Hyvä sukututkija

Calamnius sukuseuran jäsenenä ja neuvoksettarena kerään tietoja P.M. Arctophilaciuksen jälkeläisistä,
joita on tällä hetkellä omissa Jutuissani n. 56.302 henkilöä  ja puolisot ja vanhemmat mukaan lukien n. 97.023.
Uskon, että meitä on enemmän.  Olisin kiitollinen kaikesta
P.M.A:han liittyvästä tiedosta; henkilöistä ja tarinoista.

HUOM! Mikäli olet Petrus Michaelis Arctophilaciuksen jälkeläinen voit hakea Calamnius-sukuseura ry:n jäseneksi.
Calamnius-sukuseuran säännöt ja alla vielä erikseen pykälä 4, josta selviää ketkä voivat kuulua sukuseuraamme.

4§   Yhdistyksen jäseneksi voi sukuneuvosto hyväksyä jokaisen, joka polveutuu Petrus Michaelis Arctophilaciuksesta, ja tällaisen henkilön perheenjäsen.

Tästä linkistä löydät  henkilötietolomakkeen, täytä se ja postita e-mailin liitteenä esim. minulle osoitteella: ea.kotisaari(at)gmail.com
Käsittelemme jäsenhakemuksesi viimeistään seuraavassa sukuneuvoston kokouksessa.



SUKUSELVITYKSEN KOHDE

Petrus Michaelis (Petter)
Arctophilacius
s. 1575 Lohtaja ja hänen jälkeläisiään yhteensä 108 taulua

Tulostettu:
16.01.2013
Tekijä:
Anneli Kotisaari







SUKUJUTUT -ohjelma

ATK-palvelu Luhtasaari
Seinäjoki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto | Paluu |

Taulu 1
I Petrus Michaelis (Petter) Arctophilacius (128) Kalajoen kappalainen, kirkkoherra 1612, valtiopäivämies; rovasti, laivuri, s. 1575 Lohtaja, k. 1647 kesällä, Kalajoella, haudattu 1648 Kalajoki, vuosina 1636-1781 toimineen kirkon lattian alle. Lohtajan talonpoikaisista kauppiaista merkittävin ja rikkain oli 1500-luvun jälkipuolella Mikko Mattila, jonka isä oli jo ollut varakas kauppias ja laivanomistaja. Tällaisesta talosta pystyttiin lähettämään poika opintielle aikana, jolloin se oli Pohjanmaalla hyvin harvinaista. Antiikin kieliin perehdyttyään Pieti Mikonpoika otti nimekseen Arctophilacius, jonka merkityksen osoittaa parhaiten hänen poikansa Gabriel Calamniuksen nuorena käyttämä muoto Arctophilax. Atte Kalajoki on todennut sen juontuvan kreikan kielen sanasta arktophylaks, 'karhunvartija', joka on pohjoisen taivaan komean tähtisikermän vanha nimi. Sen Mattilan Pieti epäilemättä tiesi, mutta kun arktos merkitsee samalla 'pohjoista', Arctophilacius voidaan tulkita myös 'pohjolan vartijaksi'.
Pietari Arctophilacius oli 1603 ilmeisesti kapteeni Lauri Niilonpojan pohjalaisen lippukunnan sotapappina Virossa, jossa hän taisteli Puolaa vastaan, mutta viimeistään 1607 hänestä tuli Kalajoen kappalainen ja 1610 saman pitäjän kirkkoherra. Hän toimi sittemmin myös lääninrovastina ja edusti Pohjanmaan papistoa vuoden 1634 valtiopäivillä.
Herra Pietari oli taloudellisesti yritteliäs ja taitava mies. Hän hankki itselleen Kalajoen Eteläkylän Siipolan ja Hietalan talot, ja vuonna 1627 hänellä oli niissä ja pappilassa yhteensä muun muassa 6 hevosta, 20 härkää, 3 sonnia ja 51 lehmää - ilmeisesti Pohjanmaan suurin karja. Päästäkseen osalliseksi Rahjan saariston tuottavaan lohenpyyntiin kirkkoherra hankki pappilan omistukseen Paattiskarit ja Korkiakarin. Kun Arctophilaciukselle kokoontui omista elinkeinoista ja kirkkoherran suuresta palkasta paljon kauppatavaraa, hän hankki oman laivan, jollainen hänellä oli viimeistään 1617. Siitä lähtien herra Pietarilla näyttää olleen aina vähintään yksi merikelpoinen alus. Laivoja hän käytti paitsi omien tavaroiden kuljetukseen myös kruunun verovarojen rahtaamiseen; 1620 kirkkoherran alus tuhoutui kovassa myrskyssä Kruunupyyn Hästöfjärdenillä täynnä verojyviä. Vuonna 1631 hän myi erään laivan kruunulle.
Veronvuokraaja Jaakko Burmanin jäätyä 1625-26 suureen velkaan kruunulle hänen takaajansa, joihin Pietari Arctophilacius kuului, tuomittiin maksamaan velka. Tämä oli tuntuva isku, mutta hallituksen on kerrottu myöntäneen kirkkoherralle vuodeksi yksinoikeuden tervan ostamiseen Kalajoen markkinoilta, mistä hän sai Terva-Pietin liikanimen. Arctophilacius kuoli rikkaana miehenä, kuten näkyy siitäkin, että hänen arkkunsa koristamiseen käytettiin vähintään naula (425 grammaa) hopeaa. Pietari Arctophilaciuksesta polveutuvat Calamniusten ja Kallingien suvut, ja lukuisia hänen jälkeläisiään oli pappeina Kalajoen suurpitäjässä 1700-luvulle saakka.

Stig Calamnius skriver: "Vid universitetet i Uppsala tog han det ståtligt klingande namnet Arctophilacius, -lax som betyder "Nordens beundrare". På detta namn fick han sitt prästebrev från Uppsala universitet. År 1603-1606 omnämnes han som fältpräst hos Lars Nilssons truppförband och fick av överste Arvid Stålarm en gård i förläning. Härom finns anteckning i RA: Förlänas honom skattefrihet på Grels Mattssons gård i Storkyrko, så att denne ärbara och högt lärde herre, som troget tjänat Hertigen (Carl?) och Kronan, måtte ha en boplats under de tider då han inte är i fält."Aractophilacius blev Kaplan i Kalajoki sn i Österbotten 1606; kyrkoherde därst. 1610, då hans företrädare, den kände lagöversättaren till finska, Ljungo Thomae dog. De sista åren var han kontraktsprost över Nord-Österbotten. Han dog 1647 och begrovs under altaret i Kalajoki IV kyrka, som byggdes under hans tid. År 1704 byggdes till kyrkan en ny sakristia och samma år donerade arvingarna till kyrkan det silver, omkring 32 lod, som fanns på hans likkista, och av vilket de lät göra en nattvardskalk, som dock försvann som krigsbyte till Ryssland under Stora Ofreden.Aractophilacius skaffade sig snart efter han kommit till Kalajoki tvenne gårdar. Han ägde redan 1607 Siipola gård och förenade med denna Hietala gård, som var den övre av de två Hietalahemmanen. Därtill ägde han även i Lochteå en gård, dock ej Matinmikko, som torde ha ägts av hans systers man, Jakob Andersson. På Siiipola fanns 1627 41 nötenheter eller 50 huvuden, vartill kom den boskap han ägde på prästbostället, tillsammans 106 nötenheter eller 147 huvuden.Det är intressant att fastställa, att PMA, ej heller som kyrkoherde glömde sina fäders yrke. Sålunda fraktade han år 1616 på egna kölar Kronans skattepersedlar. 1620 gick ett av hans skepp i kvav i hård storm på Hästöfjärden utanför Pedersöre. År 1631 skriver en av konungens fogdar, att han köpt ett skepp av Herr Petter, kyrkoherde i Kalajoki, för konungens och kronans räkning. På 1620-talet köpte prosten i Rahja skärgård de så kallade "Pattisgrunden". varför Stora Pattisgrundet under 1700-talet begynte kallas Prästgårdsgrundet. Man fick på den tiden stora laxfångster i Rahja skärgård och det var detta som lockade ortens alltid ekonomiskt vakna kyrkoherde, som också utnyttjade Alajoki ödeblivande och Siermala armod till att tillskansa sig andel också i Korkiakari fiskelag, men här måste hans arvingar på 1711-talet avstå fiskerätten till de ursprungliga ägarna.Det hände sig även, att herr Peter var borgesman för en av konungens fogdar och när balans uppdagades i fogdens räkenskaper, måste PMA erlägga en motsvarande summa till Kronan. För att täcka denna förlust, fick han av konungen lov att det året uppköpa all tjära som tillverkats i Kalajokidalen och sälja den vidare, naturligtvis med god vinst. Därför fick han av borgarna i Gamla Karleby öknamnet "Tjär-Petter", fastän han redan tidigare hade erfarenhet av kommissionsförsäljning, trots att detta sårade svårt borgarna i staden.Löneförmåner: förutom tjänstebostaden, prästgården, åtnjöt han även sin andel i socknens sädestionde, 1/3 del, och fick av konungen 1613 förutom tionde dessutom 20 tunnor ersättningsspannmål. Det normala tiondet var 120 tunnor säd.Vid sin död 1647 var PMA efter Österbottnisk måttstock en stormrik karl. Av de präster som 1610-1721verkade i Kalajoki storsocken, inalles 29, hörde 19 på något sätt till den Arctophilaciuska "klanen". 10 av dem var direkt hans ättlingar. Se "SuurKalajoen Historia", sid. 335, 357, 366, 368, 369, 370 etc. Den 29/7 1634 undertecknade Arctophilacius som riksdagsman i Stockholm Riksdagsbeslutet,som representant för prästerskapet i Finland, och skrev då: Petrus Michaelis, L. Calajokiensis, som av nedanstående namnteckning framgår. L. Calajokiensis är latin L-ocus = hemma från, ort, Kalajoki.Maka: PMA var gift med en av de "sju systrarna Sursill" 1605, Magdalena Sursill (SS No 7659), som levde ännu i mars 1650, gammal och orkeslös i Kalajoki (På Siipola?) men respekterad." (GS 7659 & Bergholm SUKUKIRJA I sivu 267).
Muistiinpanot: Calamnius-suvun kantaisä.
Kalajoen hautausmaalla 2007. AK

Puoliso: Magdalena Östenintytär Sursill (129) s. noin 1580 Umeå, Sverige, k. 1650 Kalajoki. Yksi Östen Erikinpojan seitsemästä tyttärestä, joista Sursillin suku on saanut alkunsa.
Suvut Forsman, Mathesius, Wallenstjerna ja Tigerstedt ovat hänen jälkeläisiään.
Eli Kalajoella "vanhana ja voimattomana" vielä maalikuussa 1650.

Om Sursillarna finns mycket att läsa. Magdalena och hennes sex systrar hade feta hemgifter och gifte sig alla med prominenta prästsläkter i Finland. Många kända nordbor, främst finnar, härstammar från Sursillsläkten. T ex Olof Palme, Jean Sibelius, den finländske statsministern Paavo Lipponen och den finländske presidenten Carl Mannerheim. Sursillarnas släkt finns beskriven i det klassiska verket "Genealogia Sursilliana", tryckt 1850, med utgångspunkt från anfadern Erik Ångerman Sursill. Granskar man primärkällorna så ger de visst stöd till Sursillgenealogin. En ny, upparbetad upplaga utkom 1971; Sursillin suku - Genealogia Sursilliana, Helsinki 1971. Släktträd finns även på många webbplatser, bl.a. www.sursill.net . Även Carl Mannerheims släktträd är intressant, han är släkt med Magdalena Sursill, men har även en hel del andra intressanta rötter som går ända tillbaks till Olof Skötkonung. [Källa: Bl.a. Torbjörn Jonsson.] (HS & GS 7659).
Vanhemmat: Östen Erikinpoika Sursill, s. noin 1520 Teg, Umeå, Sverige, k. 1598 Uumaja, Västerteg ja Magdalena Malin Eriksdotter, s. 1535 Laihia, k. jälkeen 1580 Laihia.
Muistiinpanot: Calamnius-suvun kantaäiti.

Lapset:
Gabriel Calamnius e. Calajokius , s. 1603 Kalajoki. Tauluun 2
Margaretha Arctophilacius , s. noin 1605. Tauluun 3
Susanna Arctophilacius , s. 1610 Kalajoki. Tauluun 4
Beata Arctophilacius , s. 1615. Tauluun 5
Sara Arctophilacius , s. Kalajoki. Tauluun 6
Carl (Carolus) Kalling , s. noin 1619 Kalajoki. Tauluun 7
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 2
II Gabriel Petri Calamnius e. Calajokius (189), (Taulusta 1, isä Petrus Arctophilacius) 1645 Kalajoen kappalainen, Kemin (Keminmaan?) kirkkoherra 1643, s. 1603 Kalajoki, k. 1648 Kemi (Keminmaa?). Alk. Arctophilacius, sitten ylioppilaana Arctophilax. Myöhemmin Calajokiensis ja Kalajokius, josta kuitenkin sitten kääntäen sen suomalaisen loppupuolen latinaksi (joki=amnis) muodosti nimen Calamnius.
Kirjoittautui 17.11.1623 Wittenbergin yliopistoon ja 1625 Rostockin yliopistoon Saksaan. Kalajoen kappalainen, sittemmin Kemin kirkkoherra (1643) lankonsa Pictorius´en jälkeen.
Tog namnet Calamnius, alla nu levande Calamnius-ättlingars förfader. (GS 7660 & Lars Holm).

Puoliso: Vihitty noin 1637 Kalajoki Margaretha Brynielsdotter (190) s. 1600, k. jälkeen 1652 Kalajoki. GS:n mukaan eli Kalajoella leskenä vielä 1652.
Tuomivaaran mukaan vaimon nimi olisikin Anna Vendelius. SS:n mukaan eli Kalajoella vielä 1652. Stigin tutkimuksessa sivulla 15 sanotaan, että Anna Vendelius olisi ollut naimisissa Gabriel Lithoviuksen kanssa (Kemin kappalainen, kuollut 1641). Genealogia Sursilliana on samaa mieltä. (HS & Lars Holm).

Lapset:
Brita Calamnius , s. noin 1630. Tauluun 8
Gabriel Calamnius , s. 1630 Kalajoki. Tauluun 9
Magdalena Calamnius (GS 7963).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 3
II Margaretha Petterintytär Arctophilacius (466), (Taulusta 1, isä Petrus Arctophilacius) s. noin 1605, k. jälkeen 1660 Uusikaarlepyy. Jälkimmäinen avioliitto lienee ollut lapseton. Eli leskenä Uudenkaarlepyyn pitäjässä 1660. (GS 7964).

1. puoliso: Johan Olai Pictorius (640) Kemin kirkkoherra, s. noin 1593 Turku, k. 1643 Kemi. Kotoisin Turusta. Sukunimi toisinaan Målare, Målareson från Åbo, isä oli Olavi-niminen turkulainen maalari. Kemin kirkkoherra. Johannes Olavinpoika Pictorius joutui Kemin kirkkoherrana syytetyksi saamelaisten huonosta kohtelusta. Tämä liittyi ilmeisesti Uppsalan arkkipiispan ja Turun piispan väliseen kiistaan Kemin Lapin kirkkohallinnollisesta asemasta. Syytteet todettiin lähes täysin perättömiksi.
Kapellan i Kalajoki, blef 1630 Kyrkoherde i Kemi. (MS & GS 7964).
Vanhemmat: Olof (Olavi) Pictorius, s. noin 1595 Turku, k. noin 1643 ja N N.

Lapset:
Magdalena Pictorius , s. noin 1625. Tauluun 10
Susanna Pictorius , s. noin 1630. Tauluun 11
Margaretha Pictorius , s. noin 1635. Tauluun 12
Beata Pictorius , s. noin 1634. Tauluun 13
Petter Pictorius , s. noin 1635. Tauluun 14
Catharina Pictorius , s. noin 1640. Tauluun 15
2. puoliso: Jakob Jakobi Carlman (4353) Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1636, s. 23.07.1602, k. .5.1653 Uusikaarlepyy.
Vanhemmat: Jakob Borgoensis ja N N.
Muistiinpanot: Kuolinvuosi epävarma.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 4
II Susanna Petterintytär Arctophilacius (123), (Taulusta 1, isä Petrus Arctophilacius) s. 1610 Kalajoki, k. jälkeen 1689 Kalajoki. Eli vielä 1689. (GS 8253).

Puoliso: Vihitty noin 1633 Josef Matiaksenpoika Mathesius (122) Kalajoen kappalainen 1630, kirkkoherra 1648, rovasti, s. 1608 Salo, k. 03.09.1685 Kalajoki. Valtiopäivämies, liikemies. Josef Mathesiuksesta tuli Kalajoen kappalainen 1630 ja viimein pitäjän kirkkoherra 1648. Rovasti. Omisti laivan, jolla kuljetti jatkuvasti rahtia, kuten monet muutkin Pohjois-Pohjanmaan rannikon kirkkoherrat. Hän oli muistotarun mukaan "merkillinen ja yhteiskunnassa varsin voipa mies". Eikä taru liioittele. Kalajoen kirkkoherra oli Pohjanmaan säätynsä edustajana ja papiston puhemiehenä Tukholman mainittavilla valtiopäivillä vuonna 1655, missä päätettiin, että reduktsiooni oli toimeenpantava ja ryhdyttävä suureen sotaan Puolaa vastaan. Ja kun kaksi vuotta myöhemmin sodan liekki leimusi uhkaavana Suomen itärajoilla ja suomalaisilta nk. maakuntapäivillä vaadittiin uusia suostuntaveroja sotaa varten, oli Josef Mathesius papiston puhemiehenä Tornion kokouksessa touko- ja kesäkuussa 1657. Jo isän eläessä oli kolme Josefin poikaa vihitty papiksi; näistä kaksi palveli Kalajoella, vanhempi apulaisena, nuorempi vakinaisena kappalaisena. Lähde: Kyrönmaa I Etelä-Pohjalaisen Osakunnan Julkaisu Hankki pojilleen Uusi-Kaarlebyn koulun ylläpitämiseksi määrätyt teinirahat Kalajoen pitäjästä.
Josef Mathesius oli Kalajoen kappalainen noin vuodesta 1630 ja kirkkoherra vuodesta 1648 alkaen, Limingan kirkkoherra ja rovasti n. 1670-1680. Papin viran ohella hän oli yritteliäs liikemies hyvässä ja pahassa, katso esim. Ahlholm (Corvinus) Henrik. Hän oli perimätiedon mukaan "merkillinen ja yhteiskunnassa varsin voipa mies". Kalajoella Josef oli syytinkimiehenä Etelänkylän Heusalan talossa. Hän omisti useita laivoja, jopa 20 metrisiä, joista yhden hän möi Tukholmassa 1648, vuonna 1668 hänellä oli vielä yksi tällainen. Henrik Ahlholmin kanssa hän haki lupaa malminetsintään. Hän toimi pitäjäläisten kunnioitettuna nokkamiehenä kun Kalajokelaiset riitelivät 1650-1660 vapaaherra Schering Rosenhanea vastaan. Riidassa oli kyse kalastusoikeuksista, Rosenhane halusi osallistua lohenpyyntiin ja verottaa silakanpyyntiä, mutta pitäjäläiset vastustivat, kirkkoherra Josef Mathesius kärjessä, vedoten ikiaikaisiin oikeuksiinsa. Schering Rosenhane piti Josef Mathesiusta arvossa ja peräytyi vaatimuksistaan haluten säilyttää välit. Kun Axel Rosenhane peri vapaaherrakunnan vuonna 1663, kiista puhkesi uudestaan ja Johan mm. hajotutti vapaaherran padon. Axel vei tapauksen kesäkäräjille jossa hävisi jutun, kun rovasti ja maaherra katsoivat pitäjäläisten olevan oikeassa. Kirkkoherra Josef Mathesius oli edusti Pohjanmaata Tukholman valtiopäivillä 1655, kun syntyi päätös peruuttaa läänitykset - kuten Ikalaporin eli Kalajoen vapaaherrakunta. Tämä reduktio oli varmasti Mathesiuksen mieleen, kuten yltä voimme lukea. Läänitysten purkaminen tapahtui kuitenkin vasta vuonna 1682 sillä kuningas lähti sotaan. Kuningas Kaarle X Kustaa näet oli tarjonnut Puolalle sotilaallista yhteistyötä Venäjää vastaan, mutta kruununperimysriidan vuoksi Vaasa-sukuinen Puolan kuningas ei suostunut jolloin Kaarle päätti hyökätä. Hän valtasikin Puolan lyhyessä ajassa, mutta joutui lähtemään sieltä aseisiin noussutta Tanskaa vastaan. Se kannatti sillä Roskilden rauhassa 1658 Ruotsi sai mm. Skoonen. Taistelut leimusivat Suomen itärajallakin, Inkerinmaalla ja Käkisalmessa, jonne venäläiset olivat hivuttautuneet Kaarlen ollessa Puolassa, ja suomalaisilta vaadittiin uusia suostuntaveroja sotaa varten n. k. maakuntapäivillä. Josef Mathesius oli papiston puhemiehenä Tornion kokouksessa touko-kesäkuussa 1657. Josefin elinaikana kolme hänen poikaansa ehdittiin vihkiä papiksi. Näistä kaksi palveli Kalajoella. Yhdestä pojasta, Anders Josefinpoika Mathesiuksesta, tuli pätevä lakimies joka toimi mm. kihlakunnantuomarina 1663 Erik Tawastjernan jälkeen. Kalajoen kappalainen 1630-1648.1 Sai kappalaisena ollessaan haltuunsa Eteläkylän Heusalan. Oli koko pitäjän luotettu johtaja, käydessään 1630-luvulla kovaa kiistaa vapaaherransa kanssa. Hankki 1636 luvan matkustaa ympäri maata malminetsinnässä Pyhäjoen kirkkoherran kanssa. Myi Tukholmassa 1648 isohkon aluksen.3 Kalajoen kirkkoherra 1648-1685. Rovasti. "Oli merkillinen ja yhteiskunnassa varsin voipa mies". Valtiopäivillä 1655 säätynsä edustajana ja papiston puhemiehenä Tornion maakuntakokouksessa 1657. Hankki pojilleen Uudenkaarlepyyn koulun ylläpitämiseksi määrätyt teinirahat Kalajoen pitäjästä. Omisti 1688 kölistä 11 syltä (22 metriä) pitkän aluksen. K. 1685. - Puoliso Susanna Arctophilacius, elossa vielä 1689. Vanhemmat: Kalajoen kirkkoherra Petrus Arctophilacius ja Magdalena Östenintytär Sursill, katso Sursill suku.1 (GS 8253 & MS & HS & Lars Holm).
Vanhemmat: Mathias Georgii Mathesius, s. 1570 Turku, Halikko, k. 1622 Saloinen ja Margaretha, s. noin 1580 Rauma.

