726. (GS 8621).

Puoliso: 04.07.1711 Merimasku Christina Detloff s. noin 1687, k. 1742 Merimasku, ikä 55 v. Vanhemmat: Reinhold Detloff, Kapteeniluutnantti ja Maria Erlandsdotter. Johanin jälkeläiset

Taulu 89

IV Susanna Olofsdotter Laureus, (Taulusta 32, isä Olof Laureus) k. 1728 Oulu (GS 8646).

Puoliso: Georg Rajalenius-Rajaleen Oulun 2. kappalainen 1722, s. 1678, k. 05.03.1739 Oulu, ikä 61 v. Ylioppilas Turussa (sat.) 1703. Han blef Collega i Uleåborgs skola 1712. Rajalinerne härstamma från Rajala hemman Hvittis socken. (GS 8646). Vanhemmat: Georg Rajalenius, Kappalainen, Ikaalinen, k. 1689 Ikaalinen ja Alitza (Elsa) Favorinus. Susannan jälkeläiset

Taulu 90

IV Olof Lauraeus, (Taulusta 32, isä Olof Laureus) Euran kirkkoherra 1726, s. 01.10.1690 (posthumus) Pudasjärvi, k. 1729 Eura, ikä 39 v. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1709. (GS 8660).

1. puoliso: 22.10.1715 Tukholma Maria Fellbom Hon är uppenbart identisk med kyrkoherdens i Rimito Anders Chydenius' änka, som 1714 var flykting i Sverige /GSÄ XXVIII, s. 93. Vanhemmat: Alexander Fellbom, Luutnantti ja Anna Dorotea Erlandsdotter.

Taulu 91

IV Sara Catharina Wegelius, (Taulusta 33, äiti Kristina Laurila-Lauraeus) s. 06.01.1690 Pudasjärvi, k. 30.01.1739 Mouhijärvi, ikä 49 v ja 0 kk (Hiski).

Puoliso: 03.03.1710 Tyrvää Michael Simoninpoika Polviander Ikaalisten, sitten Mouhijärven kirkkoherra 1722, maisteri, s. noin 1680 Kokemäki, k. 08.03.1743 Mouhijärvi, ikä 63 v. Ylioppilas Turussa sl. 1702 [Polviander] Mich. Satac. _ 246. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 21.9.1702 [1702] 21 Sept. Michaël Polwiander | Adjunctus Ministerij in Tyrwis. | Phil: Magister promotus 1712. | Rector Scholæ Biörneburgensis constitutus 1712. | Jam Past:r Mouhijerfviensis | obiit 1743. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1709. Respondentti 19.12.1711 pro gradu, pr. Petter Hahn. FM 15.2.1712. — Tyrvään kirkkoherran apulainen 1709. Porin pedagogion rehtori 1712. Mainitaan isonvihan aikana pakolaisena Ruotsissa (1717, 1720). Toisen tiedon mukaan Rauman triviaalikoulun vt. rehtorina isonvihan aikana 1717–21. Mouhijärven kirkkoherra 1722. Puhuja pappeinkokouksessa Turussa 1721. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat: Simon Mihaelinpoika Polviander, Ikaalisten kirkkoherra 1689 -, s. 1640 Kiukainen, k. 1711 Ikaalinen, ikä 71 v ja Anna Nilsdotter Bark, s. 1641, k. .8.1729 Kokemäki, ikä 88 v. Saran jälkeläiset

Taulu 92

IV Johannes Wegelius, (Taulusta 33, äiti Kristina Laurila-Lauraeus) s. 14.06.1693 Tukholma, Ruotsi, k. 15.05.1764 Oulu, ikä 70 v ja 11 kk.

Puoliso: Margareta Samuelintytär Törner Johanneksen jälkeläiset

Taulu 93

IV David Wegelius, (Taulusta 33, äiti Kristina Laurila-Lauraeus) Pitäjänapulainen Tammelassa 1725, s. 04.04.1696 Paimio, k. 1731 Tammela, ikä 35 v. Ylioppilas (satak.) 1722 Turku. Pitäjänapulaisena Tammelassa 1725 lähtien.

Puoliso: 13.07.1725 Tammela Catharina Gottleben s. 09.08.1689. Vanhemmat: Gabriel Gabrielsson Gottleben, Tammelan kirkkoherra. Kyrkoherde i Mouhijärvi 1683 och i Tammela 1693, s. 1650 Lübeck, Saksa, k. 1713 Tammela, ikä 63 v ja Sofia Pauluksentytär Raumannus, s. 1660 Jokioinen, k. 14.01.1722 Jokioinen, ikä 62 v. Davidin jälkeläiset

Taulu 94

IV Elisabet (Lisken) Johanneksentytär Wegelius, (Taulusta 33, äiti Kristina Laurila-Lauraeus) s. 01.05.1698 Tyrvää, k. 08.09.1750 Mouhijärvi, ikä 52 v ja 4 kk.