Lapset:
Petrus (Petter) Mathesius , s. 1635 Kalajoki. Tauluun 16
Johan Mathesius s. 1637 Kalajoki, k. 1657 Turku, kuolinsyy rutto. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1653. Naimaton. (GS 8257).
Mathias Mathesius s. 1638 Kalajoki, k. 1657 Turku. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1656. Naimaton. Kuollut ruttoon kuten Johan veljensäkin (GS 8259).
Josef Mathesius , s. 02.03.1640 Kalajoki. Tauluun 17
Gabriel Mathesius , s. noin 1643 Kalajoki. Tauluun 18
Margaretha Mathesius , s. 1644 Kalajoki. Tauluun 19
Anders Mathesius , s. 1646 Kalajoki. Tauluun 20
Magdalena Mathesius , s. 1649 Kalajoki. Tauluun 21
Susanna Mathesius , s. Kalajoki. Tauluun 22
Beata Mathesius , s. noin 1653 Kalajoki. Tauluun 23
Anna (Maria) Mathesius , s. Kalajoki. Tauluun 24
Katrina Mathesia s. 1655 Kalajoki, k. 1706 (Gun Saming).
Brita Mathesius , s. noin 1663 Kalajoki. Tauluun 25
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 5
II Beata Petterintytär Arctophilacius (460), (Taulusta 1, isä Petrus Arctophilacius) s. 1615, k. 30.03.1693 Turku, haudattu 01.05.1693 Turun tuomiokirkkoon Tigerstedtin hautaholviin (GS 8455).
Muistiinpanot: Död 30.3. 1693 /MELANDER, Personskrifter, s. 458

Puoliso: Vihitty 1643 Olof Samuelsson Grubb-Wallenstierna (461) Maskun ja Vehmaan kihlakunnan tuomari, s. 03.02.1611 Upsala, Sverige, k. 01.02.1687 Turku, haudattu Turun tuomiokirkkoon Tigerstedtin hautaholviin. Sukunimi vuoteen 1678 Wallenius.
Suomalainen aatelissuku No 77 Vallenstjerna, alkujaan Grubb. Ylioppilas Upsalassa 1629, sitten myös Frankfurt am Mainissa Saksassa, Oxfordissa ja Cambridgessä Englannissa sekä Leydenissä ja Amsterdamissa Hollannissa 1634 - 1636. Turun hovioikeuden asessori 1652. Sai aatelisarvon nimellä Wallenstierna 1678 ja otettiin Ruotsin ritarihuoneeseen 1686.
Vanhemmat: Samuel Andreae Grubb, s. 1580 Luleå, Sverige, k. 09.06.1662 Heby, Östervåla, Sverige ja Christina Olofsdotter, k. 1618.

Lapset:
Christina Wallenius-Wallenstierna , s. noin 1643 Turku. Tauluun 26
Samuel Wallenstierna , s. 1644. Tauluun 27
Magdalena Wallenius , s. 01.04.1645. Tauluun 28
Margaretha Wallenius-Wallenstierna . Tauluun 29
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 6
II Sara Petruksentytär Arctophilacius (465), (Taulusta 1, isä Petrus Arctophilacius) s. Kalajoki, k. jälkeen 1694. Eli Kalajoella vielä 1694. Olavin kuoltua maaherra valtuutti Saara-lesken hoitamaan nimismiehen virkaa ja pitämään kruunun käräjiä 1670-75. Muut nimismiehen tehtävät hoiti Saaran vt. nimismiehiksi palkkaamat kaksi lankomiestään. Olofilla ja Saaralla oli ainakin kuusi lasta. Näistä neljä oli poikia, jotka opiskelivat Turun akatemiassa. Koulutus Turussa oli hyvin kallista, joten siinä lienee auttanut Saaran saama perintö rovasti-isältään. (GS 8616 & Lars Holm).

Puoliso: Olof Sigfridsson Laurila (Lauraeus) (635) Kalajoen nimismies 1656-1670, s. noin 1610 Kalajoki, k. 1670 Kalajoki. Nimismies Skalaborgin vapaaherrakunnassa ja vt.vouti 1646-48. Kalajoen nimismies 1656-70. Olavi toimi ensin Kalajoen voudin apulaisena ja vt. voutina 1646-48. Hän osti 300 kuparitaalarilla Pohjankylän Marttilan talon n:o 2, joka oli 2/3 manttaalin perintötila. Hän piti tilalla myös majataloa. Samalla hän toimi eri virkatehtävissä, mm. aloitti pikkutullin kantamisen Kalajoen markkinoilla 1651. Hänet valittiin talonpoikien edustajaksi vuoden 1655 valtiopäiville. Kruununvouti palkkasi Olavin Kalajoen nimismiehen sijaiseksi 1655-56 ja maaherra nimitti hänet nimismieheksi 1656-70. Hänet tunnettiin toimeliaana ja rehellisenä miehenä, joka suoriutui hankalistakin tehtävistä hyvin. Ikalaporin vapaaherrakunta olikin rauhallisempi kuin monet muut Suomen läänitysalueet.
Vanhemmat: Sigfrid Ollinpoika Laurila, s. Kalajoki, k. jälkeen 1636 Kalajoki ja N N.

Lapset:
Gabriel Lauraeus , s. 1649 Kalajoki. Tauluun 30
Kaarina (Katharina) Laurila-Lauraeus , s. ennen 1655. Tauluun 31
Olof Laureus , s. 1655 Kalajoki. Tauluun 32
Christina Laurila-Lauraeus , s. 1660 - luvulla, Kalajoki. Tauluun 33
Josef Laurila-Lauraeus , s. Kalajoki. Tauluun 34
Johan Lauraeus , s. Kalajoki. Tauluun 35
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 7
II Carl (Carolus) Pettersson Kalling (467), (Taulusta 1, isä Petrus Arctophilacius) Kalajoen kappalainen 1648-1672, s. noin 1619 Kalajoki, k. 1672 Kalajoki. Käytti ensin Calajockius -nimeä mutta otti sittemmin nimen Kalling. Kalling-nimen synnystä on kaksi versiota: Siipolan pihassa oli ja on yhä n. 1½metriä korkea kallio, jonka mukaan nimi on otettu. Toisen tiedon mukaan Kalling-nimi tulee paikannimestä Kalajoki.
Carl kalling peri Siipolan v. 1647 ja lunasti muut pois. Hän asui tilalla kuolemaansa saakka. Hän omisti myös Mantilan tilan Kalajoen Norrbyssa 1649-53. V. 1648 hänestä tuli Kalajoen kappalainen. (GS 8401 & HS).
Muistiinpanot: Calamniusten Kalling-haaran kantaisä.
Kalajoen hautausmaalla 2007. AK

Puoliso: Anna Jeremiasdotter Cronbäck (650) s. noin 1620 Kruununkylä, k. jälkeen 1695 Kalajoki. Eli 1695.
Vanhemmat: Jeremias Cronbäck, s. Kruununkylä, k. 1637 ja N Wiloides.

Lapset:
Magdalena Kalling Eli vielä leskenä v. 1660. (GS 8402).
Pehr Petter Kalling , s. 09.01.1648 Kalajoki. Tauluun 36
Carl Kalling , s. 1649. Tauluun 37
Elisabet Kalling , s. noin 1655. Tauluun 38
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 8
III Brita Gabrielintytär Calamnius (462), (Taulusta 2, isä Gabriel Calamnius) s. noin 1630 (GS 7661).

1. puoliso: Johan Johansson Salonius-Saloensis (872) Rantsilan kappalainen 1671, s. noin 1629. Ylioppilas Upsalassa 1647, Turussa (pohj.) 1651. Saloisten kappalainen 1651. Eli vielä 1676.
Kapellan i Salo 1668 och sedan förste Prost uti Franzila 1671. (GS 3308).
Vanhemmat: Johannes Thomaeson Londinus-Tonttinen, k. 1668 ja Anna Matiaksentytär Mathesius.

Lapset:
Johan Salonius
2. puoliso: Petter Håkansson Steccius (870) Tornion ja Alatornion kappalainen 1643, s. ennen 1620 Uumeå, Sverige. Ylioppilas Uppsalassa 1632. Eli vielä 1658.
Lapset:
Brita Steccius-Stechius , s. noin 1655 Alatornio. Tauluun 39
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 9
III Gabriel Gabrielinpoika Calamnius (187), (Taulusta 2, isä Gabriel Calamnius) Iin kirkkoherra, s. 1630 Kalajoki, k. 1673 Iijoki. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1649. Toiminut myös sotilaspappina. (GS 7667 & HS).
Muistiinpanot: Stig:n tutkim siv 16 mainitaan myös poika nimeltä Erik Calamnius Syntymävuosi epävarma.

Puoliso: Vihitty 1659 Anna Thomasintytär Florinus (188) s. noin 1640 Vaasa, k. 1673 Iijoki (HS, GS 7667).
Vanhemmat: Thomas Thomae Florinus, s. noin 1580, k. 1648 Mustasaari (Turku) ja Catharina Carin Erikintytär Borgstadius, s. 15.04.1614, k. 1678.

Lapset:
Josef Calamnius , s. 1660. Tauluun 40
Petter Calamnius , s. 1662 Riga, Latvija. Tauluun 41
Margareta Calamnius , s. noin 1666. Tauluun 42
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 10
III Magdalena Johanintytär Pictorius (4479), (Taulusta 3, äiti Margaretha Arctophilacius) s. noin 1625 (GS 7965).

Puoliso: Vihitty ennen 1645 Knut Magnuksenpoika Gammal (924) Kemin kappalainen 1643, s. 1620 Vöyri, k. 1667. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1640. Vihittiin papiksi 1643. Kapellan uti Kemi 1643. (GS 943 & 7965).
Vanhemmat: Magnus Gammal, s. 1600, k. 09.02.1636 Pietarsaari ja Margaretha Knutintytär Westzynthius, s. 21.09.1602 Pietarsaari, k. 14.12.1667 Kruunupyy.

Lapset:
Margaretha Gammal , s. noin 1645. Tauluun 43
Brita Gammal s. noin 1647, k. jälkeen 1660. Oli elossa 1660. (GS 945).
Susanna Gammal , s. noin 1650. Tauluun 44
Barbro Gammal s. noin 1655, k. jälkeen 1660. Oli elossa 1660 (GS 947).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 11
III Susanna Johanintytär Pictorius (643), (Taulusta 3, äiti Margaretha Arctophilacius) s. noin 1630, k. 1697 (GS 7966).

1. puoliso: Knut Jacobsson Carlman (4354) Pohjanmaan jalkaväkirykmentin pastori, s. noin 1630, k. .10.1656 Kurland, Kuurinmaa. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1644. (GS 9024, http://www.sukututkimusseura.fi/genos/index.htm).
Vanhemmat: Jakob Jakobi Carlman, s. 23.07.1602, k. .5.1653 Uusikaarlepyy ja Margaretha Cnutintytär Witting.

Lapset:
Jakob Carlman , s. noin 1650. Tauluun 45
2. puoliso: Johan Forsman (864) Kajaanin linnan päällikkö ja komendantti 1681, majuri, s. 1626 Nordmaling, Sverige, k. 1683 Kajaani, Finland. Han blef 1644 Student i Upsala; 1648 Regementsskrifvare vid Drottning Christinas Lifgarde, hvilket han 1650 åtföljde till Tyskland; Commendant i Uleåborg 1675 och sedan i Cajanaborg 1680. (MS & GS 7966).
Vanhemmat: Petter Petri Forselius e. Petrejus, s. 1570 Nordmaling, Sverige, k. 08.04.1658 Nordmaling, Sverige ja Anna Erikintytär Forsman, s. 1580 Nordmaling, Sverige.
Lapset:
Johan Forsman , s. 1655 Uusikaarlepyy. Tauluun 46
Anna Forsman s. noin 1655, k. ennen 1664. Eli 1660, kuoli kaikesta päättäen v:een 1664 mennessä. (GS s. 651).
Carl Forsman , s. noin 1665. Tauluun 47
Anna Forsman , s. 1664. Tauluun 48
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 12
III Margaretha Johanintytär Pictorius (645), (Taulusta 3, äiti Margaretha Arctophilacius) s. noin 1635, k. 25.09.1695 Pyhäjoki (GS 8149).

1. puoliso: Jakob Josefinpoika Munselius (773) k. .11.1699 Pietarsaari. Ylioppilas Turussa kl. 1644 Munselius Jac. Josephi _ 21. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1644] Iacobus Josephi Munselius. | Borgmästare i Jacobstad. Oraatio 20.3.1645. Turun hovioikeuden auskultantti. — Turun hovioikeuden asiakirjakirjuri 1649. Pietarsaaren pormestari 1653–69, samalla Pietarsaaren postimestari, Pohjanmaan kruununtuomiokunnan lainlukija 1653–69 sekä Kaarleporin ja Vöyriporin vapaaherrakuntien alilaamanni 1664–69. Valtiopäivämies 1659–60. (GS 8905).
Vanhemmat: Josef Jakobsson Muncelius, k. 1649 Uusikaarlepyy ja Susanna Cnutintytär Witting, s. 1590, k. 1645 Uusikaarlepyy.

Lapset:
Jakob Munselius , s. noin 1655. Tauluun 49
Erik Munselius s. noin 1655. Oli elossa 1660. (GS 8907).
Josef Munselius s. noin 1655. Eli 1660. (GS 8908).
Petter Munselius s. noin 1660. Oli elossa 1660. (GS 8909).
Margaretha Munselius k. 1660. Oli mahdollisesti vainaja 1660. (GS 8910).
Susanna Munselius s. noin 1660. Eli 1660. (GS 8911).
Johan Munselius , s. noin 1662. Tauluun 50
Christina Munselius , s. 1669. Tauluun 51
2. puoliso: Vihitty 29.04.1685 Johan Henrikinpoika Tawast (942) Pyhäjoen kirkkoherra 1680, s. 1626 Turku, k. 1689 Pyhäjoki, haudattu 1689 Pyhäjoki. Turkulaista pappissukua.
Johan är begrafven i Pyhäjoki kyrka under en där varande grafsten, hvars inskription ä: "Ährewördige Pastoris Herr Johan Tawast och Godfruktige Matronas H: Margareta Johansdotters hvilo stad hafver med thenne sten beteckt deras son Johan Munselius 1682; Salige the döde, som i Herranom döö." Apo 14 v. 13. Kapellan uti Pedersöre 1652, Pastor i Pyhäjoki 1681 (GS 1231 & 8149).
Vanhemmat: Henrik Mattsinpoika Tawast, s. 1599, k. 10.03.1667 Turku, haudattu 10.03.1667 Turku, tuomiokirkko ja Maria Skepperus?, , haudattu jälkeen 1656.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 13
III Beata Johanintytär Pictorius (646), (Taulusta 3, äiti Margaretha Arctophilacius) s. noin 1634, k. 1700 Limingo, Uleåborg (GS 8150).

Puoliso: Erik Henrikinpoika Tawast-Tawaststjerna (944) Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan tuomari 1680, s. 1627 Turku, k. 29.12.1693 Liminka. Aateloitiin nimellä Tawaststjerna 1687 ja otettiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin 1689. (GS 8150).
Vanhemmat: Henrik Mattsinpoika Tawast, s. 1599, k. 10.03.1667 Turku, haudattu 10.03.1667 Turku, tuomiokirkko ja Maria Skepperus?, , haudattu jälkeen 1656.

Lapset:
Henrik Tawast Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun oppilas, s. 24.12.1656, k. 22.03.1670 (GS s. 652).
Christina Tawaststjerna , s. noin 1660. Tauluun 52
Jakob Pontus Tawaststjerna , s. 02.08.1666 Pietarsaari. Tauluun 53
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 14
III Petter Johaninpoika Pictorius (647), (Taulusta 3, äiti Margaretha Arctophilacius) Uudenkaarlepyyn kappalainen, s. noin 1635, k. 1672 Uusikaarlepyy. Ylioppilas Turussa 1653. Vihittiin papiksi 1660. (GS 8249).

Puoliso: Vihitty noin 1665 Christina Nilsintytär Ringius (948) s. noin 1640, k. jälkeen 1686 Närpiö, Finland. Eli leskenä Närpiössä 1686. (GS 9088 & 8249).
Vanhemmat: Nils Olofinpoika Ringius, s. 1611 Växjö, Sverige, k. 1680 Uusikaarlepyy ja Anna Jakobintytär Höök o.s. Skepperus, s. 1621 Kokkola, k. 1664 Uusikaarlepyy.

Lapset:
Johan Pictorius s. noin 1665. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1681. Muu elämänkulku on tuntematon. (GS 8250).
Nils Pictorius s. noin 1670. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1684. Vihittiin papiksi 1689. Eli Närpiössä vielä heinäkuussa 1690. Todennäköisesti naimaton. (GS 8251).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 15
III Catharina Johanintytär Pictorius (644), (Taulusta 3, äiti Margaretha Arctophilacius) s. noin 1640 (GS 8252).

1. puoliso: Vihitty 17.06.1660 Petter Lundinus e. Campenius (937) Pietarsaaren pitäjän kappalainen 1655, s. 1627 Pietarsaaren pitäjä, k. 1670 Pietarsaaren pitäjä. Sukunimi ylioppilaana Campenius. Ylioppilas Upsalassa 1650, Turussa (pohj.) 1652, Pietarsaaren pitäjän kappalainen 1655. (GS 8252).
Vanhemmat: Olof ja N N.

Lapset:
Catharina Lundinus . Tauluun 54
2. puoliso: Johan Hedman (940) Tullimies Uusikaarlepyyssä, k. välillä 1672-1674 (GS 8252).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 16
III Petrus (Petter) Joosefinpoika Mathesius (114), (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) Kappalainen Kalajoella 1688, s. 1635 Kalajoki, k. 1693 Kalajoki. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1652. Mainitaan jo 1663 pappina Kalajoella, josta tuli kappalaiseksi 1688. (GS 8254).

Puoliso: Catharina Erikintytär Falander (115) s. noin 1640, k. 1719 Kemiö.
Vanhemmat: Erik Ericus e. Falander, s. 1606 Falun, Sverige, k. 25.12.1672 Kokkola ja Magdalena Olofsdotter Hermainen, s. 1611 Turku, , haudattu 24.05.1663 Kokkola.

Lapset:
Magdalena Mathesius , s. noin 1662 Kalajoki. Tauluun 55
Susanna Mathesius , s. noin 1665. Tauluun 56
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 17
III Josef Joosepinpoika Mathesius (329), (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) Kalajoen kirkkoherra 1686, s. 02.03.1640 Kalajoki, k. 10.03.1689 Kalajoki, haudattu 07.04.1689. Uuteenkaarlepyyhyn kouluun 1647. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1654, Upsalassa 18.10.1662. Suoritti Thuronius´en johdolla maisteriväitöksensä "Theoremata nonnulla miscellancea psychologia" 05.09.1665. Maisteri 25.05.1666. Vihittiin papiksi keväällä 1667 ja määrättiin isänsä apulaiseksi Kalajoelle. Pietarsaaren kappalainen 1670. Puolusti pappeinkokouksessa 15.02.1670 Oulussa esimiehenä piispa Gezelius'en synodaaliväitösk. ,,Qvaestiones theol. selectae de libero arbitrio." Isänsä jälkeen Kalajoen kirkkoherra 1686. Tutki ylioppilaana ensin lakitiedettä, niin että katsottiin kelpaavaksi hovioikeuteen. Hänen Pietarsaaressa ollessaan syntyi arvoriita Joh. Tavastin ja hänen välillään, edelliselläkö vanhempana kappalaisena vaiko jälkimmäisellä maisterina oli oleva etusija (ks. Strandberg, Herdam. II, 96-97). Kokkolan porvarien kanssa syntyi riita 1688, kun omalla aluksellaan oli kuljettanut tervoja Ruotsiin. Rakennutti itselleen eri lukutuvan, josta pitäjäläiset lupasivat 1690 leskelle maksaa 20 vaskital. Puoliso: adventin aikana 1667 Maria Thorwöste, Turun kaupp. Peter Thorwöste'n ja Elin Såger'in tytär, joka 2:o naitiin Lapväärtin kirkkoherralle Johannes Beckman'ille.
Perheen nimiltään tuntemattomat lapset kuolivat pieninä. (GS 8258 & Axel Bergholm Sukukirja s. 855.).

Puoliso: Vihitty 15.09.1668 Turku Maria Persdotter Thorwöst (910) Maria Thorwösten häät Josef M:n kanssa olivat Turussa 15.9.1668 (Turun tuomiokirkon tilikirja, jossa morsian on nimeltään Maria Persdotter).
Vanhemmat: Petter Thorwöst, s. 1600 Holland, k. 06.05.1659 Turku ja Elin Såger, s. 30.06.1614 Turku, k. 14.08.1669 Turku, haudattu 15.01.1670 Åbo domkyrka.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 18
III Gabriel Josefinpoika Mathesius (321), (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) Kalajoen kappalainen 1673, s. noin 1643 Kalajoki, k. 1692 Kalajoki. Ylioppilas Upsalassa 24.09.1662, Turussa (pohj.) 1663. Kirjoitti ruotsinkielisen runon 04.10. hukkuneen ylioppilas Jakob Brennerin muistoksi julkaistuun "Lacrymae et Suspiria in obitum et abitum... Jacobi J Brenneri".
Palkittu runoilijana. (GS 8260 & Atte K:n ison paperin tietoja).

Puoliso: Vihitty .8.1675 Maria Bergudd (878) s. 29.06.1658 Pyhäjoki, k. 18.07.1735 Pyhäjoki, haudattu 28.08.1735. Eli vielä tammikuussa 1730. Maria Bergudd kuoli Pyhäjoella 18. 7.1735 ja haudattiin 28.8. ollen iältään 77 v. 2 viikkoa 6 p. Vrt. Wilskman, Släktbok II, 270, ja Impiwaara, Lisiä Raahen kaupungin historiaan (Raahe, 1913), s. 46, sekä Corte-suvun monografia, s. 50, jossa tätä seikkaa ei vielä tunnettu. (GS 2120).
Vanhemmat: Nils Erikinpoika Bergudd, s. 1625, k. 1680 ja Maria Matintytär Schildt, s. 1630, k. 1684.

Lapset:
Nils Mathesius , s. 29.08.1676 Kalajoki. Tauluun 57
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 19
III Margaretha Josefintytär Mathesius (247), (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) s. 1644 Kalajoki, k. 17.02.1695 (1705?) Pyhäjoki. Miehensä kuoleman jälkeen asui Pyhäjoella omistamassaan Kiiskilän talossa. (GS 8296).
Muistiinpanot: Margareta M., Oulun rehtorin, sitten Kalajoen kappalaisen Jakob Theudscoviuksen leski kuoli 17.2.1695, 50 vuoden vanhana (?). Tänneköhän kuuluu se vänrikin leski Carin Mathesia joka mainitaan Pyhäjoen manttaaliluettelossa v. 1680?

Puoliso: Johan Larsinpoika Carlander (913) Maisteri, Vaasan koulurehtori, sittemmin Pyhäjoen kirkkoherra 1676, k. 1680 Pyhäjoki. Kotoisin Pohjanmaalta (ehkä porvarin poika Oulusta?). Ylioppilas Uppsalassa 28.7.1652 Jonas‹!› Laurentij Carlander Ostr.Bothn. Respondentti Uppsalassa 25.9.1658 pro exercitio, pr. käytänn. filos. prof. Petr. Liungh. Ylioppilas Turussa sl. 1658 Carlander Joh. Laurentii Botn _ 59. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1658] Johannes Laur: Carlander. Upsaliæ depositus. | Edidit duas Dissertationes, priorem Upsaliæ De Natura et caussis Virtutis Moralis Ps. Liung 1658. Alteram Aboæ Theoremata miscellanea exhibentem Ps. Kiämpe 1661. Deinceps Rector Scholæ factus est. | Deniq: Pastor in Pyhäjoki 1674. Obiit 1680?.
Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 25.1.1661. Respondentti 9.2.1661 pro gradu, pr. Axel Kempe. FM 11.6.1661. Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori 1660. Pyhäjoen kirkkoherra 1676. Saarnaaja pappeinkokouksessa Oulussa 1680. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Lars Larsinpoika Carlander, s. Hailuoto, k. 23.11.1666 Oulu ja Magdalena (Malin) Hannuntytär Houru, k. 04.10.1672 Oulu, haudattu 04.10.1672 Oulu.

Lapset:
Josef Carlander , s. 19.02.1674. Tauluun 58
Susanna Carlander , s. noin 1665. Tauluun 59
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 20
III Anders Josefinpoika Mathesius (322), (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) Kihlakunnantuomari Suur-Savossa, myöhemmin Pohjanmaan kihlakunnan tuomari, s. 1646 Kalajoki, k. 1714 Hailuodon tienoilla. Valtiopäivämies. Anders Josefinpoika Mathesiuksesta, tuli pätevä lakimies joka toimi mm. kihlakunnantuomarina 1663 Erik Tawastjernan jälkeen. Ylioppilas Turussa 1665, Upsalassa 13.03.1671. Otti Upsalasta erotodistuksen 09.06.1675. Kokkolan pormestari 15.07.1675. Edusmies herrainpäivillä 1675, palkkio 400 vaskitaalaria, 1682, palkkio 500 vaskitaalaria, 1686, palkkio 300 vaskitaalaria ja 1689 palkkio 600 vaskitaaleria. Ilmoitti 21.05.1690 raastuvanoikeudelle tulleensa nimitetyksi Suur-Savon kihlakunnan tuomariksi ja piti jäähyväispuheensa. Siirrettiin Pohjanmaan pohjoisen kihlakunnan tuomariksi 1693, asuen Kokkolassa jonka kirkolle teki eri lahjoituksia. Otti eron virastaan 1707. Kuoli pakolaisena venäläisten surmaamana nähtävästi Hailuodon tienoilla (GS 8311 & HS).

Puoliso: Vihitty 24.06.1678 Tukholman pyhän Nikolauksen kirkossa Tukholamaas, Ruotsissa Cecilia Henriksdotter Ausius (882)
Vanhemmat: Henrik Ausius, s. 28.09.1603, k. 27.04.1659 ja Brita Knutsdotter Brenner.

Lapset:
Josef Mathesius s. 09.10.1679 Kokkola, kastettu 09.10.1679 Kokkola, k. 1679 Kokkola, haudattu 23.11.1679 Kokkola (GS s. 666).
Margaretha Mathesius s. 08.11.1680 Kokkola, kastettu 08.11.1680 Kokkola, k. 1680 Kokkola, haudattu 30.11.1680 Kokkola (GS s. 666).
Susanna Mathesius s. 1682 Kokkola, kastettu 19.06.1682 Kokkola, k. 1682 Kokkola, haudattu 21.09.1682 Kokkola (GS s. 666).
Henrik Mathesius , s. 20.10.1683 Kokkola, kastettu 20.10.1683 Kokkola. Tauluun 60
Anders Mathesius , s. 22.03.1685 Kokkola, kastettu 22.03.1685 Kokkola. Tauluun 61
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 21
III Magdalena Josefintytär Mathesius (324), (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) s. 1649 Kalajoki (GS 8351).

Puoliso: Olof (Olaus) Eliaksenpoika Hamnius (519) s. noin 1650, k. 1689. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1667. Turun hovioikeuden auskultantti. Pohjanmaan kruununtuomiokunnan lainlukija 1672-74. Pohjois-Suomen laamannikunnan alilaamanni 1676-80. Suur-Savon tuomiokunnan tuomari 1680. Pariskunnan yht. hautakivi Kruunukylän kirkossa latinalaisella kirjoituksella.
Häradshövding i Stor-Savolax domsaga från 1680. Efter Per Calamnius blev Olof Cygnell kyrkoherde i Kalajoki. Han synes ej ha vunnit sockenbornas bevågenhet. I synnerligen dåliga papper var han hos sockenskrivaren och skalden Gabriel Persson Calamnius, född 1694, som redan tidigare svårt hade kränkt Cygnells moder Susanna Hannius heder och ära genom att utpeka henne som baron Fitinghoffs hora. Nu sände han dessutom till konsistoriet två mot Cygnell riktade anklagelser. I dessa klandrade han Cygnell för opassande leverne. Dessutom anklagade han kyrkoherden för att han vägrat utdela nattvarden åt honom. Dessa anklagelser voro så grava, att Cygnell drog sockenskrivaren inför rätta. På tinget 1729 dömdes Calamnius till att såväl skriftligen som muntligen officiellt be om förlåtelse för sina gärningar.
Vanhemmat: Elias Hamnius, s. noin 1618, k. 1662 Pietarsaaren pitäjässä ja Margaretha Wallerian.

Lapset:
Elias Hamnius , s. noin 1670. Tauluun 62
Susanna Hamnius , s. 1675 Pietarsaari. Tauluun 63
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 22
III Susanna Josefintytär Mathesius (323), (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) s. Kalajoki. S. 1647 ? (GS 8361).

Puoliso: Henrik Henrikinpoika Kluwensich (890) Luutnantti, s. noin 1650, k. noin 1699 Vehmaa ? Ylioppilas Turussa 1665. Keski-Pohjanmaan tuomiokunnan lainlukija 1676–80, sen tuomari 1685 (mutta virkaa ei perustettu). Vehmaan ja Ala-Satakunnan kihlakuntien tuomiokunnan tuomari 1686, erotettu 1698.
Vanhemmat: Henrik Kluwensich, k. noin 1671 ja N Hermansdotter Stammert.

Lapset:
Josef Kluwensich-Klowensich , s. noin 1676. Tauluun 64
Henrik Kluwensich , s. noin 1677. Tauluun 65
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 23
III Beata Josefintytär Mathesius (325), (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) s. noin 1653 Kalajoki (GS 8379).

Puoliso: Vihitty 1680 Gabriel Brennerus-Brenner (897) Kauppias ja raatimies Kokkolassa 1674, s. noin 1644, k. .11.1710 Kokkola, haudattu 13.01.1711 Kokkola.
Vanhemmat: Gabriel Henrici Brennerus, s. 1605 Mustasaari, k. 1694 Närpiö ja Brita Knutsdotter Rudnesius, s. 1609 Mustasaari.

Lapset:
Susanna Brenner s. 1680 Kokkola, kastettu 19.08.1680 Kokkola, k. 1680 Kokkola, haudattu 19.09.1680 Kokkola (GS s. 671).
Brita Roos o.s. Brenner , s. 10.1681 Kokkola, kastettu 03.10.1681 Kokkola, (kaksonen). Tauluun 66
Margaretha Brenner s. 1681 Kokkola, kastettu 03.10.1681 Kokkola, (kaksonen), , haudattu 26.10.1681 Kokkola (GS 8381).
Beata Brenner s. 20.03.1683 Kokkola, kastettu 20.03.1683 Kokkola, k. 1683 Kokkola, haudattu 04.04.1683 Kokkola (GS s. 671).
Gabriel Brenner s. 1684 Kokkola, kastettu 02.03.1684 Kokkola, k. 1684 Kokkola, haudattu 02.07.1684 Kokkola (GS s. 672).
Henrik Brenner s. 1685 Kokkola, kastettu 06.08.1685 Kokkola, k. 1685 Kokkola, haudattu 16.08.1685 Kokkola (GS s. 672).
Fredrik Brenner s. 1687 Kokkola, kastettu 21.11.1687 Kokkola, k. 1688 Kokkola, haudattu 05.04.1688 Kokkola (GS s. 672).
Cecilia Brenner , s. 17.01.1689 Kokkola, kastettu 17.01.1689 Kokkola. Tauluun 67
Gabriel Brenner s. 07.07.1690 Kokkola, kastettu 08.07.1690 Kokkola, k. 29.07.1691 Kokkola, haudattu 02.08.1691 Kokkola (GS s. 672).
Magdalena Brenner s. 1692 Kokkola, kastettu 09.12.1692 Kokkola. Oli avioliitossa Tukholmassa. (GS 8384).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 24
III Anna (Maria) Josefintytär Mathesius (326), (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) s. Kalajoki. S. 1652 ? (GS 8385, Gun Saming).

Puoliso: Jakob Erikinpoika Falander (528) Maisteri, Kokkolan kirkkoherra 1703, lääninrovasti, s. 1658 Kokkola, k. 26.04.1720 Kokkola. Ylioppilas Turussa kl. 1672 [Fahlander] Jac. Erici Bothn [_ 108]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1672] Iacobus Erici Falander | Magister factus Philos. Primo Sacellanus in GCarleby. Deinde Pastor in Cronoby et districtus vicini Præpositus. Postea Antistes Sacrorum in GCarleby 1704. confirmatus. Obiit 1720. Ylioppilas Uppsalassa 14.8.1673 Jacobus n. j. [Erici Falandri O-Bothn. ex Acad. Aboënsi]. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1677 - sl. 1677. Respondentti 23.2.1678 pro exercitio, pr. Daniel Achrelius. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1678 - sl. 1679. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 10.5.1679. Respondentti 30.10.1679 pro gradu, pr. Petter Laurbecchius. FM 27.11.1679. Turun akatemian vt. deposiittori 1679. Kokkolan kappalainen s.v. Kruunupyyn kirkkoherra 1686, Kokkolan 1703. Lääninrovasti 1694. Paossa Ruotsissa isonvihan aikana 1714-18, jolloin Turun tuomiokapitulin lisäjäsen siellä 1717-18. Valtiopäivämies 1697. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Erik Ericus e. Falander, s. 1606 Falun, Sverige, k. 25.12.1672 Kokkola ja Magdalena Olofsdotter Hermainen, s. 1611 Turku, , haudattu 24.05.1663 Kokkola.

Lapset:
Erik Falander , s. 10.07.1682. Tauluun 68
Susanna Falander , s. 1685. Tauluun 69
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 25
III Brita Josefintytär Mathesius (327), (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) s. noin 1663 Kalajoki, k. 1739 (GS 8398).

1. puoliso: Vihitty 10.02.1684 Erik Bergudd (917) Komisarius Maalahti, Etelä-Pohjanmaan manttaalikomissaari, s. .8.1654 Sulva, k. 22.02.1698. Erik Bergudd oli kuollut ainakin jo ennen 22.2.1698, jolloin hänen leskensä on kastetodistajana Raahessa. (MS).
Vanhemmat: Nils Erikinpoika Bergudd, s. 1625, k. 1680 ja Maria Matintytär Schildt, s. 1630, k. 1684.

Lapset:
Josef Bergudd s. 24.09.1684 Sulva, k. 10.12.1684 Sulva (GS s. 673).
Cicilia Bergudd s. 09.01.1690 Sulva (GS 8399).
Erik Bergudd s. 21.09.1691 Sulva (GS 8400).
2. puoliso: Zackris Agrell (923) Nimismies Kalajoki 1701. Eli Kalajoella 1713. Mahdollisesti lähtöisin Ruotsista.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 26
III Christina Olofintytär Wallenius-Wallenstierna (526), (Taulusta 5, äiti Beata Arctophilacius) s. noin 1643 Turku, k. 1731 Turku. V:sta 1678 Wallenstierna (GS 8501).

Puoliso: Vihitty 1660 Erik Erikinpoika Tigerstedt e. Falander (531) Turun hovioikeuden asessori 1685, vapaaherra, s. 21.03.1640 Turku, k. 16.04.1697 Turku. Sukuniemnmuutos v 1691. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1650. Filosofian kandidaatti 1665, Turun hovioikeuden auskultantti 1666. Kirjoittautui Giessenin yliopistoon 1666. Turun yliopiston kreikan- ja hebreankielen professori 1671, lainopin professori 1682, Turun hovioikeuden asessori 1685, aateloitiin nimellä Tigerstegt 1691 ja otettiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin 1693. Aateloitiin nimellä Tigerstedt 1691 ja otettiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin 1693 (GS 8501).
Vanhemmat: Erik Ericus e. Falander, s. 1606 Falun, Sverige, k. 25.12.1672 Kokkola ja Magdalena Olofsdotter Hermainen, s. 1611 Turku, , haudattu 24.05.1663 Kokkola.
Muistiinpanot: Tigerstedt-suvun kantaisä.

Lapset:
Beata Falander-Tigerstedt , s. 05.02.1667 Turku. Tauluun 70
Christina Falander-Tigerstedt , s. 14.11.1668 Turku. Tauluun 71
Erik Falander-Tigerstedt , s. 20.03.1670 Turku. Tauluun 72
Samuel Falander-Tigerstedt Hovioik.notaari, auditööri, s. 1671 Turku, k. 21.12.1716 Norja. V:sta 1691 Tigerstedt. Ylioppilas Turussa kl. 1682 [Fahlander] Sam. Erici [_ 152]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1682] Samuel Erici Falander. Nob. Tigerstedt. Notarius Regii Dicasterii Aboensis. Oraatio 2.3.1693 (ks. pöytäk. 23.2.1693). Turun hovioikeuden auskultantti noin 1693. Turun hovioikeuden kanslisti 1701, notaari 1707. Sotatuomarina Kaarle XII:n armeijan mukana Ukrainassa 1709. Naimaton. Kuoli sotaretkellä Norjan tuntureilla (GS 8533).
Petter Falander-Tigerstedt , s. 04.08.1679 Turku. Tauluun 73
Helena Falander-Tigerstedt s. 17.07.1680 Turku, k. 10.05.1729 Turku. V:sta 1691 Tigerstedt. Naimaton. (GS 8537).
Johan Falander-Tigerstedt Turun läänin ratsuväkirykmentin auditööri, s. 13.09.1682 Turku, k. 21.01.1721. V:sta 1691 Tigerstedt. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1696, Upsalassa 1703. Eli vielä 21.1.1721. Naimaton. (GS 8538).
Magdalena Elisabet Tigerstedt , s. noin 1685 Turku. Tauluun 74
Isak Erik Tigerstedt e. Falander , s. 24.06.1686 Turku. Tauluun 75
Margaretha Catharina Tigerstedt , s. 23.10.1692 Turku. Tauluun 76
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 27
III Samuel Olofinpoika Wallenstierna (520), (Taulusta 5, äiti Beata Arctophilacius) Turun hovioikeuden asessori 1674, Turun ja Porin läänin varamaaherra 1687, s. 1644, k. 1694 Turku, haudattu 13.12.1694 Turku. Vuoteen 1678 Wallenius. Ylioppilas Turussa 1653. Turun hovioikeuden auskultantti 1662. — Turun hovioikeuden varaviskaali 1664, kanneviskaali 1672, aatelittomien luokan asessori 1674, aatelisluokan asessori 1684, ero 1694. Samalla Korppoon vapaaherrakunnan lainlukija 1676–79, Karjalan alilaamanni 1680 sekä Turun ja Porin läänin varamaaherra 1687. (GS 8456).

Puoliso: Vihitty 05.10.1668 Turku Christina Baltasarsdotter Wernle (965) k. 1695 Turku, haudattu 02.07.1695 Turku.
Vanhemmat: Balthasar Wernle, s. 08.09.1588 N Rnberg, Deutschland, k. 25.01.1657 Turku ja Catharina Gubbertz, s. 15.01.1601 Stockholm, Sverige, k. 28.12.1656 Turku, haudattu 04.01.1657 Åbo domkyrka, hvarvid Eskil Petraus predikade öfver "de gudfruktigas suckan.".

Lapset:
Beata Wallenstierna , s. 1669 Turku. Tauluun 77
Catharina Charlotta Wallenstierna , s. 1671 Turku. Tauluun 78
Olof Wallenstierna , s. 20.05.1672 Turku. Tauluun 79
Samuel Wallenstierna , s. .9.1674 Turku. Tauluun 80
Christina Wallenstierna Naimaton (GS s. 681).
Baltzar Wallenstierna Turun ja porin läänin ratsuväkirykmentin kapteeni 1708, s. 1680, k. 07.01.1709 Venäjä. Naimaton. Kaatui Veprikin taistelussa (GS 8497).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 28
III Magdalena Olofintytär Wallenius (532), (Taulusta 5, äiti Beata Arctophilacius) s. 01.04.1645, k. 28.08.1685 Turku, haudattu 29.11.1685 Turku (GS 8497 & MELANDER, Personskrifter, s. 361).

1. puoliso: Vihitty 17.10.1667 Olof Wexionius (4119) Turun yliopiston lakitieteen professori 1658, s. 1626 Växsjö, Sverige, k. 20.04.1671 Turku. Växjön koulun oppilas noin 1632. Ylioppilas Turussa (smool.) 1644. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1645 – kl. 1646. Keskimmäisen luokan stipendiaatti sl. 1646 – kl. 1649. Esitti ahkeraa ylioppilasta Palladiusta Surge-komediassa 6.5.1647. Respondentti 18.12.1647, pr. Johan Terserus. Respondentti 14.8.1648, pr. Mikael Gyldenstolpe. Ylimmän luokan stipendiaatti sl. 1649 – kl. 1651. Respondentti 16.2.1650 pro gradu, pr. Mikael Gyldenstolpe. FM 2.5.1650. Ylioppilas Uppsalassa 1.12.1650 Olaus Olai Wexionius Smol. Oraatio Uppsalassa 13.5.1651. Oraatio Tartossa 1655. Preeses 16.6.1660 pro doctoratu. MOT Turussa 19.6.1660. — Smålandilaisen osakunnan inspehtori 1658 (ei enää 1665). Itä- ja Länsi-Götanmaan sekä Länsipohjan maakuntien inspehtori 1665. Lainop. tiedek. promoottori 1660. — Tarton yliopiston käytännöllisen filosofian (historian ja politiikan) professori 1652–56, samalla kaunopuheisuuden professori 1653–55. Pakeni sotaa Turkuun 1656. Turun akatemian lainopin professori 1658. Akatemian rehtori 1660–61 ja 1667–68. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852).
Vanhemmat: Olof Olofinpoika Wexionius ja Gunilla Erlanderintytär.