Puoliso: 29.09.1724 Tyrvää Erik Isakinpoika Astrenius Kappalainen Mouhijärvellä, s. 22.04.1694 Karkku, k. 18.02.1760 Mouhijärvi, ikä 65 v ja 9 kk. Ylioppilas paon aikana Tukholmassa 1716 [Astrenius] Eric [_290]. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 9.9.1716 [1716. d: 9 September.] Ericus Astrenius Carkuensis. Adj: Minist. in Mouhjerfwi | jam Sacellanus ibid. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 11.12.1723. Mouhijärven pitäjänapulainen 1723, kappalainen 1738. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852). Vanhemmat: Isak Eriksson, Järventaan ratsutilallinen Karkussa ja Helena Mårtensdotter. Elisabetin jälkeläiset

Taulu 95

IV Christina Wegelia, (Taulusta 33, äiti Kristina Laurila-Lauraeus) s. 28.08.1700 Tyrvää, k. 03.11.1762 Kauhava, ikä 62 v ja 2 kk.

Puoliso: 27.09.1725 Tyrvää Johan Johaninpoika Enckell Kauhavan kappalainen, s. 1696 Kangasala, k. 04.09.1770 Kauhava, ikä 74 v. Vanhemmat: Johan Enckell, Karkun kirkkoherra, s. 1664, k. 02.10.1739 Karkku, ikä 75 v ja Margareta Johansdotter Thuronius, s. 1670 Pori, k. 30.04.1701 Karkku, ikä 31 v. Christinan jälkeläiset

Taulu 96

IV Gabriel Wegelius, (Taulusta 33, äiti Kristina Laurila-Lauraeus) Kirkkoherra Karkussa 1740, s. 05.09.1702 Tyrvää, k. 1746 Karkku, ikä 44 v. Ylioppilas (satak.) 1722 Turku. Nimipastoei Karkussa 1734. Larkun kirkkoherra 1740. Respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1835. Oli "Protocollum Ecclesiae Carckuensis"mukaan taitava, hienotunteinen ja neuvokas mies. (Ville Wegelius; Wegelius Sukukirja 2001).

Puoliso: Catharina Johanintytär Thurovius k. 05.05.1775 Kiikka. Vanhemmat: Johan Thurovius, Huittisten kappalainen, s. 1673 Huittinen, k. 1730 Huittinen ?, ikä 57 v ja Kristina Burmeister, s. 1674, k. 14.09.1750 Huittinen, ikä 76 v. Gabrielin jälkeläiset

Taulu 97

IV Maria Johanneksentytär Wegelius, (Taulusta 33, äiti Kristina Laurila-Lauraeus) s. 20.04.1705 Tyrvää.

1. puoliso: 26.08.1729 Tyrvää Henrik Ström Maskun kihlakunnan kruununvouti, k. 1742.

Taulu 98

IV Catharina Lauraeus, (Taulusta 34, isä Josef Laurila-Lauraeus) s. 1680 luvulla. Fyra barn till dem föddes i Virmo 1728-1733. (GS 8665.8).

Puoliso: Petter Pihlfelt Pukslagaren vid Livdragonregementet.

Taulu 99

IV Maria Elisabet Lauraeus, (Taulusta 34, isä Josef Laurila-Lauraeus) s. 1680 luvulla, k. 1722 , ikä 42 v (GS 8665.4).

Puoliso: 04.10.1710 Merimasku Anders Monseen Mynämäen kihlakunnan kruununvouti, k. 1747. Vanhemmat: Erik Eriksson, Turun linnanvartija ja N.N. Marian jälkeläiset

Taulu 100

IV Sara Margaretha Lauraeus, (Taulusta 34, isä Josef Laurila-Lauraeus) k. 1748 (Släktbok n. f. II sp. 693).

1. puoliso: ennen 1710 Gustaf Björklund Kronobefallningsmannen i Virmo härad, k. .10.1720 (Masku & Virmo KO a 26: 211).

Taulu 101

IV Susanna Lauraeus, (Taulusta 34, isä Josef Laurila-Lauraeus) Bosatt på Tamsaari i Merimasku åtm. från 1723. Bosatt på Tamsaari i Merimasku åtm. från 1723. (GS 8665.10).