2. puoliso: Vihitty 01.03.1674 Johan Henrici Flachsenius (967) Turun yliopiston teologian tohtori 1693, s. .4.1636 Vehmaa, k. 11.07.1708 Turku, haudattu 10.09.1708 Turku. Ylioppilas Turussa 3.11.1653. Majuri Johan Jägerhornin lasten opettajana Paimion Lopella. FM 11.6.1661. Opiskeli myös Uppsalassa . Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 1682. Närken, Vermlannin ja Taalainmaan maakuntien inspehtori 1669, Porin, Kangasalan ja Pirkkalan rovastikuntien 1679, Boreaalisen osakunnan 1692-93, Satakuntalaisen osak. 1693-1708. Fil. tiedek. promoottori 1685, teol. tiedek. 1702. Nimitetty Viipurin lukion lehtoriksi (luult. ei astunut virkaan). Turun akatemian 1. filosofian apulainen ja akatemian sihteeri 1665, matematiikan professori 1669-92, vt. teologian professori 1688-92, kolmas teologian professori 1692, toinen 1694, ensimmäinen 1697, samalla palkkapitäjänsä Piikkiön kirkkoherra 1682, Maarian 1690 sekä Turun tuomiokapitulin jäsen 1688. Akatemian rehtori 1679-80, 1686-87, 1695-96 ja 1703-04. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Turussa 1690. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Henrik Henriksson Flachsenius ja Margaretha Jakobsdotter.
Lapset:
Olof Flachsenius s. 1677 Vehmaa. Ylioppilas Turussa 1681/82 [Flachsenius] Olaus Johannis _ 152. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1689 - sl. 1689. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1690 - sl. 1692. Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1693 - sl. 1693. Eli vielä 1693. (GS 8498).
Henrik Flachsenius Majoitusmestari, s. 1679, k. ennen 1728. Ylioppilas Turussa kl. 1696 [Flachsenius] Henr. Johannis [Prof filii _ 214]. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1704 - sl. 1705. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1706 - sl. 1706. Main. kuolleena 1728. (GS 8499).
Johannes Flachsenius k. 1687.
Johan Petrus Flachsenius (Flachseen) . Tauluun 81
Carl Flachsenius (Flachseen) yo 1722/23.
Magdalena Flachsenius , s. 1675 Vehmaa. Tauluun 82
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 29
III Margaretha Olofintytär Wallenius-Wallenstierna (700), (Taulusta 5, äiti Beata Arctophilacius) k. 1709 , haudattu 18.11.1709 Turku (GS 8615).

1. puoliso: Samuel Petraeus (4492) Turun hovioikeuden asessori 1679, k. 1685 Turku, haudattu 21.04.1685 Turku. Ylioppilas Turussa kl. 1650 [Petræus] Samuel [_ 37]. Respondentti 19.11.1656, pr. Eskil Petraeus U1. Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1658 – kl. 1663. — Pohjois-Suomen laamannikunnan vt. alilaamanni 1671–72, vakinainen 1674–81, samalla Iin vapaaherrakunnan laamanni 1672–76. Turun hovioikeuden aatelittomien luokan asessori 1678 (virkaan 1681). (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852).
Vanhemmat: Eskil Petraeus, s. noin 1593 Grums, Värmland, k. 27.09.1657 Turku ja Anna Henriksdotter Kock, s. 1606 Stockholm, Sverige, k. 1674 Turku.

Lapset:
Eskil Petraeus Ratsumestari, s. noin 1683 Turku, k. 1728 , haudattu 28.10.1728 Vehmaa. kl. 1690 Eskil Petraeus Æschillus Samuelis, Aboensis 3645. * Turussa noin 1683. Vht: Turun hovioikeuden asessori Samuel Petraeus 753 (yo 1650, † 1685) ja Margareta Wallenstierna tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa kl. 1690 [Petræus] Æschillus [Aboens _ 185]. — Sotapalvelukseen 1700. Majoitusmestari Turun ja Porin läänin kolmikasratsuväkirykmentissä, kornetti 1700, luutnantti 1703. Siirto Turun ja Porin läänin vakinaiseen ratsuväkirykmenttiin 1708, joutui sotavangiksi Perevolotsnassa 1709, viety Solikamskiin, palasi 1722, ero ratsumestarina s.v. ‡ Vehmaalla 28.10.1728. (J.J.).
2. puoliso: Johan Phoenix (4493) Turun oikeuspormestari 1707, s. 06.09.1670 Målilla, k. 1710 Stockholm, Sverige, haudattu 18.06.1710 Tukholma, Ruotsi. sl. 1687 Johan Phoenix Johannes Johannis, Ostrogotus 3432. Vht: Vimmerbyn ja Pelarnen kirkkoherra (Kalmarin hiippak.) Johan Phoenix (Johannes Johannis, yo Uppsalassa 9.7.1652, † 1704) ja Kristina Knutsdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1687 Phoenix Johann. OG _ 173. Respondentti 11.6.1689, pr. David Lund 2257. — Turun hovioikeuden asianajaja 1699. Turun oikeuspormestari 1707. Asui Vehmaan Puotilassa. Valtiopäivämies 1710. Omisti ratsutilan Kemiössä. † valtiopäivien aikana, ‡ Tukholmassa (Riddarholm) 18.6.1710. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852).
Vanhemmat: Johan Phoenix, s. 1631, k. 06.05.1704 Vimmerby ja Christina Cnutsdotter.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 30
III Gabriel Olofsson Lauraeus (639), (Taulusta 6, äiti Sara Arctophilacius) Turun tuomiokapitulin notaarina 1673 ja tuomiokirkon taloudenhoitajana 1678, s. 1649 Kalajoki, k. 20.01.1681 Turku, haudattu 27.02.1681 Turku. Nimi alk. Kaappo Laurila. Tuli ylioppilaaksi Turussa (pohj.) 1666. Turun tuomiokapitulin notaari 1673. Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1678. Poika Gabriel syntynyt Turussa 1677. Veljen Olaus Lauraeuksen väitöskirjassa 10.12.1671 omistus Gabrielille, samoin Eric Falanderilla 22.5.1672 ja Jacob Falanderilla 30.10.1679. (HS & GS 8617).

Puoliso: Vihitty 02.07.1673 Tyrvää Catharina Thomasdotter Rajalenius (866) s. Huittinen, k. 19.02.1710 Tyrvää, haudattu 02.10.1710 Tyrvis; Tyrvää. Gabriel kuoli jo 31-vuotiaana, joten Catharina meni uusiin naimisiin Tyrvään kirkkoherran kanssa.
Vanhemmat: Thomas Bertelsson Rajalenius, s. Huittinen, k. 23.01.1688 Tyrvää ja Catharina Clemensdotter Mulinus, k. jälkeen 1688.

Lapset:
Thomas Lauraeus Turun läänin jalkaväkirykmentin rykmentinpastori 25.9.1696, s. 4.1673 Tyrvää, Finland, kastettu 09.04.1673 Tyrvää, k. 27.01.1701 Riika, Latvia. Ylioppilas (sat.) Turussa 1688/1689. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Huittisissa) 15.3.1693. — Apulaispappi Tyrväällä 1693. (GS 8617.1 & JOKIPII, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli, s. 144).
Sara Laureus , s. noin 1674 Muhoskylä. Tauluun 83
Gabriel Lauraeus , s. 18.04.1677 Turku. Tauluun 84
Elisabet Lauraeus s. noin 1675, k. jälkeen 1705 Tyrvää, Finland. Eli Tyrväällä 1705. (GS 8617.2).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 31
III Kaarina (Katharina) Olofintytär Laurila-Lauraeus (4398), (Taulusta 6, äiti Sara Arctophilacius) s. ennen 1655, k. 30.09.1693 Kalajoki, haudattu 30.09.1693 Kalajoki (HS & GS 8663).

Puoliso: Vihitty 1675 Kalajoki Isak Ilken (4476) Kalajoen nimismies 1675, s. noin 1640 Uusikaupunki. Alk. Iisak Ilkka. Eli Kalajoella 1713. (GS 8663).
Vanhemmat: Joosef Jaakonpoika Ilkka, s. 1593 Ilmajoki, k. 25.02.1668 Rauma ja Barbro Bartholdintytär, s. 1610 Turku.

Lapset:
Olof Ilken , s. 21.06.1676 Kalajoki. Tauluun 85
Catharina Ilkka , s. noin 1680 Kalajoki. Tauluun 86
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 32
III Olof Olofsson Laureus (638), (Taulusta 6, äiti Sara Arctophilacius) Oulun triviaalikoulun ensimmäinen rehtori 1681, s. 1655 Kalajoki, k. 13.05.1690 Oulu, haudattu 29.05.1690 Oulu. Alk. Olavi Laurila. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1668. Filosofian maisteri 1679. Han blef Pholos. Magister 1679; sedermera Consistorii Notarie i Åbo; Rector i Uleåborgs skola 1681, sedan han samma år varit föreslagen till lediga Phil. Moral och Historiska Professionen vid Åbo Academie. (GS 8620 & HS & MELANDER, Personskrifter, s. 421).

Puoliso: Anna Johansdotter Forsman (863). (Taulu 11) s. 1664, k. 1726 Oulu, haudattu 20.01.1726 Oulu (GS 8148).
Vanhemmat: Johan Forsman, s. 1626 Nordmaling, Sverige, k. 1683 Kajaani, Finland ja Susanna Johanintytär Pictorius, s. noin 1630, k. 1697.

Lapset:
Johan Lauraeus , s. noin 1686 Oulu. Tauluun 87
Susanna Laureus , s. 01.10.1690 Pudasjärvi, Finland. Tauluun 88
Olof Lauraeus , s. 1690 (posthumus) Pudasjärvi. Tauluun 89
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 33
III Christina Olavintytär Laurila-Lauraeus (637), (Taulusta 6, äiti Sara Arctophilacius) s. 1660 - luvulla, Kalajoki, k. 1720 (GS 8667).
Muistiinpanot: Lapsia, ks. WILSKMAN, Släktbok I, p. 814-815

Puoliso: Vihitty 1684 Johannes Tuomaksenpoika Wegelius (860) Kirkkoherra Pudasjärvellä 1689, kappalainen Paimiossa 1693. kirkkoherra Tyrväällä 1697. Rovasti 1706, s. 12.12.1659 Seinäjoki, Ilmajoki, k. 03.05.1725 Tyrvää, haudattu 26.09.1725 Tyrvää. Alk. Juho Uppa. Yo Uppsalassa 15.9.1680 Johan Wegelius Johannes Thomæ, Ostrobotniensis U394. * noin 1660. Vht: Seinäjoen kylän Uppalan talollinen Ilmajoella Tomas Jakobsson ja Karin Josefsdotter. Oulun pedagogion oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 15.9.1680 Johannes Thomæ Vegelius O-Bothniensis cum testimonio Rectoris Scholæ Uloensis. - Oulun triviaalikoulun ylempi kollega 1685. Pudasjärven kirkkoherra 1689, pidätetty virantoimituksesta pietistisenä 1691, sai luvan palata papinvirkaan 1692. Paimion kappalainen 1693. Tyrvään kirkkoherra 1697. Rovasti 1706. Lääninrovasti 1707. Isonvihan aikana paossa Torniossa 8½ vuotta. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1696, saarnaaja pappeinkokouksessa 1701 (Ylioppilasmatrikkeli).
Vanhemmat: Tomas (Tuomas) Jaakonpoika Uppa, s. 1635 Ilmola Seinäjoki, k. 10.11.1695 Ilmola Seinäjoki ja Karin Joosepintytär Kärkelä, s. 1635 Ilmajoki, k. 29.09.1709 Tyrvää.
Muistiinpanot: Syntymäaika laskettu HisKin mukaan. AK

Lapset:
Sara Catharina Wegelius , s. 06.01.1690 Pudasjärvi, kastettu 07.01.1690 Pudasjärvi. Tauluun 90
Anna Wegelius s. 1692 Stockholm, Sverige, k. 04.01.1701 Tyrvää, haudattu 16.02.1701 Tyrvää.
Johannes Wegelius , s. 14.06.1693 Stockholm, Sverige. Tauluun 91
David Wegelius , s. 04.04.1696 Paimio, kastettu 07.04.1696 Paimio. Tauluun 92
Elisabet (Lisken) Wegelius , s. 01.05.1698 Tyrvää, kastettu 03.05.1698 Tyrvää. Tauluun 93
Christina Wegelia , s. 28.08.1700 Tyrvää, kastettu 31.08.1700 Tyrvää. Tauluun 94
Gabriel Wegelius , s. 05.09.1702 Tyrvää, kastettu 07.09.1702 Tyrvää. Tauluun 95
Maria Wegelius , s. 20.04.1705 Tyrvää, kastettu 24.04.1705 Tyrvää. Tauluun 96
Abraham Wegelius s. 17.12.1710 Tyrvää, kastettu 21.12.1710 Tyrvää (Esko Pessi).
Abraham Wegelius s. 18.09.1711 Tyrvää, kastettu 21.09.1711 Tyrvää, (kaksonen) (Esko Pessi).
Margaretha Wegelius s. 18.09.1711 Tyrvää, kastettu 21.09.1711 Tyrvää, (kaksonen) (Esko Pessi).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 34
III Josef Olavinpoika Laurila-Lauraeus (4399), (Taulusta 6, äiti Sara Arctophilacius) Oriveden kirkkoherra 1686, valtiopäivämies, s. Kalajoki, k. 1694 Orivesi. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1676. Vihittiin papiksi 1676. Filosofian maisteri 1685. Var inte ogift. - G. i Stockholm 27.12.1683 /MELANDER, Personskrifter, s. 338/ med Maria Arensbäck i hennes första gifte, f. c. 1663, född i Merimasku 28.1.1737, dotter till kyrkoherden i Katarina församling i Stockholm Petrus Arensbäck och Margaretha Meisner samt omgift med kronobefallningsmannen i Virmo härad Anders Berg i hans andra gifte. (GS 8665).

Puoliso: Vihitty 27.12.1683 Stockholm, Sverige Maria Arensbäck (52648) s. 1663 Stockholm, Sverige, k. 28.01.1737 Merimasku.
Vanhemmat: Petrus Dictorici Arensbeckius ja Margaretha Meisner.

Lapset:
Catharina Lauraeus , s. 1680 luvulla. Tauluun 97
Maria Elisabet Lauraeus , s. 1680 luvulla. Tauluun 98
Sara Margaretha Lauraeus . Tauluun 99
Josef Lauraeus s. 1695. Inskr. i Åbo skola 1702, kallas 1710 c. 15 år gammal skrivare och svåger till befallningsmannen Gustaf Björklund. (GS 8665.9).
Susanna Lauraeus . Tauluun 100
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 35
III Johan Olavinpoika Lauraeus (328), (Taulusta 6, äiti Sara Arctophilacius) s. Kalajoki, k. jälkeen 1701. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1681. Eli 1701. (GS 8666).

Puoliso: Maria Kristianintytär Laibäck (838)
Vanhemmat: Christian Laibäck, k. 1687 Laihia ja Christina Israelsdotter.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 36
III Pehr Petter Carlinpoika Kalling (654), (Taulusta 7, isä Carl Kalling) Ruotsin Svean hovioikeuden asessori 1687, Greve, s. 09.01.1648 Kalajoki, k. 11.02.1705 Stockholm, Sverige. Sukunimi vuoteen 1698 Calajokius. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1663, Upsalassa 1669. Ruotsin Svean hovioikeuden asessori 1687.
Sai aatelisarvon nimellä Kalling 1698, merkittiin 1699 Ruotsin ritarihuoneen matrikkeliin numerolla 1361.
Född i Kalajoki 1648. Död i Stockholm 11 februari 1705 och begravd i Storkyrkan (Nicolai) den 13 februari. Gravsatt i den s.k. Bungegraven nr 203. Han var son till Carl Calajockius, vilken ändrade namnet till Kalling.

Petter Kalling blev student i Uppsala okt. 1669. Han utgav i Uppsala en disputation 1673 i ämnet "De jurisdictione". (Jurisdiktion = rätt för stat att utöva rättskipning i visst område utanför de egna gränserna.) Han vistades utomlands och var kanslist hos det svenska sändebudet i Paris från 1674 till 1678. Blev på hemresan från Frankrike tagen till fånga i Danmark. Genom den engelske ministerns bemedling blev Kalling lösgiven. (Skånska kriget pågick 1675-79).

Sekreterare i Reduktionskommissionen januari 1681 till dec. 1687. (En sekreterare i Reduktionskommissionen höll i protokollet och hade att uppsätta koncepten till de utgående breven med en lön av 600 Dsm.) Assessor i Svea Hovrätt augusti 1687, samt assessor i Reduktionskommissionen dec. 1687 men med bibehållande av assessoratet i S.H. Assessors lön den tiden var 5000 Dsm. Enl. Kungl. brev aug. 1687 utsåg Karl XI av eget initiativ Pehr Kalling till tjänst i hovrätten pga "Kallings förtjänst och duglighet är oss väl bekant".Reduktionskommissionen upplöstes 1687 och i stället uppgick den i en myndighet kallad Reduktionsdeputationen. Kalling var där ledamot till sin död samt ledamot av beredningen över reduktionsverket i Pommern 1691. "Kalling hade mycken kunskap i reduktionssakerna".

Adlad 30 mars 1698 samt introducerad på Riddarhuset 1699. Namnet Kalling behölls vid adlandet. Gift i Storkyrkan i Stockholm maj 1684 med Margareta (Greta) Bunge född 1668 och död förmodlingen sommaren 1756. Dotter till handelsborgmästaren i Stockholm Mårten Bunge och Margareta Jernstedt. Övertog svärfadern Mårten Bunges fastighet år 1696 vid Brunkebergsgatan 22 senare Malmtorgsgatan 4-6. Köpte 1698 Torsätra säteri i V.Ryd församling, Kungsängen. Uppland. Änkan Greta Kalling sålde Torsätra ca 1707 till Hermelin. Som ämbetsman i förvaltningen och även vid andra tillfällen ändrade Petter Kalling förnamnet till Pehr. När han blev adlad lät han inrista sitt vapen i en berghäll vid Torsätra. Paret Kalling hade minst 12 barn. (Enl. sammanställning av Carl A. Kalling 1998) (GS 8403 & Riddarhuset, Ruotsi).
Muistiinpanot: Katso Elgenstiernas ättartavlor. Ruotsin Kallingien kantaisä.

Puoliso: Vihitty 08.05.1684 Margaretha Bunge (952) s. 09.01.1668, k. .6.1756 Kalajoki. Margareta Bunge var dotter till handelsborgmästaren i Stockholm Mårten Bunge och hans 1:a hustru Margareta Jernstedt, samt syster till statssekreteraren friherre Bunge.
Adlad (nr 214). Ätten fortsätter grevlig i Sverige.
Vanhemmat: Mårten Bunge, s. 27.06.1630 Gävle, Sverige, k. 14.03.1694 Stockholm, Sverige ja Margaretha Jernstedt, s. 15.02.1631, k. 27.06.1680 Stockholm, Sverige.

Lapset:
Carl Kalling Luutnantti, s. 1685 Stockholm, Sverige, kastettu 13.06.1685 13.6.1685, k. noin 1709 Deutschland. Nähtävästi kaatui Saksassa, sotamarssilla katosi jäljettömiin. Naimaton.
Fänrik vid konung Carl XII:s armé. Var löjtnant vid Straelborns sachsiska infanteribataljon 1709 (Lk.). Blev troligen dödad under tåget från Sachsen, emedan han då försvann och spordes aldrig mera. (GS 8404).
Margaretha Kalling s. 10.11.1686 Stockholm, Sverige, k. 02.10.1710. Naimaton. Kuoli laivalla, ollessaan Tukholmassa raivonnutta ruttoa paossa. (GS 8405).
Anna Kalling , s. 12.06.1688 Stockholm, Sverige, kastettu 12.06.1688 Tukholma. Tauluun 101
Ulrika Kalling s. 1689 Stockholm, Sverige, kastettu 30.11.1689 Stockholm, Sverige, k. 1693 Stockholm, Sverige. Kuollut lapsena. (GS s. 674).
Anna Beata Kalling , s. 19.04.1691 Stockholm, Sverige, kastettu 19.04.1691 Tukholma. Tauluun 102
Ulrika Kalling , s. 1693 Stockholm, Sverige, kastettu 02.09.1693 Tukholma, Ruotsi. Tauluun 103
Gustaf Kalling k. 29.03.1723 , haudattu 03.04.1723 Uppsala, Sverige. Student i Uppsala. Blev i Uppsala.
Christina Kalling s. 1695 Stockholm, Sverige, kastettu 15.05.1695 Tukholma. Naimaton. (GS 8409).
Sidonia Juliana Kalling , s. 1696 Stockholm, Sverige, kastettu 07.11.1696 Tukholma. Tauluun 104
Per Kalling , s. 1700 Stockholm, Sverige. Tauluun 105
Mårten Martin Kalling , s. 1705. Tauluun 106
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 37
III Carl Carlinpoika Kalling (4400), (Taulusta 7, isä Carl Kalling) Kirkkoherra Kalajoki 1689, s. 1649, k. 1697 Kalajoki. Ylioppilas Uppsalassa 1669. Opiskeli veljensä Petterin kanssa Uppsalassa 22.10.1669. Vaihtoi nimensä samoin kuin isänsäkin Kalling:ksi. Siipolan talon isäntänä v. 1672-1697. Kalajoen kappalainen 1675-1697. Pastori suurina nälkävuosina 1695-1697
Häntä pidettiin taikauskoisena eikä hän nauttinut samaa arvostusta kuin edeltäjänsä. Hän sai moitteita laiskuudesta ja seurakunnan valvonnan laiminlyönnistä. Kalajoella alettiin noitavainot 1690-luvulla, mutta ne loppuivat kohta Kallingin kuoleman jälkeen. Kolme noitaa kymmenestä ehdittiin tuomita kuolemaan.

Hans sonsons son Juho Pekka använde namnet Siipola. Han är hela Siipolasläktens förfader. Hans yngre bror Karl Gustaf Kalling ändrar sitt namn till Kaarle Kustaa Rajaniemi och blir förfader till alla i Rajaniemi släkten. (GS 8413 & MS).

Puoliso: Anna Goris tai Gorick (4480) s. noin 1655, k. jälkeen 1704. Hän eli vielä 1704.
Vanhemmat: Lambert Gorick ja Ingrid Göransdotter.

Lapset:
Petter Kalling , s. 24.11.1679 Kalajoki. Tauluun 107
Carl Kalling Opiskelija, k. 1702 Turku. Opiskeli veljensä kanssa Upsalassa 1695. Opiskeli myös Turussa myös Åbo Akademissa ( pohj.) 1698. Naimaton. Ammuttiin ylioppilaana kaksintaistelussa (GS 8451).
Brita (Beata) Kalling . Tauluun 108
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 38
III Elisabet Carlintytär Kalling (730), (Taulusta 7, isä Carl Kalling) s. noin 1655, k. 1727 Teuva. Avioliitto oli lapseton. Eli leskenä 1686. (GS 8454).

Puoliso: Vihitty 02.05.1676 Lohtaja Johan Henrikinpoika Carlander (4481) Lohtajan kappalainen 1668, s. noin 1628, k. 1686 Lohtaja. KIRJASTA: HANDLINGAR RÖRANDE FINSKA KYRKAN OCH PRÄSTERSKAPET 1539-1651 (K. G. Leinberg 1898) 318. Till biskopen i Åbo för Johanne Hinricj Carlandro. Dat. d. 19 Augusti 1674. (Från Svenska Riksarkivet. Registratur Anno 1674. Pars 3. Augustus, September, October, fol. 130 v.) Carl &c. Wår ynnest &c. Såsom Wij förnimme troo Vndersåthe och biskop medh huad flijt och trogen omwårdnadh, som Kyrckioheerdhen i Låchtå Wällärdhe H:r Erich Laurentij Gronnberg (=Granberg) dhen sig anförtrodde församblingen nu uti femb och trettijo Åhrs tijdh tient hafuer, och jembte en ijdkesam underwijsningh utj dhee stycken som til hans Åhörares och Sochnemänns ändelige wällfärdh lände och så dherom varit bekymbradh, at dhee utj allehanda lofl: Handwärck och Nähringzmedell måtte skaffa sig någon förfarenheet, dherom och hans förfädher, som widh pass utj 100 Åhrs tijdh Mann efter Mann dhen Församblingen förestådt, een serdeles åhuga hafua burit; Altså hafue Wij utj Nådigt anmerkiandhe dheraf, såssom och i anseende, at dhet underdånige ansökiande som Församblingen sielf härom för godt funnit, dhet be:te Kyrckioheerdes mågh, Iohannes Henrici Carlander, hwilken nu och i nije åhr dher å Orthen i Prediko Embetet skall tient hafua, må dher hans Swärfadher något dödeligit wedhkommer, honom utj Kyrckioheerde Embetet succedera. Hermedh &c. Carolus I.Bergenhielm Referoituna suomeksi: Tässä kirjeessä, 19 elokuuta 1674, kuningas Kaarle kirjoittaa Turun piispalle, että hän nimittää Johannes Henricinpoika Carlanderin kirkkoherraksi Lohtajalle. Kuningas perustelee Carlanderin nimittämistä sillä, että seurakunta on kehunut nykyistä kirkkoherraa Erich Laurinpoika Granbergiä, joka on palvellut seurakuntaa 35 vuotta ja että jopa hänen esi-isänsä, mies toisensa jälkeen, ovat hoitaneet tätä virkaa 100 vuotta ja että seurakunta on katsonut parhaaksi, että Carlander, Granbergin vävy, joka on saarnannut jo 9 vuotta seurakunnassa, nimitetään kirkkoherraksi nyt, kun appi on kuolemaisillaan.
Lohtajan käräjät 18 - 19. maaliskuuta 1686 (MF ES2036, sivu 217-218) Kunniallinen ja oppinut herra Christopher Granqvist autuaan kappalaisen herra Johannis Carlanderin lesken vaimo Elisabetha Carlsdotter Kallingin valtuuttamana esitti miehensä mainitun kappalaisen kirjelmän 2 päivältä huhtikuuta 1676, millä hän on astuessaan avioliittoon luvannut kunniallisen väen läsnä ollessa hänelle huomenlahjan Salmin talon kaikkine siihen kuuluvine, niin irtaimessa kuin kiinteässäkin, sekä 120 luotia hopeaa, pyytäen, että oikeus katsoisi, että hänen vaimonsa saisi nämä pitää hänen miehensä siskosten häiritsemättä. (tämä oli vain osa käräjäjuttua!) (GS 5075 & Simo Teirilä).
Vanhemmat: Henrik Simonsson Carlander, s. 1604 Ii, k. 1650 Ii ja Brita Simonsdotter Judius, s. 1606 Ii.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 39
IV Brita Petterintytär Steccius-Stechius (871), (Taulusta 8, äiti Brita Calamnius) s. noin 1655 Alatornio, k. 1684 Yliveteli, haudattu 11.05.1864 Yliveteli (GS 7662).

Puoliso: Elias Forselius (1429) Ylivetelin kappalainen 1673, s. 15.01.1652 Yliveteli, k. 04.02.1733 Yliveteli. Ylioppilas Turussa sl. 1671 [Forselius] Elias Erici Ostrob _ 107. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1671] Elias Erici Forselius. | Sacellanus in Wetil 1693. Obiit 1733. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 7.1673. — Vetelin kappalainen 1673. Joutui isonvihan aikana pahoinpidellyksi 1714, pakeni sen takia joksikin aikaa takametsiin, mutta palasi sittemmin kappalaisenvirkaansa. (GS 2006 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852).
Vanhemmat: Erik Yrjönpoika Raumannus, s. 1627, k. .04.1678 Veteli ja N N.

Britan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 40
IV Josef Gabrielinpoika Calamnius (178), (Taulusta 9, isä Gabriel Calamnius) kappalainen, runoilija, s. 1660, k. 1716 Haapajärvi. Josef Calamnius opiskeli vuodesta 1686 Turun Akatemiassa ja määrättiin 1692 Kalajoen pitäjänapulaiseksi sekä 1695 Haapajärven kappalaiseksi. Hän osti 1698 kappelistaan Kattiluksen talon ja otti 1709 viljelykseen asujitta jääneen Leppälän. Hänen tiedetään myös kalastaneen innokkaasti kalavedellään Lahnajärvellä.

Vuonna 1697 Calamnius joutui ottamaan kantaa pidisjärveläisen emännän tunnustuksiin tämän kerrottua mielenhäiriössä tuohon aikaan yleisiä tarinoita noidista kappalaiselle, joka näkyy aluksi uskoneen näihin värikkäisiin juttuihin. Usko noituuteen ei ollut vielä ehtinyt haihtua papistosta, vaikka varsinaiset noitavainot oli lopetettu. Josef Calamnius harrasti kansanperinnettä myönteiselläkin tavalla, sillä hän on osoittautunut eteväksi, kalevalamittaan hyvin perehtyneeksi runoilijaksi. Hän on näet ilemeisesti tehnyt Pohjanmaalla vuoden 1700 lopulla sepitetyn ja pian sen jälkeen painetun runoteoksen Narvan taistelusta Ilo Laulu Ylitzen Sen suloisen Voiton…

Runoilijan käyttämä nimimerkki I. G. H. S. uhmasi kauan tutkijoita, mutta sen oikea tulkinta lienee I(osephus) G(abrielis) H(aapajärviensis) S(acellanus), Josef Gabrielinpoika, Haapajärven kappalainen. Runo on havainnollinen ja kansanomaisen juoheva, kalevalamitta sujuvaa ja aitoa, joten se kuuluu ”parhaisiin historiallisiin runoihimme” (Vilho Suomi). Narvan ilolaulun tekijä opetti runontekoa ja kalevalamitan käyttöä pojalleen Gabriel Calamniukselle, ja sittemmin eräät muutkin suvun jäsenet käyttivät vanhojen kansanrunojen mittaa.

Venäläisten miehitettyä syksyllä 1714 Kalajoen pitäjän ja aloitettua verisen terrorin Josef Calamnius ja poikansa Gabriel ja vävynsä Johannes Enqvist joutuivat piileskelemään metsissä, mutta jo ennen pääsiäistä 1715, heti pahimman terrorin loputtua, Haapajärven kappalainen palasi pappilaansa. Myöskään mainitut nuoret miehet eivät paenneet kauemmas ja he saivat sitten tärkeitä tehtäviä Kalajoen pitäjän hengellisen elämän ja hallinnon hoitamisessa. Josef Calamnius perheineen osoitti siis pelottomuutta ja uhrautuvaa velvollisuudentuntoa hyvin vaikeana aikana.
Kalajoen Haapajärven (myöhemmän Haapajärven) kappalainen 1695, runoilija (GS 7818 & HS & Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995).

Puoliso: Helena (Elin) Catarina Thorvöst (180) s. 10.12.1671 Turku. eli 1716 Haapajärvi.
Dotter till den kände Åbo-köpmannen Herman Thorvöste och Maria Gerdt. Thorvöste nämnes bland de främsta av Åboköpmännen. 1672 representerade han Åbo på Riksdagen i Stockholm, ägde en gård i Åbo på Kloster-Mellangatan. Var delägare i bl.a. Antskog, Fiskars, och Svartå Bruk, som han ägde helt. Var delägare i Ojamo Gruva i Lojo och ägde över 50 hemman. (Svartå Bruks Historia, sid 146). Han är begraven under golvet i vapenhuset i Åbo Domkyrka, där hans gravsten, numera nyhuggen, finns i golvet vid ingåengen till höger.(Enl. Stig Calamnius "Släkten Calamnius under 500 år".).
Vanhemmat: Herman Thorvöst, s. 1635 Turku, k. 1685 ja Maria Lorentzdotter Gerdt, s. 22.03.1649, k. 1678 Turku, haudattu 20.08.1678 Turun tuomiokirkko.

Josefin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 41
IV Petter Gabrielinpoika Calamnius (463), (Taulusta 9, isä Gabriel Calamnius) Kapellan i Kalajoki 31.08.1690; kirkkoherra siellä 1716, s. 1662 Riga, Latvija, k. 1722 Kalajoki? Ylioppilas Turun Akatemiassa 1680. Kalajoen kappalainen 1690, kirkkoherra 1716. Pohjan sodan käännyttyä tappiolliseksi ja vihollisen miehitettyä maan joutuivat mm. Kalajokilaakson asukkaat pakoilemaan ja piileskelemään riehuvia ja ryöstäviä vihollisjoukkoja. Vaikka Turun hiippakunnasta pakeni silloin Ruotsiin 168 kirkkoherraa ja kappalaista, P.C. jäi hoitamaan seurakuntaansa. Tämän ratkaisun katsotaan edellyttäneen sekä selkeää isänmaallista vakaumusta että kylmää päättäväisyyttä. Nationis Ostrobothniensis n:o 284. Sacellanus in Calajoki 31.8.1690. Kalajoen kirkkoherra vuonna 1716. Opiskeli Turussa v. 1680.
Calamniusten Vaasan haaran kantaisä. (GS 7668 & MS).

1. puoliso: Vihitty 1694 Kalajoki Elsa Erikintytär Granberg (1071) s. 1650, k. 1711. Lefde ännu 1694. (GS 5094).
Vanhemmat: Erik Larsinpoika Granberg, s. 02.02.1623 Lohtaja, k. 1687 Lohtaja ja Elisabeth Josefintytär Munselius, s. 1630 Uusikaarlepyy, k. 12.06.1673 Lohtaja.

2. puoliso: Vihitty 1711 tai 1712 Vaasa Margaretha Henrikintytär Brenner (1420) s. noin 12.1681 Turku, k. 02.07.1766 Sievi. 1, ja 3. aviosta ei ollut tai jäänyt lapsia eloon. ?? Kruununlänsmannin Peter Önsell:n leski (GS 21 & 7668).
Vanhemmat: Henrik Brenner, s. noin 1642 Närpiö, k. 23.02.1689 Turku ja Catharina Larsintytär Brochius, s. noin 1650 Turku, k. 23.12.1682 Turku, haudattu 23.12.1682 Turku.

Petterin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 42
IV Margareta Gabrielintytär Calamnius (464), (Taulusta 9, isä Gabriel Calamnius) s. noin 1666, k. 07.09.1738 Ylistaro (GS 7755).

1. puoliso: Claudius Holstius (1425) Ylistaron kappalainen 1697, k. 1705 Ylistaro. Turun katedraalikoulun oppilas 4.1676 (in cl. rect. circ. super., Claudius Claudii Holstius Localaxensis). Ylioppilas Turussa 1679/80 [Holstius] Claudius _ 145. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1683 - sl. 1685. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1686 - kl. 1688. Respondentti 6.5.1687, pr. Anders Wanochius. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Claudius Holstius-Holsti, k. 06.03.1677 Lokalahti ja Anna Claesdotter Brennerus.

2. puoliso: Anders Affrén (1428) Ylistaron kappalainen 1706, k. .12.1717 Ylivieska. Porvarin poika Turusta tai Turun seudulta. Ylioppilas Turussa 1702. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 9.8.1705. — Apulaispappi Isossakyrössä 1705. Oleskeli isonvihan aikana Ylivieskassa. Siellä venäläiset saivat kiinni paettuaan 1918 nähtävästi kuljettivat Turkuun, mutta toivat sitten takaisin Ylivieskaan ja hirttivät Ylivieskassa Kalajoessa olevalla pienellä saarella, jota siitä asti sanotaan Papinsaareksi.

Margaretan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 43
IV Margaretha Knutintytär Gammal (171710), (Taulusta 10, äiti Magdalena Pictorius) s. noin 1645, k. jälkeen 1660. Oli elossa 1660. (GS 944).

Puoliso: Laurentius Essevius (171730) Lappajärven kappalainen.

Margarethan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 44
IV Susanna Knutintytär Gammal (928), (Taulusta 10, äiti Magdalena Pictorius) s. noin 1650. Ensimmäinen puoliso nimeltään tuntematon, olisikohan ollut Buskman ?? (GS 946).

1. puoliso: N N (1516)

2. puoliso: Vihitty 29.07.1684 Vaasa Johan Norin (1517) Henkikirjoittaja Kajaanin läänissä, s. noin 1660.
3. puoliso: Ernest Buskman (50961) Luutnantti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 45
IV Jakob Cnutinpoika Carlman (4446), (Taulusta 11, äiti Susanna Pictorius) Uudenkaarlepyyn kappalainen 1673, s. noin 1650, k. 1680 Uusikaarlepyy. Ylioppilas Upsalassa 1665, Turussa (pohj.) 1669. (GS 9025).

Puoliso: Vihitty ennen 1672 Christina Andersdotter Merthen (4552) s. noin 1650 Turku, Finland, k. 1700 Vaasa, Finland. Kotoisin Turusta, eli leskenä Vaasassa 1697.
Vanhemmat: Anders Merthen ja Catharina Gerdner.

Jakobin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 46
IV Johan Johansson Forsman (934), (Taulusta 11, äiti Susanna Pictorius) Kapellan i Ny-Carleby 1681, och Pastor derstädes 1694, s. 1655 Uusikaarlepyy, k. 1707 Uusikaarlepyy. Ylioppilas Turussa 1674/75 Forsman Joh. Joh. Neocarl: _ 116. Respondentti 11.12.1678, pr. Johan Flachsenius. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 12.2.1681. Uudenkaarlepyyn kappalainen 1681, kirkkoherra 1693. (GS 7967).

1. puoliso: Vihitty ennen 1683 Magdalena Wilhelmsdotter Ross (1520) s. 1658, k. 1705 Uusikaarlepyy (GS 815 & 7967).
Vanhemmat: Wilhelm Ross, s. 1635 Vaasa, k. .12.1690 Uusikaarlepyy ja Anna Cortintytär Bochmöller, s. 1640, k. välillä 1703-01.02.1704 Uusikaarlepyy.

2. puoliso: Vihitty 1706 Brita Henrikintytär Hoffrenius-Hoffrén (1523) s. 1660, k. 1739 Uusikaarlepyy, haudattu 21.01.1739 Uusikaarlepyy (GS 6099 & 7967).
Vanhemmat: Henrik Hannunpoika Hoffrenius, s. noin 1629 Oulu, k. 28.12.1718 Kuopio ja Elisabet Henricsd Carlander, s. 1630 Ii, k. 1710 Idensalmi Iisalmi.

Johanin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 47
IV Carl Johaninpoika Forsman (936), (Taulusta 11, äiti Susanna Pictorius) Kokkolan pormestari 1693, valtiopäivämies, s. noin 1665, k. 09.05.1715 Stockholm, Sverige, haudattu 09.05.1715 Tukholma. Ylioppilas Turussa sl. 1680 [Forsman] Carol. Johannis Ostrob _ 148. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1680] Carolus Joh. Forsman. Viron reduktiokomission kanslisti. Kokkolan pormestari 1693, samalla postimestari 1705. Valtiopäivämies 1693, 1697 ja 1713–14. (GS 8147).

Puoliso: Maria Adelgunda Eufrosyne Charlotta Rosenberg (1529) s. 07.07.1660, k. 1712 Kokkola, Finland, haudattu 07.10.1712 Kokkola. Puolalaisen aatelismiehen Keckibardinskin leski.

Carlin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 48
IV Anna Johansdotter Forsman (863), (Taulusta 11, äiti Susanna Pictorius) s. 1664, k. 1726 Oulu, haudattu 20.01.1726 Oulu (GS 8148).

1. puoliso: Grels Isaksson Ryss (55305) Kauppias ja raatimies Uudessakaarlepyyssä, k. 1693.
Vanhemmat: Isak Ryss ja Susanna Michelsdotter.

2. puoliso: Olof Olofsson Laureus (638). (Taulu 6) Oulun triviaalikoulun ensimmäinen rehtori 1681, s. 1655 Kalajoki, k. 13.05.1690 Oulu, haudattu 29.05.1690 Oulu. Alk. Olavi Laurila. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1668. Filosofian maisteri 1679. Han blef Pholos. Magister 1679; sedermera Consistorii Notarie i Åbo; Rector i Uleåborgs skola 1681, sedan han samma år varit föreslagen till lediga Phil. Moral och Historiska Professionen vid Åbo Academie. (GS 8620 & HS & MELANDER, Personskrifter, s. 421).
Vanhemmat: Olof Sigfridsson Laurila (Lauraeus), s. noin 1610 Kalajoki, k. 1670 Kalajoki ja Sara Petruksentytär Arctophilacius, s. Kalajoki, k. jälkeen 1694.
3. puoliso: Lars Matilainen-Mathelien (4601) Pitäjänapulainen ja pedagogi 1694 Uusikaarlepyyssä, s. noin 1665 Oulu, k. välillä 18-28.09.1695 Uusikaarlepyy. Ylioppilas Uppsalassa 24.9.1685 Laurentius Andreæ Mathilain O. Both. [cum testim Rect. Schol. uhlensis.]. Ylioppilas Turussa sl. 1689 Matilainen Laur. Ostrob _ 184. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1689] Laurentius Matilainen. Ups. dep. | 1693. factus Collega Scholæ Uloensis edidit disputationem problemata qvædam continentem. | Adjunctus Ministerii in NyCarleby 1694. Respondentti 6.5.1693, pr. David Lund. Vihitty papiksi Turun hiippakunnan pappeinkokouksen aikana Vaasassa 20.2.1694. — Oulun triviaalikoulun ylempi kollega 1693. Uudenkaarlepyyn pitäjänapulainen ja pedagogi 1694. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852).
Vanhemmat: Antti Heikinpoika Matilainen-Mathelien ja N N.

Annan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 49
IV Jakob Jakobinpoika Munselius (4427), (Taulusta 12, äiti Margaretha Pictorius) Sota-auditööri jo 1691, s. noin 1655. Ylioppilas Turussa sl. 1669 [Munselius] Jac. Jac. Ostrob _ 99. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1669] Jacobus Jacobi Munselius. — Turun kämnerioikeuden notaari 1675. Turun ja Porin läänin lääninsihteeri 1687. Sotatuomari (militie auditeur) Turun läänissä 1688. Asianajaja Turussa vuoteen 1695. Omisti Vesilahden Halmeen kartanon. † luultavasti siellä 1700-luvun alussa. (GS 8906 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852).

1. puoliso: Vihitty 1673 Kerttu (4535) s. noin 1650, k. 1677 Turku, haudattu 19.08.1677 Turku.

2. puoliso: Vihitty 13.04.1678 Turku Maria Hansintytär (4536) k. ennen 1689. Oli jo mahdollisesti vainaja 1689.

Jakobin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 50
IV Johan Jakobinpoika Munselius (941), (Taulusta 12, äiti Margaretha Pictorius) Pyhäjoen nimismies, s. noin 1662, k. 23.06.1710 Pyhäjoki (GS 8912).

1. puoliso: Vihitty 25.01.1697 Pyhäjoki Rebecka Casparintytär Forbus (1253) Nimismiehen vaimo. Ainakin molemmat jälkimmäiset avioliitot olivat lapsettomat. Oli elossa 1710. (GS 6897).
Vanhemmat: Caspar Hansinpoika Forbus, s. noin 1592 Danzig, Skotlanti, k. 1682 Ii, Pohjoiskylä, haudattu 17.12.1682 Ii ja Brita Johanintytär Limingius, s. 09.06.1600 Ii, k. 1696 Ii, haudattu 11.08.1696 Ii.

2. puoliso: Margaretha Grandelius (4537) s. 27.02.1665 Kokkola, kastettu 29.02.1665 Kokkola, (kaksonen), k. 10.07.1696 Pyhäjoki.
Vanhemmat: Mathias Johaninpoika Grandelius, s. noin 1623 Kokkolan pitäjä, k. 1667 , haudattu 14.04.1667 Kokkola ja Anna Erikintytär Galle.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 51
IV Christina Jakobintytär Munselius (4433), (Taulusta 12, äiti Margaretha Pictorius) s. 1669, k. 1693 (GS 8913).

Puoliso: Vihitty .3.1694 Petter Larsinpoika Åhs (4538) Pyhäjärven kappalainen 1693, s. 1663, k. 14.06.1704 Pyhäjoki. Ylioppilas Upsalassa 1682, Turussa (pohj.) 1685.
Vanhemmat: Lars Hansson Åhs, k. 08.04.1667 ja Ingeborg Mårtenintytär Lång, s. Edholms gård i östra Ryds socken i Roslagen, k. 07.04.1710.
Muistiinpanot: Tarkista syntymäaika, isä kuollut ennen lapsen syntymää. AK

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 52
IV Christina Erikintytär Tawaststjerna (945), (Taulusta 13, äiti Beata Pictorius) s. noin 1660, k. 19.08.1727 Rymättylä, haudattu 10.08.1727 Rymättylä. Aviopuoliso oli äitipuolensa veli. (GS 8151).
Muistiinpanot: Barn, se ELGENSTIERNA, Ättartavlor IV. s. 527, och Genos 1972, s. 35-36

Puoliso: Vihitty 1680 Erik Rosendal (1535) Ahvenanmaan tuomiokunnan tuomari 1694, s. 1647 Upsala, Sverige, k. 01.06.1705. Ylioppilas Turussa 1671. Vänrikki eversti Burghausenin rakuunarykmentissä 1676, erotettu s.v. Uudestaan palvelukseen vänrikkinä 1677. Luutnantti eversti Wachtmeisterin kahdennusrykmentissä 1678. Rykmentinmajoitusmestari. Sotatuomari Uudenmaan ja Hämeen läänissä 1686. Ruotsalaista aatelissukua. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852).
Vanhemmat: Erik Andersson Rosendal, s. 1615 Insjö, Sverige, k. 04.12.1694 Turku ja Maria Bryggert, k. 1694 , haudattu 07.01.1694 Helsingfors domkyrka.