Puoliso: 29.06.1738 Lemo Erik Åkerlund Kvartermästare, var 1742 inspektor på Ahtis (Masku & Virmo KO a 50: 95).

Taulu 102

IV Anna Petterintytär Kalling, (Taulusta 36, isä Petter Kalling) s. 12.06.1688 Tukholma, k. 01.11.1710 Västerås, Ruotsi, ikä 22 v ja 4 kk (GS 8406).

Puoliso: Magnus Palmgren Ruotsin amiraliteetin komentaja ja eversti 1715, s. 1671, k. 22.10.1725 Tukholma, ikä 54 v. Ylioppilas Upsalassa 1685. Ruotsin amiraliteetin komentaja. Ruotsalaista aatelissukua. Vanhemmat: Jonas Palmgren e. Loverus, Sotaneuvos, s. 1614, k. 17.08.1687 , ikä 73 v ja Catharina Utterklou, s. 04.02.1639, k. 16.09.1697 , ikä 58 v ja 7 kk. Annan jälkeläiset

Taulu 103

IV Anna Beata Petterintytär Kalling, (Taulusta 36, isä Petter Kalling) s. 19.04.1691 Tukholma, k. 14.03.1773 , ikä 81 v ja 10 kk (GS 8407).

Puoliso: 07.09.1735 Tukholma Olof Åberg Ruotsin armeijan everstiluutnantti 1723, s. 09.07.1682 Uppland, Ruotsi, k. 12.04.1738 Filmin pitäjässä Ruotsissa, ikä 55 v ja 9 kk. Olof Åbergin pojat saivat isänsä ansioiden mukaan aatelisarvon nimellä Cronsvärd 1743.

Taulu 104

IV Ulrika Petterintytär Kalling, (Taulusta 36, isä Petter Kalling) s. 1693 Tukholma, k. 15.11.1753 Närtunan pitäjä, Ruotsi, ikä 60 v (GS 8408).

Puoliso: 13.09.1718 Tukholma Erik Mohrmarck Asessori.

Taulu 105

IV Sidonia Juliana Petterintytär Kalling, (Taulusta 36, isä Petter Kalling) s. 1696 Tukholma, k. 15.08.1778 Kalmarin lähistöllä, Ruotsi, ikä 82 v (GS 8410).

Puoliso: 08.11.1722 Tukholma Nils Djurklow Ruotsin armeijan kenraalimajuri 1755, vapaaherra, paroni, s. 20.09.1686 Västmanland, Ruotsi, k. 24.12.1758 Kalmarin lähistöllä, Ruotsi, ikä 72 v ja 3 kk. Ylioppilas Upsalassa 1697. Ruotsin armeijan kenraalimajuri 1755. Ruotsalaista aatelissukua, sai vapaaherran arvon 1751 ja otettiin paroonina Ruotsin ritarihuoneeseen 1752. Vanhemmat: Nils Djurklo-Djurklow, Eversti ja Elisabet Morgonstierna. Sidonian jälkeläiset

Taulu 106

IV Per Petterinpoika Kalling, (Taulusta 36, isä Petter Kalling) Ruotsin armeijan kenraaliluutnantti 1763, s. 1700 Tukholma, Ruotsi, k. 03.03.1795 Ringkarlebyn pitäjä, Ruotsi, ikä 95 v. Aloitti 17 ikäisenä sotapalveluksen. Osallistu vänrikkinä v.1718 "lifgarctet i belägringen af Fredrikshall". Carl XII kuoltua lähti Kalling Ranskaan sotaan. Kotiinpalattuaan tuli hänestä Kaartin Luutnantti 1737. Nyt alkoi hänen nousukautensa. 9 vuotta myöhemmin oli hän johtaja Nerkes ja Vermland rekementissä. Sai yhdessä Mårten-veljensä kanssa vapaaherran arvon 1751. Nimitettiin kenraalimajuriksi 1763. Osallistui Pommerin sotaan ja ylennettiin Kenraaliluutnantiksi 1765. ja otettiin paronina Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin 1752. Korotettiin kreiviksi 1771. Valtioneuvos 1765 ja 1771. Merkittiin kreivinä Ruotsin ritarihuoneeseen 1775. Korkeaan ikään ehtineenä häntä kutsuttiin "viimeiseksi karoliiniksi". Pehr Kalling rakennutti 1770-luvulla Ruotsiin Närkeen Myrön kartanon. Kartano on ollut suvun hallussa koko ajan. Kartanoa isännöi tällä hetkellä kreivi Ulf Kalling Pia-vaimoineen. He kasvattavat siellä ylämaan karjaa. Heillä on oma teurastamo ja myymälä. Lisäksi kartano tarjoaa majoitustiloja. (GS 8411).