Christinan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 53
IV Jakob Pontus Erikinpoika Tawaststjerna (947), (Taulusta 13, äiti Beata Pictorius) Suur-Savon kihlakunnantuomari 1697, s. 02.08.1666 Pietarsaari, k. 04.09.1716. Vuoteen 1689 sukunimi oli Tawast. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1676. Lienee opiskellut myös Upsalassa. Kuoli erään aliupseerin ampuman vahingonlaukauksen uhrina (GS 8152).

Puoliso: Vihitty 30.11.1687 Oulu Margaretha Henrikintytär Gråå (1296) s. 1669, k. 15.05.1754 Mikkeli (GS 9075).
Vanhemmat: Henrik Bengtinpoika Gråå, k. 15.03.1698 Oulu, haudattu 25.03.1698 Oulu ja Elsa Jenderjan, s. noin 1645 Oulu, k. 25.05.1697 Oulu, haudattu 25.04.1697 Oulu.

Jakobin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 54
IV Catharina Lundinus (939), (Taulusta 15, äiti Catharina Pictorius)

1. puoliso: Juho Samuelinpoika Hiltuinen (1094) Hiltulan talon omistaja Oulussa, k. 1690 luvun alussa (GS 3296).
Vanhemmat: Samuel Yrjönpoika Hiltuinen eli Hilduinen ja Clara Hannuntytär Sinius, k. noin 1686 Oulu.

2. puoliso: Vihitty 1690 Lars Gallenius (1531) Oululainen maalari; konterfejare (muotokuvamaalari ?), s. noin 1658, k. jälkeen 09.01.1750 Pietarsaari. Målare i Uleåborg 1688-1727. Han arbetade senare i Jakobstad.
Vanhemmat: Eskil Matsson Kukko, k. jälkeen 1698 ja Margareta Grelsdotter.

Catharinan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 55
IV Magdalena Petterintytär Mathesius (111), (Taulusta 16, isä Petrus Mathesius) s. noin 1662 Kalajoki, , haudattu Kemiön kirkkoon. Eli 1600-luvulla. (GS 8256).

Puoliso: Vihitty noin 1680 Erik Johaninpoika Cajanus (110) Paltamon 1703, sittemmin Kemiön kirkkoherra, s. 15.04.1658 Paltamo, k. 15.02.1723 Turku, haudattu Kemiö. Opiskeltuaan Upsalassa vihittiin papiksi 18-vuotiaana 1676. Paltamon kappalainen 1678. V:sta 1698 toimi isänsä sijaisena Paltamon kirkkoherrana, johon virkaan vakinaiseksi isänsä kuoleman jälkeen 1703. Rovasti. - Omisti isänsä jälkeen ainakin 1711 isonvihan kynnyksellä Paltaniemen kylässä 5/8 manttaalin Sutelan tilan. - Isonvihan aika oli hänelle perheineen koettelemusten aikaa. Venäläiset ryöstivät 1712 hänen pappilansa tyystin ja haavoittivat hänen poikaansa Erikin itsensä ollessa pitäjällä. Pakomatkalla Kemiin 1715 venäläinen kasakkajoukko ryösti jälleen heidät putipuhtaiksi. Hän etsi nyt turvaa Kajaanin linnasta, mutta joutui linnan antautuessa 1716 perheineen vangiksi. (Ks. Välskärin kert:t 111, 361-69) Heidät kuljetettiin huonosti varustettuna vangittuna läpi hävitetyn maan Turun linnaan, jossa heitä pidettiin kaksi vuotta. Rauhan tultua 1717 ko. virka annettiin toiselle henkilölle, jolloin hän jäi työttömäksi muuttaen asumaan piispa Gezeliuksen perheen omistamalle ratsutilalle (Kemiössä) sekä sen jälkeen Turkuun. Hänen oli määrä palata Paltamoon, mutta ehti kuolla Turussa ennen paluumatkansa alkamista sairasteltuaan jo pitemmän ajan. Hänet on haudattu Kemiön kirkkoon. (MS & GS 4683 & 8256).
Vanhemmat: Johan Andersinpoika Hjerta-Cajanus, s. 19.12.1629 Paltamo, k. 13.05.1703 Paltamo ja Anna Johanintytär Mathesius, s. noin 1634 Pyhäjoki, k. 06.03.1668 Paltamo ?.

Magdalenan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 56
IV Susanna Petterintytär Mathesius (877), (Taulusta 16, isä Petrus Mathesius) s. noin 1665, k. 1716 Luulaja. Kuollut pakomatkalla Luulajalla 1716 (GS 8255).

Puoliso: Christoffer Hansinpoika Granqvist (1282) Lohtajan kappalainen, sittemmin kirkkoherra 1712, k. 1715 Luulaja, haudattu 15.05.1715 Piteå, Sverige. Ylioppilas Upsalassa 1679, Turussa (pohj.) 1681. Kuollut Isoavihaa paossa Luulajalla 1716 (GS 5261).
Vanhemmat: Johan (Hans) Christofferinpoika Granqvist e. Granberg, s. noin 1640 Lohtaja, k. noin 1695 Lohtaja ja Brita Gustafintytär Witting, s. noin 1640 Lohtaja.

Susannan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 57
IV Nils Gabrielinpoika Mathesius (881), (Taulusta 18, isä Gabriel Mathesius) Maisteri, Pyhäjoen Haapajärven kappalainen, rovasti v. 1735, s. 29.08.1676 Kalajoki, k. 24.02.1740 Pyhäjoki, haudattu 30.03.1740. Niilo Mathesius, "tämä tuli ylioppilaaksi Turussa (pohj.) vuonna 1686 saatuaan juuri 10 vuotta täyttäneeksi. Nuori ylioppilas ei kumminkaan heti jatkanut lukujansa yliopistossa, vaan oleskeli nähtävästi kotonansa, kunnes vuonna 1695 uudestaan kirjoitettiin ylioppilaaksi". Hän väitteli vuonna 1700 professori Munsterin johdolla ,,De fideli patriota" (Uskollisesta kansalaisesta), vihittiin maisteriksi 14.12.1700 ja mainitaan jo seuraavana vuonna Pyhäjoen Haapajärven kappalaisena. Kun venäläiset Napuen onnettoman taistelun jälkeen 1714 etenivät hävittäen ja surmaten Pohjanmaalla, pakeni Niilo Mathesius perheineen (appeinen ja anoppeinen) Ruotsiin, missä oleskeli Idenoren pitäjässä lähellä Hudiksvallia. Pohjanlahden tuolla puolen ei ollut vihollisen jaloissa, kuten poloisessa syntymämaassa, mutta silti paloi mieli Pohjanmaalle, kymmenen virran köyhään, mutta täydelleen rakkaaseen maahan. Jo vuonna 1716 oli Mathesius saanut Kaarlo-kuninkaalta valtakirjan Pyhäjoen kirkkoherran virkaan 1725, mutta vasta kun rauha oli tehty palasi hän 1721Suomeen. Pyhäjoen kirkkoherrana oli hän sitten kuolemaansa saakka vuoteen 1740. Pyhäjoen vanha kirkkoherra oli kahdesti naimisissa. Ensimmäinen puolisonsa oli, Pyhäjoen kirkkoherran, rovasti Pietari Portinuksen tytär Anna Portina, joka kesti miehensä kanssa kaikki pakomatkan vaivat ja vuosien vieriessä lahjoitti hänelle 16 lasta. Anna Portinan kuoltua nai Niilo Mathesius pyhäjokelaisen talonpoikaistyttären Maria Niskasen, joka kartutti Mathesiuksen sukua 9:llä vesalla. Tästä jälkimäisestä avioliitosta syntyi Yrjö Mathesius Pyhäjoella huhtikuun 11 päivänä armon vuonna 1732. Vähäinen ei ollut se lapsilauma, joka kasvoi Pyhäjoen pappilassa. Vaikka tuoni teki lapsijoukossa pelottavaa hävitystä ennätti näistä kuitenkin kahdeksan tai yhdeksän täyteen ikään. Ja kumma; useat näistä ovat tavalla tai toisella piirtäneet nimensä Suomen historian aikakirjoihin. Rovasti ainakin jo 1738. (Nils M. lienee ollut arvoltaan rovasti jo v. 1735.) Saarnaaja Kokkolan synodaalikokouksessa 06.02.1738 Antoi poikansa teokseen "De Ostrobotnia" Pyhäjoen seutua koskevat tiedot. (GS 8261 & KYRÖNMAA I Etelä-Pohjalaisen Osakunnan Julkaisu).

1. puoliso: Vihitty 03.12.1701 Pyhäjoki Anna Portinus (1456) s. 31.08.1683, k. 31.05.1725 Pyhäjoki.
Vanhemmat: Petrus Portinus, s. noin 1653, k. 09.03.1714 Pyhäjoki, haudattu Oulu ja Margareta Johansdotter Bochmöller, s. 1667 Oulu, k. 1721.

2. puoliso: Vihitty 12.09.1727 Pyhäjoki Maria Niskanen (1475) s. 17.10.1700 Pyhäjoki, kastettu 19.10.1700 Pyhäjoki, k. 28.09.1776 Teerijärvi, Yrjö-poikansa luona. Maria Niskanen jäi toisen kerran leskeksi v. 1764 (vrt. Strandberg II, s. 175) ja kuoli Yrjö-poikansa luona (K. F. Mennanderin kirjeitä III, s. 492).
Oli edellisen puolison aikana talossa sisäpalvelijana ja 02.07.1745 meni uusiin naimisiin Siikajoen kappalaisen Matias Salmelinin kanssa. Omasi Mathesiuksen kuoltua osan Kittilän talosta Pyhäjoella, jonka möi poikapuolelleen P. N. M:lle 16.03.1752.
Vanhemmat: Pietari Niskanen ja Brita Henrikintytär.

Nilsin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 58
IV Josef Johaninpoika Carlander (916), (Taulusta 19, äiti Margaretha Mathesius) Sockne-adjunct i Pyhäjoki 1693, kapellan 1694, Kappalainen Pyhäjoki 1694, s. 19.02.1674, k. 19.11.1699 Pyhäjoki. Ylioppilas Upsalassa 1688. (GS 8297).

Puoliso: Vihitty 01.04.1695 Pyhäjoki Beata Johanintytär Tawast (1321) s. 1670, k. 27.07.1742 Hölö, Sverige (GS 1361).
Vanhemmat: Johan Henrikinpoika Tawast, s. 1626 Turku, k. 1689 Pyhäjoki, haudattu 1689 Pyhäjoki ja Anna Erikintytär Sursill.

Josefin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 59
IV Susanna Johanintytär Carlander (915), (Taulusta 19, äiti Margaretha Mathesius) s. noin 1665 (GS 8310).

Puoliso: Johan Carlinpoika Brachéus-Prochman (1506) Siikajoen kirkkoherra 1691, k. .3.1694 Siikajoki. Ylioppilas Upsalassa 1671, Turussa (pohj.) 1676. Mainitaan maisteriksi, mutta ei ollut promovoitu. Han blef Sockneadjunct i Lappo 1680, var sedan Kapellan i Kalajoki, derifrån han 1690 blef befordrad till Siikajoki som den förste Pastor derstädes. (GS 1376).
Vanhemmat: Carl Brochman e. Prochaeus, s. 1628, k. 1690 Lapua, haudattu 01.03.1691 Lapua ja Brita Martinintytär Alstadius, k. ennen 1698.

Susannan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 60
IV Henrik Andersinpoika Mathesius (887), (Taulusta 20, isä Anders Mathesius) Raatimies Kokkolassa, manttaalikomissaari, s. 20.10.1683 Kokkola, kastettu 20.10.1683 Kokkola, k. 1714 Hailuoto. Ylioppilas Turussa sl. 1698 [Mathesius] Henr [Ostrob _ 223]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1698] Henricus Mathesius. | post bene feliciterq: exactos pulveres academicos, tum Upsaliæ, tum Aboæ, jam muniis Commissarii in Patria perfungitur cum laude. Moscovitis securi violenta percussus. Ylioppilas Uppsalassa 23.7.1703 Henricus Mathesius Ostroboth. Studiosus Aboensis. — Raatimies Kokkolassa 1708–11. Nimismies ja henkikomissaari.
Kuoli Hailuodossa venäläisten surmaamana (GS 8312).

1. puoliso: Catharina Roberg (1487) Eli vielä 1715.

2. puoliso: Anna Morberg (198507) (J.J.).

Henrikin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 61
IV Anders Andersinpoika Mathesius (888), (Taulusta 20, isä Anders Mathesius) Notarius ja raatimies Raahessa 20.12.1707, mainitaan viim. kerran 29.10.1710, s. 22.03.1685 Kokkola, kastettu 22.03.1685 Kokkola, k. 1719 Norja. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1698, Upsalassa 1703. Vänrikki Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä. Kuoli Ruotsi-Suomen armeijan sotaretkellä Norjan tuntureilla. (GS 8350).

Puoliso: Sara Helena Roberg (1489) Anders M:n puoliso oli nimeltään Saara Helena Roberg ja esiintyy kastetodistajana Raahessa v. 1708. Eli Raahessa 1708. Avioliitto oli lapseton.
Vanhemmat: Olof Roberg, k. 1685 ja Margareta Bjugg.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 62
IV Elias Olofinpoika Hamnius (521), (Taulusta 21, äiti Magdalena Mathesius) Pormestari, s. noin 1670, k. 29.06.1725 Pietarsaari, haudattu 1725 Pietarsaari. Ylioppilas Uppsalassa 8.10.1690. Pohjois-Suomen alilaamanni 1701. Oleskeli isonvihan aikana Medelpadissa (1717). Pietarsaaren pormestari 1719. Valtiopäivämies 1723 (edusti Pietarsaaren lisäksi myös Raahea ja Kristiinankaupunkia). Avioliitto oli lapseton. (GS 8352).

Puoliso: Maria Larsdotter Bäck (1499) s. 1660, k. 04.02.1746 Kronoby.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 63
IV Susanna Olofintytär Hamnius (517), (Taulusta 21, äiti Magdalena Mathesius) s. 1675 Pietarsaari. Eli vielä 1718.

Susanna Hamnius fanns 1725 i Stockholm enligt Sundsvalls RR 9 okt 1725 (och senare). Hon anhåller då i brev från Stockholm om hjälp med attest och värdering av den skada hon åsamkats då ryssen brände hennes fartyg i Sundsvall. [Källa: Rune Forsgren, anbytarforum.]. (GS 8353).

Puoliso: Bryniel Cygnell (516) Kruununkylän nimismies, s. noin 1667 Kruunupyy, k. 08.05.1715 Lövångerin pitäjä, Ruotsi. Ylioppilas Turussa sl. 1679 Cygnelius Brynolph. Holmens _ 144. Lääninviskaali (1698). Kruunupyyn nimismies. Pakeni sotaa Ruotsiin. Nimitetty Pietarsaaren pormestariksi noin 1715 (kuoli ennen virkaan astumista).
Kuoli sotaa paossa ollessaan Lövångerin pitäjässä Ruotsissa

Bryniel Cygnell, kommissarie (länsman) i Kronoby, representerade Österbottens allmoge vid riksdagen 1713-14. Riksrådet hade funnit Sveriges ställning så hotad av fiender, att det lyste ut en riksdag. Denna sammankom den 14 december. Planer var nu å bane att välja prinsessan Ulrika Eleonora till regent. Men så kom ett brev från konungen, vari han befallde, att riksdagen skulle upplösas. Riksrådet vågade inte göra något mot hans vilja. Cygnell inlämnade ett egenhändigt skrivet memorial, som innehöll nio besvärspunkter. I detta beskrev han tillståndet i Österbotten och fogade till besväret ett tillägg, vari han anhöll om militärhjälp skyndsamt till Österbotten. Han hade fått underrättelse om att fienden kommit dit. Tyvärr var läget i Sverige då sådant, att ingen hjälp kunde fås därifrån. Riksdagen upplöstes utan avslutning, och den ena riksdagsmannen efter den andra reste hem. De hade lugnat sig, då konungen lovade sluta fred med Polen, vilket de hoppades skulle leda till fred även med andra makter.

Jakobstads tidigare borgmästare Wendelius dog 1714, så den tid Bryniel Cygnell var borgmästare var kort (han dog 1715 i Lövånger), och det är inte klart om han någonsin verkade i staden. [Källa: Rune Forsgren, anbytarforum.].
Vanhemmat: Olof Cygnelius-Cygnell ja Elisabet Andersdotter Salamontanus.

Susannan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 64
IV Josef Henrikinpoika Kluwensich-Klowensich (893), (Taulusta 22, äiti Susanna Mathesius) Oulun pormestari 1726, s. noin 1676, k. 27.06.1740 Oulu. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1691, Upsalassa 5.11.1696. Pohjanmaan pohjoisen kihlakunnan notaari 1703, henkikomissaari 1705. Vt. tuomarina 1707. Kruunupyyn hospitaalin taloudenhoitaja 1712. Isonvihan aikana paossa Ruotsissa. Uudenkaarlepyyn pormestari 1719, Oulun 1726. Valtiopäivämies 1726–27 (Uudenkaarlepyyn ja Oulun edustajana). (GS 8362).

1. puoliso: Maria Haak (1492) s. 1674 Stockholm, Sverige, k. 23.07.1729 Oulu.
Vanhemmat: Jakob Haak ja Malin Anander.

2. puoliso: Brita Hiller (1495) s. 1669 Gävle, Sverige, k. 1740 Oulu, haudattu 04.04.1740 Oulu. Aviosta Svanbergin kanssa kolme pienenä kuollutta lasta, jälkimäinen lapseton. Isä oli gävleläinen porvari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 65
IV Henrik Henrikinpoika Kluwensich (894), (Taulusta 22, äiti Susanna Mathesius) Kapteeni 1723, s. noin 1677, k. 24.06.1745 Lohtaja, haudattu 29.06.1745 Lohtaja. Ylioppilas Turussa kl. 1691 [Kluvensick] Henric: ‹Sana Sat on yliviivattu, vrt. seuraava rivi.› [_ 190]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1691] Henricus Klofvensich. Capitaneus cohortis in militia. Ylioppilas Uppsalassa 5.11.1696 Henricus Kluvensich [Frat. O-Bothn.]. (Turun hovioikeuden?) auskultantti. — Vänrikki Porin läänin kahdennusjalkaväkirykmentissä 1700, luutnantti 1702. Siirto Porin läänin vakinaiseen jalkaväkirykmenttiin 1710, joutui sotavangiksi Viipurissa s.v., palasi 1722, ero kapteenina 1723. (GS 8363 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).

Puoliso: Maria Klewe (1496) s. noin 1680.

Henrikin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 66
IV Brita Gabrielintytär Roos o.s. Brenner (901), (Taulusta 23, äiti Beata Mathesius) s. 10.1681 Kokkola, kastettu 03.10.1681 Kokkola, (kaksonen). Kaksonen Margarethan kanssa, toinen kaksosista haudattu 26.10.1681 Kokkolassa.
Mestattiin kahdenpuolisesta huorinteosta (Bergholm I.s.224). (GS 8380, Martti Kajorinne).

Puoliso: Vihitty noin 1700 Daniel Eliaksenpoika Roos (25346) s. noin 1678, k. 1734 Lapväärtti. Porin triviaalikoulun oppilas ?. Ylioppilas Turussa kl. 1699 Roser‹¿› Daniel [Björneb _ 224]. Satakuntalaisen osakunnan jäsen [1698/99] Daniel Roos Adjunctus Minist. in Lapfierd | Sacellanus ibidem | obiit 1733. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 8.5.1703. — Apulaispappi Seilissä 1703, Lapväärtissä 1705. Lapväärtin kappalainen 1722. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852).
Vanhemmat: Elias Juhananpoika Roos, k. 1679 Ruovesi ja Katarina Danielsdotter Reuter, s. 1655 Pälkäne, Lassila, k. 16.05.1709 Keuruu.

Britan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 67
IV Cecilia Gabrielintytär Brenner (907), (Taulusta 23, äiti Beata Mathesius) s. 17.01.1689 Kokkola, kastettu 17.01.1689 Kokkola, k. 1714. Hukkui haaksirikossa. Perheen elossa olleet lapset hukkuivat vanhempiensa mukana 1714. (GS 8382).

1. puoliso: Vihitty 15.11.1705 Kokkola Ambrosius Westring (1501) Kauppias Kokkolassa, s. noin 1678, k. 1709 Kokkola, haudattu 22.12.1709 Kokkola.

2. puoliso: Wilhelm Thun (1504) Kauppias, raatimies Kristiinankaupunki, k. 1714. Hukkui haaksirikossa.

Cecilian jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 68
IV Erik Jakobinpoika Falander (875), (Taulusta 24, äiti Anna Mathesius) Limingan kirkkoherra 1739, valtiopäivämies, s. 10.07.1682, k. 1747 Liminka, haudattu 13.09.1747 Liminka. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1697, Upsalassa 1701. Vihittiin papiksi 1708. Filosofian maisteri 1712. V:n 1739 syyskäräjillä määrätään, miten paljon heiniä kustakin talosta on vietävä pappilaan. Helmikuun 28 p:nä 1740 saattaakin Limingan rovasti Erik Falander sanoa, että hänelle on osalta tuotu heiniä tyydyttävästi, mutta toinen osa täyttää taasen sangen hitaasti tämän velvollisuutensa, jonka tähden kirkkoherran täytyy jo nyt tuntea taloudessaan puutetta. (Ote kihlakunnan oikeuden tuomiokirjasta helmikuun 20 p:nä v. 1740. Limingan kirkonarkisto) (GS 8386 & K. I. Cajanus Kempeleen seurakunnan vaiheita.).

Puoliso: Vihitty 14.01.1709 Jukkola, Lohtaja Brita Erikintytär Munselius (1437) s. 1693, k. 27.09.1759 (GS 8918).
Vanhemmat: Erik Johaninpoika Munselius, s. 1665, k. 02.07.1715 Kemi, haudattu 02.07.1715 Kemi ja Maria Hansintytär Granqvist, s. 1674 Lohtaja, k. 1715 Piitime, Ruotsi, haudattu 05.05.1715 Piteå, Ruotsi.

Erikin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 69
IV Susanna Jakobintytär Falander (876), (Taulusta 24, äiti Anna Mathesius) s. 1685, k. 25.01.1751. Avioliitto oli lapseton. (GS 8397).

Puoliso: Vihitty 06.01.1704 Kronoby Johan Pilckar (1445) Kruununkylän kappalainen 1705, s. 1675 Oulu, k. 1714 Kronnoby. sl. 1695 Johan Pihlkar Johannes Simonis, Uhloensis 4174. Vht: oululainen kauppias Simon Pilckar ja Margareta Staffansdotter Sundelius. Oulun triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 22.10.1694 Iohannes Simonis Pilkar Ostroboth. munitus testimonio Rectoris Scholæ Uloensis. Ylioppilas Turussa sl. 1695 Pilkar Joh. Uhloens _ 212. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1695] Johan Pilkar. Ups. dep. Magister in Philosophia 1703 | factus Sacellanus in Cronoby, obiit 1714. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 8.5.1703. Respondentti 3.7.1703 pro gradu, pr. Johan Munster 2581. FM 14.12.1703. Kruunupyyn vt. kirkkoherra 1703, pitäjänapulainen s.v., kappalainen 1705. Puhuja pappeinkokouksessa Kokkolassa 1706. K. Kruunupyyssä 1714.
Vanhemmat: Simon Johaninpoika Pilckar, s. 1640, k. 14.04.1695 Oulu ja Margaretha Danielsdotter Sundelius, k. 1697.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 70
IV Beata Erikintytär Falander-Tigerstedt (4482), (Taulusta 26, äiti Christina Wallenius-Wallenstierna) s. 05.02.1667 Turku, k. 13.05.1728 Turku. V:sta 1691 Tigerstedt (GS 8502).
Muistiinpanot: G. i Åbo 5.11. (inte 7.11.) 1711 med Anders Lindh

Puoliso: Vihitty 07.11.1711 Turku Anders Lindh (4606) Turun oikeuspormestari 1711, k. 1730 Turku. Oli leski avioituessaan Beatan kanssa.
1672/73 Anders Lind Andreas Petri, Ostrogotus 2241. Vht: Kemiön vapaaherrakunnan hopmanni Per Joensson (kotoisin Linköpingistä, † 1670) ja luult. Beata Parmander. Ylioppilas Turussa 1672/73 Lind And. Petri _ 110. Uudestaan ylioppilas Turussa 15.10.1681 Lindh. Andr. Petri OG _ 151. Oraatio 1684. Respondentti 9.6.1688, pr. Daniel Achrelius 1565. — Turun hovioikeuden asianajaja 1693. Raatimies Turussa 1697. Varapormestari. Turun oikeuspormestari 1711. Valtiopäivämies 1713–14 ja 1719. † Turussa syksyllä 1730.
Vanhemmat: Pehr Joensson Lindh, s. Linköping, Sverige ?, k. 1670 ja Beata Parmander.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 71
IV Christina Erikintytär Falander-Tigerstedt (4483), (Taulusta 26, äiti Christina Wallenius-Wallenstierna) s. 14.11.1668 Turku, k. 04.11.1729 Turku. V:sta 1691 Tigerstedt (GS 8503).
Muistiinpanot: G. i Aho 19.11. (inte 12.12.) 1696 med Johan Forsteen.

Puoliso: Vihitty 19.11.1696 Turku Johan Forsteen (4607) Rannan, Jääsken ja Äyräpään tuomiokunnan tuomari 1710, s. Helsinki, k. 1715 Sverige. Ylioppilas Turussa (uusm.) 1685. Turun hovioikeuden auskultantti jo 1692.
Kuoli Sotapakolaisena Ruotsissa.
Vanhemmat: Petter Tordinpoika ja Catharina Hansintytär.

Christinan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 72
IV Erik Erikinpoika Falander-Tigerstedt (4484), (Taulusta 26, äiti Christina Wallenius-Wallenstierna) Hollolan ylisen ja alisen, sekä Porvoon tuomiokunnan tuomari 1700. Asessori, s. 20.03.1670 Turku, k. 06.07.1736 Hauho, haudattu 10.07.1736 Hauho. V:sta 1691 Tigerstedt. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1682. (GS 8504).

1. puoliso: Vihitty noin 1693 Maria Christina Bosin (4608) s. 1677 Hauho, k. 31.10.1736 Hauho.
Vanhemmat: Erik Bosin, s. 06.01.1654 Kokkola, k. 28.04.1715 Västerbotten, Sverige ja Margareta Rosendal, s. 1656 Turku, k. 12.05.1715 Västerbotten, Sverige.

2. puoliso: Vihitty noin 1728/1729 Vaasa Maria Röök (4609) k. noin 09.02.1742. Kahdesti leski avioituessaan Erik Erikinpojan kanssa. Eli 1738. (GS 8504).
Vanhemmat: Jakob Röök ja Anna Dorothea Sieben.

Erikin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 73
IV Petter Erikipoika Falander-Tigerstedt (4486), (Taulusta 26, äiti Christina Wallenius-Wallenstierna) Ruotsin Tunan kirkkoherra 1717, rovasti 1721, s. 04.08.1679 Turku, k. 14.12.1742 Tuna. V:sta 1691 Tigerstedt. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1696, Upsalassa 1701. Filosofian maisteri 1703. Opiskeli myös Saksan, Hollannin ja Englannin yliopistoissa. Turun yliopiston teologian ylimääräinen professori 1708.
Mol. avioliitoista lukuisia lapsia (GS 8534).

1. puoliso: Vihitty 1708 Margaretha Lundberg (4610) s. Ingermanland, k. .7.1736 Tuna, Sverige.
Vanhemmat: Magnus Lundberg ja Anna Maria Lietzen, s. 1660 Turku, k. jälkeen 1728 Suomi.

2. puoliso: Vihitty 24.08.1738 Noran pitäjä, Sverige Christina Margaretha Ström (4614) s. 10.09.1712 Grundsunda, Sverige, k. 22.06.1789 Nordingrå, Sverige.
Vanhemmat: Petter Ström ja Margaretha Phragmenius.

Petterin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 74
IV Magdalena Elisabet Erikintytär Tigerstedt (522), (Taulusta 26, äiti Christina Wallenius-Wallenstierna) s. noin 1685 Turku, k. 14.01.1768 Sunsvall, Ruotsi (GS 8594).

1. puoliso: Vihitty 20.02.1718 Stockholm, Sverige Olof Birgerinpoika Cygnell (518) Kalajoen kirkkoherra 1722, hovisaarnaaja, s. noin 1695 Pietarsaari, k. 1730 Kokkola, haudattu 1730 Kalajoki. Ylioppilas Upsalassa 1713. Kuoli Kokkolassa mahdollisesti matkoilla ollessaan, kirjoilla Kalajoella. (GS 8354).
Vanhemmat: Bryniel Cygnell, s. noin 1667 Kruunupyy, k. 08.05.1715 Lövångerin pitäjä, Ruotsi ja Susanna Olofintytär Hamnius, s. 1675 Pietarsaari.

2. puoliso: Olof Erikinpoika Törnstedt (1568) Pohjoispohjanmaan tuomiokunnan tuomari 1719, k. 1737. Ylioppilas Upsalassa 1711. Ruotsin Svean hovioikeuden auskultantti. Muuttanut: Kotoisin Länsi-Pohjasta (GS 8594).

Magdalenan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 75
IV Isak Erik Erikinpoika Tigerstedt e. Falander (4489), (Taulusta 26, äiti Christina Wallenius-Wallenstierna) Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin Pieksämäen komppanian kapteeni 1735, s. 24.06.1686 Turku, k. 23.01.1742 Pieksämäki, haudattu 14.02.1742. V:sta 1691 Tigerstedt. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1696. (GS 8539).

1. puoliso: Vihitty 16.10.1712 Vologda, Venäjä Maria Johanna von Berg (4615) k. 06.02.1722 Vologda, Venäjä.

2. puoliso: Vihitty 29.09.1724 Joroinen Lovisa von Brandenburg (4616) s. 03.06.1708 Joroinen, kastettu 03.06.1708 Joroinen, k. 23.12.1787 Joroinen, Alahovi. Suomalaista aatelissukua. (GS 8206 & 8539).
Vanhemmat: Georg Fredrik von Brandenburg, s. 1666 Inkerinmaa, k. 18.12.1744 Joroinen ja Anna Elisabeth Fredrik Johanintytär Aminoff, s. Inkerinmaa, k. Joroinen.

Isakin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 76
IV Margaretha Catharina Erikintytär Tigerstedt (525), (Taulusta 26, äiti Christina Wallenius-Wallenstierna) s. 23.10.1692 Turku, k. 03.07.1738 Turku, haudattu 1738 Turku (GS 8595).

Puoliso: Vihitty 18.12.1712 Turku Abraham Erikinpoika Palenius-Paleen (1569) Piikkiön ja Halikon kihlakuntien tuomiokunnan tuomari 1706, s. 20.12.1679 Uusikirkko Tl, k. 08.05.1738 Paimio, haudattu Turun Tuomiokirkko. Ylioppilastutkintoa suorittamatta varatuomari. (GS 7073).
Vanhemmat: Erik Palenius, k. 1687 Kalanti ja Anna Meijer, k. 1733.

Margarethan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 77
IV Beata Samuelintytär Wallenstierna (966), (Taulusta 27, isä Samuel Wallenstierna) s. 1669 Turku, k. 1695 Turku, haudattu 30.07.1695 Turku. V:sta 1678 Wallenstierna (GS 8457).

Puoliso: Vihitty 24.11.1687 Turku Anders Andersinpoika Gyllenkrok e. Krook (1574) Turun hovioikeuden asessori 1694, s. 1652 Turku, k. 1710 Turku, haudattu 14.03.1710 Turku. V:een 1674 Krook. Ruotsalaista aatelissukua. Ylioppilas Turussa 1672/73 [Krook] Andreas _ 110. Respondentti 13.5.1681, pr. Petter Laurbecchius. Turun hovioikeuden auskultantti 19.5.1683. Respondentti 23.5.1683, pr. Daniel Achrelius. Turun hovioikeuden varaviskaali 1684, kanneviskaali 1689. Kaprion läänin tuomiokunnan tuomari Inkerissä 1694. Turun hovioikeuden aatelisluokan asessori s.v. (Helsingin Yliopisto: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Anders Gyllenkrok e. Krook, s. 1622 Växjö, Sverige, k. 21.12.1683 Turku ja Maria Martintytär Mums.

Beatan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 78
IV Catharina Charlotta Samuelintytär Wallenstierna (4496), (Taulusta 27, isä Samuel Wallenstierna) s. 1671 Turku, k. 07.04.1735 Turku. V:sta 1678 Wallenstierna (GS 8461).

Puoliso: Vihitty 26.11.1701 Raisio Anders Pryss (4618) Turun yliopiston runouden professori 1701, s. 28.09.1671 Turku, k. 22.10.1746 Turku. Ylioppilas Turussa 1687. Filosofian maisteri 1694.
Vanhemmat: Anders Pryss, s. 03.06.1640 Turku, k. 14.11.1689 Kemiö ja Margaretha Simonsdotter Kexlerus, k. 1679.

Catharinan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 79
IV Olof Samuelinpoika Wallenstierna (296), (Taulusta 27, isä Samuel Wallenstierna) Turun hovioikeudenneuvos 1737, s. 20.05.1672 Turku, k. 23.02.1740 Turku, haudattu 02.03.1740 Turku. V:sta 1678 Wallenstierna. Ylioppilas Turussa 1684. Ruotsin Svean hovioikeuden auskultantti. (GS 8462).

1. puoliso: Vihitty 1701 Agnes Margaretha Ribe (605) s. 1677, k. 1720.
Vanhemmat: Mathias Bernhard Ribe, s. 1625 Rostock, Deutchland, k. 1696 ja Margaretha Rosina Salvius, k. 1727.

2. puoliso: Vihitty 1721 Brita Eleonora Lillieflycht (607) s. 09.02.1685 Stockholm, Sverige, kastettu 09.02.1685 Tukholma, k. 23.05.1736 Turku, haudattu 26.05.1736 Turku. Ruotsalaista aatelissukua.
Vanhemmat: Gabriel Lillieflycht ja Maria Björnklou.

Olofin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 80
IV Samuel Samuelinpoika Wallenstierna (297), (Taulusta 27, isä Samuel Wallenstierna) Porin läänin jalkaväkirykmentin eversti 1727, s. .9.1674 Turku, k. 17.02.1733 Mouhijärvi. V:sta 1678 Wallenstierna. Ylioppilas Turussa 1784. Ratsumies Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1690. Musketööri henkikaartissa 1694, piikkimies s.v., varusmestari 1695, majoittaja s.v. Kuninkaan henkivartiosotilas 1700, korpraali 1706. Sivustakenraaliadjutantti 1711. 2-eversti leskikuningattaren henkiratsuväkirykmentissä 1712. Kaarle XII:n mukana Benderin kalabaliikissa 1713. Eversti 1716, ero 1720. Eversti Bohuslänin ratsuväkirykmentissä, siirto Kyminkartanon läänin jalkaväkirykmenttiin 1721, Porin läänin jalkaväkirykmenttiin 1727. Valtiopäivämies 1719, 1723, 1726–27 ja 1731. (GS 8491 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852).

Puoliso: Hedvig Eleonora Steb (4619) s. 19.01.1690 Stockholm, Sverige, kastettu 19.01.1690 Tukholma, k. 1731 Mouhijärvi, haudattu 10.02.1732 Turku. Ruotsalaista aatelissukua.
Vanhemmat: Johan Steb ja Christina von Bremen.

Samuelin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 81
IV Johan Petrus Johaninpoika Flachsenius (Flachseen) (4208), (Taulusta 28, äiti Magdalena Wallenius) Turun yliopiston rahastonhoitaja 1719, k. 1732 , haudattu 16.05.1732 Maaria. Ylioppilas Turussa 1696. Kuninkaallisen kanslian ylim. kanslisti 1711. Hälsingen kolmikaspataljoonan rykmentinsotatuomari 1712. (GS 8500).

Puoliso: Vihitty 1721 Stockholm, Sverige Brita Sund (77687) s. 03.10.1698, k. 23.01.1747 Maaria, haudattu 23.01.1747 Maaria.
Vanhemmat: Petter Sund ja Anna Helena Bock, k. noin 1735 Helsinki.

Johanin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 82
IV Magdalena Johanintytär Flachsenius (968), (Taulusta 28, äiti Magdalena Wallenius) s. 1675 Vehmaa (GS 8500.1).
Muistiinpanot: Barn, se BERGHOLM, Sukukirja, s. 570

Puoliso: Vihitty 19.09.1697 Turku Anders Andersson Heinricius (1578) Kirkkoherra Rantasalmella, valtiopäivämies, s. noin 1672 Jääski, k. 14.09.1729 Rantasalmi. Ylioppilas Turussa 10.7.1690 Heinricius Andr. Vib _ 187. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin 1690. d. 10. Jul. Andreas Heinricius. P. & Praepos. in Randasalmi Savolaxiae. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1691 - sl. 1692. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1693 - sl. 1694. Respondentti 16.12.1693, pr. Petter Laurbecchius. Respondentti 22.11.1694 pro gradu, pr. Magnus Steen. FM 26.11.1694. Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1695 - sl. 1696. Viipurin tuomiokapitulin notaari 1696. Viipurin lukion kaunopuheisuuden lehtori 1697, rehtori 1701. Rantasalmen kirkkoherra 1704 (virkaan 1706). Lääninrovasti 1706. Pysyi virassa isonvihan yli ja vihki pappeja ainakin v. 1721. Valtiopäivämies 1723. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Andreas Heinricius e. Korhonius, k. 1673 Jääski ja Katarina Klasintytär Thesleff, k. 1691.

Magdalenan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 83
IV Sara Gabrielintytär Laureus (869), (Taulusta 30, isä Gabriel Lauraeus) s. noin 1674 Muhoskylä, k. 01.03.1752 Oulu. Gift mariebebådelsedag 1691. (GS 8618).

Puoliso: Vihitty 25.03.1691 Tyrvää Isak Kristersson Gisselkors (1410) Muhoksen kappalainen v:sta 1698, s. 1668 Kajaani, k. 11.07.1731 Muhos, Laitasaari, haudattu 11.07.1731 Muhos. Mainitaan Kajaanissa vuonna 1697, vihitty papiksi 1698. Tuli ylioppilaaksi Upsalassa 1687 ja opiskeli Turussa 1691. Hänet valittiin Muhoksen toiseksi kappalaiseksi 1698. Omisti Muhoksella 1/2 manttaalin talon, mutta menetti tilansa isonvihan aikana, jolloin Muhoksella ei tainnut olla ketään pappia. Hän osti sitten 1/2 manttaalin Pehkolan talon. Muhoksen kappalaiset saivat kohtuullisen palkan. Heidän koko palkkansa oli 2.500 kiloa viljaa vuodessa, mutta vain hyvinä satovuosina voitiin palkkakapat kerätä täysimääräisinä. Tämän lisäksi he saivat muita elintarvikkeita. Kappalaiset pyrkivät myös hankkimaan muita lisätuloja. Isak rakensi toisen kappalaisen ja talonpoikien kanssa lohipadon, mihin he saaivat voudilta luvan 4 1/2 tynnyrin verolohia vastaan. Isak Gisselkors tuli Muhoksen kappalaiseksi (järjestyksessään tinen) Ercus Braxin jälkeen. Isac oli kajaanilaisen pormestarin poika. Aluksi hän asetui asumaan Oulujoen pohjoiselle puolelle Kekkosen 1/2 manttaalin taloon. Matti Kesti asui toisella puolella. Kun Isonvihan aikana (kuten yllä olevasti kerrotaan) Isaacus menetti talonsa ja tavaransa (n. v. 1726) hän muutti tyhjäksi jääneeseen Korttilan savupirttiin. Sen jälkeen hän osti yllä mainitun Pehkolan talon viisi vuotta myöhemmin. Lähde: Raivion torpan perilliset sivu 5, kirjoittanut Ritva Ranta Verojen keruu oli tarkkaa puuhaa Pohjanmaalla. Miehitysaikanaeroja vaadittaessa oli viranomaisten välillä tartuttava toimeen ankarastikin. Kruununvouti Kristian Zimmerman sai marraskuun 15. päivänä 1742 ankaran kirjeen husaarirykmentin tarvitsemien muonavarojen myöhästymisestä. Viran menettämisen uhalla Zimmermanin oli toimitettava myöhästyneet verot etelään. Kruununvouti käski 20.11., että Oulun ja Hailuodon nimismiehen Isak Gisselkorssin oli ankarimman edesvastuun ja rangaistuksen uhalla neljän tunnin kuluessa käskettävä julistuksin ja kapuloin väestöä hankkimaan nuo verot. Näin kertoo Virrankosken Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin Historia V s. 465-466 Ericus Braxia seurasi Muhoksen toisena kappalaisena vuonna 1698Isak Gisselkors, Kajaanin maakapteenin ja pormestarin poika, joka on syntynyt vuonna 1668. Hän oli opiskellut sekä Upsalassa että Turussa. Hänen puolisonsa vuodesta 1691 oli Turun tuomiokirkona taloudenhoitajan ja tuomiokapitulin notaarin Gabriel Lauraeuksen tytär Sara. Isak Gisselkors kuoli Muhoksella 11.7.1731. Lähdee: Genos 49 (1978), s. 7-25 Väestön vaellusteitä etsimässä Lakit.lis. PENTTI J. VOIPIO, Helinki. Vanhan Oulun emäseurakunnan Muhoksen kappelin kappalainen, Herra Isaac Gisselkors näyttää vuonna 1700, pari vuotta virkaanastumisensa jälkeen hankkineen itselleen Laitasaaren kylässä olevan Kekkosen talon N:o 28,joka yhä nykyään Kekkola -nimisenä on maakirjoissa, tosin pahoin pirstottuna.Hän tietenkin pyrki varmistamaan rakkaan vaimonsa ja pienten lastensa toimeentulon senkin jälkeen, kun hänen oma aikansa oli täyttyvä. Tuskin hän silloin aavisti, että tuo tila tulisi olemaan yhtenä etappina hänen lastensa kohdalla alkavassa alenevassa säätykierrossa, tuossa ilmiössä, johon tutkimus aikaisemmin kiinnitti vähän huomiota, mutta joka yhteisessä elämäntaipaleessamme on yhtä normaali tapahtumasarja kuin nouseva säätykierto. Ei kai hän myöskään arvannut, että hänen poikansa Krister, joka isän kuoltua jäi tilaa viljelemään, saisi länsisuomalaisittain - talon mukaan nimen Kekkonen. Kävipä niinkin, että kappalaisemme, vaikka hän kirkonkirjoissa pysyi oikeanimisenä, mainitaan muutamana vuonna maakirjoissa Herra Isack Kekkosena. Poika Krister ei kuitenkaan unohtanut nimeään, sillä kun hän 16 vuottaisän kuoleman jälkeen haki toisen vaimonsa Oulujoelta ja muutamaa vuotta myöhemmin muutti sinne perheineen, hänet siellä aina mainitaan Gisselkorsina. Hänestä ei siis alkanut mitään uutta Kekkos-sukua. Kekkolan talon omistussuhteet ja samalla sen asukkaiden nimet muuttuivat myöhemminkin. Niinpä Pekka Heikura muuttui Kekkoseksi, mutta eräs hänen pojanpoikansa taas muualle muutettuaan kantoi Pekka Kärnän nimeä.Kuitenkin Pekka Heikuran samoin kuin talon seuraavan omistajan Matti Halosen, sittemmin Kekkosen jälkeläisistä osa on myöhempinäkin aikoina edelleen elänyt Kekkosen nimellä, mahdollisesti nykyaikaan asti, mikä seikka onvi tutkimatta. Näiden niin sanoakseni "väärien" Kekkosten nimenantajan, Kekkolan talon nimi pohjautunee toki johonkin "oikeaan" Kekkoseen, joka jo kauan aikaisemmin oli saapunut paikkakunnalle. Lähes sata vuotta ennen Herra Isaacinaikoja tavataankin Laitasaaren kylän asukkaalla Matti Ollinpoika Kekkonen jaa hänen jälkeensä ensin Antti ja sitten Pekka ja Matti Kekkonen. Isakin syntymaika tarkistettu Muhoksen mikrofilmeiltä. Tilikirjt. IK 126. Tyttäret Justiina, Magdalena Anna ja Sara, joka naimiisissa. (GS 2356, 8618, http://kotisivu.dnainternet.net/b001samiheim/Gisselkors_jp).
Vanhemmat: Christiern Nilsinpoika Gisselkors, s. noin 1650, k. jälkeen 1693 ja Elisabeth Isaksdotter Sinius, s. noin 1640 Kajaani ?, k. 21.04.1739 Oulu, haudattu 21.04.1739 Oulu.