Puoliso: 09.07.1749 Bo, Ruotsi Christina Margaretha Eleonoora Posse Kreivitär, s. 13.06.1725 Ruotsi, k. 03.07.1812 Ringkarleby, Ruotsi, ikä 87 v ja 0 kk. Vanhemmat: Carl Posse, Eversti, Kreivi, s. 11.06.1687, k. 13.08.1737 , ikä 50 v ja 2 kk ja Christina Margaretha Eleonora Lillienstedt, Kreivitär, s. 23.10.1700, k. 19.08.1784 Kummelnäs, ikä 83 v ja 9 kk. Perin jälkeläiset

Taulu 107

IV Mårten Martin Petterinpoika Kalling, (Taulusta 36, isä Petter Kalling) Ruotsin amiraliteetin komentaja-kapteeni 1756, Gotlannin maaherra 1763, s. 1705, k. 02.07.1765 Tukholma, ikä 60 v. Mårten teki laajalle ulottuvia merimatkoja, mm. englantilaisessa sotalaivassa ja Argyl-nimisessä aluksessa v. 1724. Nimensä hän on muuttanut Martiniksi, joka johtunee siitä, että hän palveli Englannin laivastoa. Hän palasi Ruotsiin v. 1731 ja yleni edelleen Ruotsin laivastossa. Sen jälkeen hän pestautui vuosina 1741-43 Itä-Intian komppaniaan hyvin palkatuksi kapteeniksi. Alus, jolla hän matkusti Kiinaan, oli nimeltään Riddarhuset. Samaan aikaan veli Pehr otti osaa Venäjää vastaan käytyyn sotaan. Voinee väittää, että Martin vältti sodan työskennellessään merikapteenina muutaman vuoden. Hänestä tuli kuitenkin komentaja ja muutamaksi vuodeksi Gotlannin maaherra. (Karl A. Kalling, Ruotsi) Korotettiin yhdessä veljensä Perin kanssa vapaaherraksi 1751 ja kirjoitettiin vapaaherrana ritarihuoneeseen 1752. (GS 8412).

Puoliso: 19.04.1743 Karlskrona, Ruotsi Anna Charlotta Grubbe s. 1724 Karlskrona, Ruotsi, k. 18.03.1749 Tukholma, ikä 25 v. Ruotsalaista aatelissukua. Vanhemmat: Axel Grubbe, Ruotsin amiraliteetin komentaja, s. 1675, k. 1731 , ikä 56 v ja Anna Jakobintytär Lagercreutz, k. 1751. Mårtenin jälkeläiset

Taulu 108

IV Petter Carlinpoika Kalling, (Taulusta 37, isä Carl Kalling) s. 24.11.1679 Kalajoki, k. 09.02.1744 Kalajoki, ikä 64 v ja 2 kk. Opiskeli sekä Uppsalassa että Åbo Akademissa. Keskeytti opintonsa voidakseen isännöidä Siipolan tilaa 1708-44 ja oli Kalajoen kirkkoväärti Siipolaa valvoivat 1723-46 ns. puulaakimiehet. V.1733 allekirjoitettiin sopimus, jonka mukaan tilalta piti saada yksi mies sotaan, ja hänelle annettiin sotilasnimi Hackspik, Hakkapeliitta (GS 8414).

Puoliso: Anna Schoug s. 1679 Turku, k. 27.12.1764 Kalajoki, kuolinsyy åld.br, ikä 85 v. Vanhemmat: Fulmo Schoug, Turkulainen tullimies ja ?. Petterin jälkeläiset

Taulu 109

IV Brita (Beata) Carlintytär Kalling, (Taulusta 37, isä Carl Kalling) k. 1695 (GS 8452).

Puoliso: Johan Salingius e. Niskanen Ylivieskan kappalainen 1696, s. .1.1670 Raahe, k. .1.1714 Ylivieska, ikä 44 v. Nimi alk. Juho Niskanen. Oulun triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 6.11.1690 Johannes Petri Salingius Ostrobothn. cum testimon. Rect. Schol. Uhloëns. Ylioppilas Turussa sl. 1691 Salingius Joh. Ostrob. _ 195. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1691] Johannes Salingius. Upsaliæ dep. Sacellanus in Calajoki. | Ylivieska | mortuus 1714. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 15.10.1693. — Apulaispappi Sauvossa 1693 (Joh. Salinus). (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat: Pekka Niskanen, Raahelainen porvari ja -. Britan jälkeläiset