Saran jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 84
IV Gabriel Gabrielinpoika Lauraeus (642), (Taulusta 30, isä Gabriel Lauraeus) Primarius Theol: Prof: ó Domprobst: Doctor, s. 18.04.1677 Turku, k. 10.08.1753 Turku, haudattu 28.08.1753 Turku. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1696. Porin jalkaväkirykmentin rykmentinpastori 1704. Oli sotavankeudessa Venäjällä 1712 - 1722. Nimitettiin tällöin vankien Tobolskiin Siperiaan perustaman koulun tarkastajaksi 1714 ja Tobolskin saksalaisen seurakunnan kirkkoherraksi 1715, rovasti 1729. Ruotsin tiedeakatemian jäsen 1747. Turun yliopiston 1. teologian professori 1749. Teologian tohtori Upsalan yliopistossa 1752, valtiopäivämies. (GS 8619).

Puoliso: Vihitty 1707 Riika, Latvia Catharina Fontin (4598) s. 18.04.1687 Ruhnun saari, Eesti, k. 21.07.1737 Loimaa.
Vanhemmat: Olof Fontin ja N N.

Gabrielin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 85
IV Olof Isakinpoika Ilken (4478), (Taulusta 31, äiti Kaarina Laurila-Lauraeus) Pitäjänapulainen Maalahti 1698, s. 21.06.1676 Kalajoki, k. 05.06.1723 Maalahti. Ylioppilas Upsalassa 1692, Turussa (pohj.) 1695. Vihittiin papiksi 1698. Avioliitosta syntyi Sulvassa yksi, muutaman viikon ikäisenä kuollut ja nimeltään tuntematon tytär. (GS 8664).

Puoliso: Vihitty 04.07.1699 Maalahti Catharina Arenius (4597) s. noin 1680 Maalahti. Avioliitosta syntyi Sulvassa yksi, muutaman viikon vanhana kuollut tytär.
Vanhemmat: Thomas Olauksenpoika Arenius, k. 1692 Maalahti ja Anna Perintytär Kalm, k. jälkeen 1699.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 86
IV Catharina Isakintytär Ilkka (4477), (Taulusta 31, äiti Kaarina Laurila-Lauraeus) s. noin 1680 Kalajoki. Eli Kalajoella 1702. (GS s. 696).

Puoliso: Simo Jaakonpoika (191512) s. noin 1670 Kalajoki. "stepstimb.m. i Stockholm" (J.J.).

Catharinan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 87
IV Johan Olofinpoika Lauraeus (4475), (Taulusta 32, isä Olof Laureus) Ruotsi-Suomen armeijan kapteeni 1726, s. noin 1686 Oulu, k. 1737 Merimasku, haudattu 09.01.1737 Merimasku. Ylioppilas Turussa sl. 1703 [Lauræus] Joh. Ostrob _ 251. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1703] Johannes Lauræus. | Martis pullus. Capitaneus strenuissimus. — Korpraali Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1704, majoitusmestari 1717, kornetti 1718, ero 1719. Vänrikki Turun läänin jalkaväkirykmentissä 1723, ero kapteenina 1726. (GS 8621).

Puoliso: Vihitty 04.07.1711 Merimasku Christina Detloff (4596) s. noin 1687, k. 1742 Merimasku, haudattu 10.10.1742 Merimasku.
Vanhemmat: Reinhold Detloff ja Maria Erlandsdotter.

Johanin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 88
IV Susanna Olofsdotter Laureus (1519), (Taulusta 32, isä Olof Laureus) s. 01.10.1690 Pudasjärvi, Finland, k. 26.01.1728 Oulu, haudattu 26.05.1728 Oulu (GS 8646).

Puoliso: Georg Rajalenius-Rajaleen (4595) Oulun 2. kappalainen 1722, s. 1678 Ikaalinen, Finland, k. 05.03.1739 Oulu. Ylioppilas Turussa (sat.) 1703. Han blef Collega i Uleåborgs skola 1712. Rajalinerne härstamma från Rajala hemman Hvittis socken. (GS 8646).
Vanhemmat: Georg Rajalenius, k. 1689 Ikaalinen ja Alitza (Elsa) Favorinus.
Muistiinpanot: Vanhemmat todennäköisesti nämä mainitut.

Susannan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 89
IV Olof Olofinpoika Lauraeus (865), (Taulusta 32, isä Olof Laureus) Euran kirkkoherra 1726, s. 1690 (posthumus) Pudasjärvi, k. 1729 Eura, haudattu 14.09.1729 Eura. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1709. (GS 8660).

1. puoliso: Vihitty 22.10.1715 Stockholm, Sverige Maria Fellbom (52711) s. noin 1695. Hon är uppenbart identisk med kyrkoherdens i Rimito Anders Chydenius' änka, som 1714 var flykting i Sverige /GSÄ XXVIII, s. 93.
Vanhemmat: Alexander Fellbom ja Anna Dorotea Erlandsdotter.

2. puoliso: Vihitty 15.03.1726 Mynämäki Anna Larsintytär Sacklinius (1407) Kirkkoherratar, s. noin 1705 Turku, k. 1743 Rauma, haudattu 14.05.1743 Rauma (GS 6509 & 8660).
Vanhemmat: Lars Henrikinpoika Sacklenius, s. 24.07.1676 Oulu, k. 18.12.1750 Mynämäki ja Anna Schaefer, s. 1675, k. 23.01.1709 Riika, Latvia.

Olofin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 90
IV Sara Catharina Wegelius (861), (Taulusta 33, äiti Christina Laurila-Lauraeus) s. 06.01.1690 Pudasjärvi, kastettu 07.01.1690 Pudasjärvi, k. 30.01.1739 Mouhijärvi. Alaikäiset lapset jäivät Saaran kuoltua tätinsä Elisabethin holhottaviksi (Hiski).

Puoliso: Vihitty 03.03.1710 Tyrvää Michael Simoninpoika Polviander (1399) Ikaalisten, sitten Mouhijärven kirkkoherra 1722, maisteri, s. noin 1680 Kokemäki, k. 08.03.1743 Mouhijärvi. Ylioppilas Turussa sl. 1702 [Polviander] Mich. Satac. _ 246. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 21.9.1702 [1702] 21 Sept. Michaël Polwiander | Adjunctus Ministerij in Tyrwis. | Phil: Magister promotus 1712. | Rector Scholæ Biörneburgensis constitutus 1712. | Jam Past:r Mouhijerfviensis | obiit 1743. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1709. Respondentti 19.12.1711 pro gradu, pr. Petter Hahn. FM 15.2.1712. — Tyrvään kirkkoherran apulainen 1709. Porin pedagogion rehtori 1712. Mainitaan isonvihan aikana pakolaisena Ruotsissa (1717, 1720). Toisen tiedon mukaan Rauman triviaalikoulun vt. rehtorina isonvihan aikana 1717–21. Mouhijärven kirkkoherra 1722. Puhuja pappeinkokouksessa Turussa 1721. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852).
Vanhemmat: Simon Mihaelinpoika Polviander, s. 1640 Kiukainen, k. 1711 Ikaalinen ja Anna Nilsdotter Barck, s. 1641, k. .8.1729 Kokemäki.

Saran jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 91
IV Johannes Wegelius (52868), (Taulusta 33, äiti Christina Laurila-Lauraeus) s. 14.06.1693 Stockholm, Sverige, k. 15.05.1764 Oulu (Atte Wilskman, Släcktbok. 1916).

Puoliso: Vihitty 21.09.1722 Margareta Samuelintytär Törner (55280)

Johanneksen jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 92
IV David Wegelius (22619), (Taulusta 33, äiti Christina Laurila-Lauraeus) Pitäjänapulainen Tammelassa 1725, s. 04.04.1696 Paimio, kastettu 07.04.1696 Paimio, k. 1731 Tammela, haudattu 18.07.1731 Jokioinen. Ylioppilas (satak.) 1722 Turku. Pitäjänapulaisena Tammelassa 1725 lähtien.

Puoliso: Vihitty 13.07.1725 Tammela Catharina Gottleben (22714) s. 09.08.1689.
Vanhemmat: Gabriel Gabrielsson Gottleben, s. 1650 Lübeck, Deutschland, k. 1713 Tammela ja Sofia Pauluksentytär Raumannus, s. 1660 Jokioinen, k. 14.01.1722 Jokioinen.

Davidin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 93
IV Elisabet (Lisken) Johanneksentytär Wegelius (4474), (Taulusta 33, äiti Christina Laurila-Lauraeus) s. 01.05.1698 Tyrvää, kastettu 03.05.1698 Tyrvää, k. 08.09.1750 Mouhijärvi. Elisabethin perheeseen tuli holhottaviksi hänen sisarensa Saaran lapset v. 1739 Saaran kuoltua.

Puoliso: Vihitty 29.09.1724 Tyrvää Erik Isakinpoika Astrenius (4592) Kappalainen Mouhijärvellä 1738, s. 22.04.1694 Karkku, k. 18.02.1760 Mouhijärvi. Ylioppilas paon aikana Tukholmassa 1716 [Astrenius] Eric [_290]. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 9.9.1716 [1716. d: 9 September.] Ericus Astrenius Carkuensis. Adj: Minist. in Mouhjerfwi | jam Sacellanus ibid. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 11.12.1723. Mouhijärven pitäjänapulainen 1723, kappalainen 1738. Omisti Karkun Järventaan ratsutilan. Perunkirjoitus pidettiin 1.8.1760. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Isak Eriksson ja Juliana Maununtytär Palm.

Elisabetin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 94
IV Christina Wegelia (862), (Taulusta 33, äiti Christina Laurila-Lauraeus) s. 28.08.1700 Tyrvää, kastettu 31.08.1700 Tyrvää, k. 03.11.1762 Kauhava. Enckellin suku liittyy myöhemmin Sipilän omistajiin: 1824 - 31 oli omistajana Henrik Gustaf Isakinpoika Enckell (s.1776 Lempäälä), Lempäälän lukkari.

Puoliso: Vihitty 27.09.1725 Tyrvää Johan Johaninpoika Enckell (1405) Kauhavan kappalainen, s. 1696 Kangasala, k. 04.09.1770 Kauhava, haudattu 20.01.1771 Kauhava. Ylioppilas Turussa 1722/23. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 11.12.1723. - Tituloitu ylioppilaaksi (Stud. D:n Johan Enckell) jo Tyrvään rovastikunnan tarkastuspöytäkirjassa 20.4.1721 (SKHST 90, 1973, s. 137), joten oli rovasti Ritzin Turussa jo isonvihan aikana ylioppilaaksi ottama, ennen kuin kirjoittautui Uudenkaupungin rauhan jälkeen Tukholmasta Turkuun palanneen akatemian matrikkeliin. - Saarna-apulainen Karkun kirkkoherran (isänsä) luona ylioppilaana (1721). Karkun kirkkoherran apuluinen 1723. Kauhavan kappalainen 1729. † Kauhavalla 4.9.1770.
Vanhemmat: Johan Enckell, s. 1664, k. 02.10.1739 Karkku, haudattu 07.10.1739 Karkku ja Margareta Johansdotter Thuronius, s. 1670 Pori, kastettu 11.09.1670 Pori, k. 30.04.1708 Karkku.

Christinan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 95
IV Gabriel Wegelius (5731), (Taulusta 33, äiti Christina Laurila-Lauraeus) Kirkkoherra Karkussa 1740, s. 05.09.1702 Tyrvää, kastettu 07.09.1702 Tyrvää, k. 1746 Karkku, haudattu 19.09.1746 Karkku. Ylioppilas (satak.) 1722 Turku. Nimipastori Karkussa 1734. Karkun kirkkoherra 1740. Respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1835. Oli "Protocollum Ecclesiae Carckuensis"mukaan taitava, hienotunteinen ja neuvokas mies.
Hallitsi Jaamalan 1. ratsutilaa Kiikassa. Tila siirtyi myöhemmin vävyn Joachim Hornborgin omistukseen ja toimi suvun leskien turvapaikkana. (Ville Wegelius; Wegelius Sukukirja 2001).

Puoliso: Catharina Johanintytär Thurovius (22716) s. 1710, k. 05.05.1775 Kiikka.
Vanhemmat: Johan Thurovius, s. 1673 Huittinen, kastettu 13.12.1672 Huittinen, k. 1730 Huittinen ?, haudattu 31.05.1730 Huittinen ja Kristina Burmeister, s. 1674, k. 14.09.1750 Huittinen.

Gabrielin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 96
IV Maria Johanneksentytär Wegelius (52869), (Taulusta 33, äiti Christina Laurila-Lauraeus) s. 20.04.1705 Tyrvää, kastettu 24.04.1705 Tyrvää.

1. puoliso: Vihitty 26.08.1729 Tyrvää Henrik Ström (52870) Maskun kihlakunnan kruununvouti, k. 1742.

2. puoliso: Vihitty 19.02.1751 Paattinen Conrad Schlyter (143825) Vänrikki (Esko Pessi).

Marian jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 97
IV Catharina Lauraeus (52661), (Taulusta 34, isä Josef Laurila-Lauraeus) s. 1680 luvulla. Fyra barn till dem föddes i Virmo 1728-1733. (GS 8665.8).

Puoliso: Petter Pihlfelt (52662) Pukslagaren vid Livdragonregementet.

Catharinan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 98
IV Maria Elisabet Lauraeus (52656), (Taulusta 34, isä Josef Laurila-Lauraeus) s. 1680 luvulla, k. 1722 (GS 8665.4).

Puoliso: Vihitty 04.10.1710 Merimasku Anders Monseen (52657) Mynämäen kihlakunnan kruununvouti, k. 1747.
Vanhemmat: Erik Eriksson ja N.N.

Marian jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 99
IV Sara Margaretha Lauraeus (52651), (Taulusta 34, isä Josef Laurila-Lauraeus) k. 1748 (Släktbok n. f. II sp. 693).

1. puoliso: Vihitty ennen 1710 Gustaf Björklund (52652) Kronobefallningsmannen i Virmo härad, k. .10.1720 (Masku & Virmo KO a 26: 211).

2. puoliso: Vihitty 10.01.1721 Mynämäki Abraham Sahlberg (52653) Länsman i Virmo, från 1735 i Eura, likvidationskommissarie, s. 21.12.1694 Mynämäki, k. 25.12.1760 Eura.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 100
IV Susanna Lauraeus (52664), (Taulusta 34, isä Josef Laurila-Lauraeus) Bosatt på Tamsaari i Merimasku åtm. från 1723. Bosatt på Tamsaari i Merimasku åtm. från 1723. (GS 8665.10).

Puoliso: Vihitty 29.06.1738 Lemo Erik Åkerlund (52665) Kvartermästare, var 1742 inspektor på Ahtis (Masku & Virmo KO a 50: 95).

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 101
IV Anna Petterintytär Kalling (957), (Taulusta 36, isä Petter Kalling) s. 12.06.1688 Stockholm, Sverige, kastettu 12.06.1688 Tukholma, k. 01.11.1710 Västerås, Sverige (GS 8406).
Muistiinpanot: Barn, se ELGENSTIERNA, Ättartavlor V, s. 636

Puoliso: Magnus Palmgren (1554) Ruotsin amiraliteetin komentaja ja eversti 1715, s. 1671, k. 22.10.1725 Stockholm, Sverige. Ylioppilas Upsalassa 1685. Ruotsin amiraliteetin komentaja. Ruotsalaista aatelissukua.
Vanhemmat: Jonas Palmgren e. Loverus, s. 1614, k. 17.08.1687 ja Catharina Utterklou, s. 04.02.1639, k. 16.09.1697.

Annan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 102
IV Anna Beata Petterintytär Kalling (959), (Taulusta 36, isä Petter Kalling) s. 19.04.1691 Stockholm, Sverige, kastettu 19.04.1691 Tukholma, k. 14.03.1773 (GS 8407).

Puoliso: Vihitty 07.09.1735 Stockholm, Sverige Olof Åberg (1557) Ruotsin armeijan everstiluutnantti 1723, s. 09.07.1682 Uppland, Sverige, k. 12.04.1738 Filmin pitäjässä Ruotsissa. Olof Åbergin pojat saivat isänsä ansioiden mukaan aatelisarvon nimellä Cronsvärd 1743.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 103
IV Ulrika Petterintytär Kalling (960), (Taulusta 36, isä Petter Kalling) s. 1693 Stockholm, Sverige, kastettu 02.09.1693 Tukholma, Ruotsi, k. 15.11.1753 Närtunan pitäjä, Ruotsi (GS 8408).

Puoliso: Vihitty 13.09.1718 Stockholm, Sverige Erik Mohrmarck (1558) Asessori.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 104
IV Sidonia Juliana Petterintytär Kalling (962), (Taulusta 36, isä Petter Kalling) s. 1696 Stockholm, Sverige, kastettu 07.11.1696 Tukholma, k. 15.08.1778 Kalmarin lähistöllä, Ruotsi (GS 8410).

Puoliso: Vihitty 08.11.1722 Stockholm, Sverige Nils Djurklow (1559) Ruotsin armeijan kenraalimajuri 1755, vapaaherra, paroni, s. 20.09.1686 Västmanland, Sverige, k. 24.12.1758 Kalmarin lähistöllä, Sverige, haudattu Ryssby´n kirkko. Ylioppilas Upsalassa 1697. Ruotsin armeijan kenraalimajuri 1755. Ruotsalaista aatelissukua, sai vapaaherran arvon 1751 ja otettiin paroonina Ruotsin ritarihuoneeseen 1752.
Vanhemmat: Nils Djurklo-Djurklow ja Elisabet Morgonstierna.
Muistiinpanot: Barn, se ELGENSTIERNA, Ättartavlor II, s. 271

Sidonian jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 105
IV Per Petterinpoika Kalling (963), (Taulusta 36, isä Petter Kalling) Ruotsin armeijan kenraaliluutnantti 1763, vapaaherra ja kreivi, s. 1700 Stockholm, Sverige, k. 03.03.1795 Ringkarlebyn pitäjä, Ruotsi, haudattu 19.03.1795. Aloitti 17 ikäisenä sotapalveluksen. Osallistu vänrikkinä v.1718 "lifgarctet i belägringen af Fredrikshall". Carl XII kuoltua lähti Kalling Ranskaan sotaan. Kotiinpalattuaan tuli hänestä Kaartin Luutnantti 1737. Nyt alkoi hänen nousukautensa. 9 vuotta myöhemmin oli hän johtaja Nerkes ja Vermland rekementissä.
Sai yhdessä Mårten-veljensä kanssa vapaaherran arvon 1751. Nimitettiin kenraalimajuriksi 1763. Osallistui Pommerin sotaan ja ylennettiin Kenraaliluutnantiksi 1765. ja otettiin paronina Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin 1752. Korotettiin kreiviksi 1771. Valtioneuvos 1765 ja 1771. Merkittiin kreivinä Ruotsin ritarihuoneeseen 1775.
Korkeaan ikään ehtineenä häntä kutsuttiin "viimeiseksi karoliiniksi".

Pehr Kalling rakennutti 1770-luvulla Ruotsiin Närkeen Myrön kartanon. Kartano on ollut suvun hallussa koko ajan. Kartanoa isännöi tällä hetkellä kreivi Ulf Kalling Pia-vaimoineen. He kasvattavat siellä ylämaan karjaa. Heillä on oma teurastamo ja myymälä. Lisäksi kartano tarjoaa majoitustiloja.

Page vid kunglig hovet (KrAB.) 1711-01-01. Grenadjärvolontär vid livgardet 1717-06-12. Förare vid livgardet 1717-08-28. Sergeant 1718-02-18. Fänrik 1718-10-13. Gick 1734 i fransk tjänst och blev kapten vid regementet Royal Suédois. Adjutant hos general Lenck. Avsked ur franska tjänsten 1737. Löjtnant vid svenska livgardet 1737-08-16. Kapten vid svenska livgardet 1741-08-07. Kabinettskammarherre 1743. Överstelöjtnant vid Upplands regemente 1744-09-05. Tillika överste och generaladjutant 1747-11-12 överste och chef för Närkes och Värmlands regemente 1748-03-08. RSO 1748-11-07. Friherre 1751-11-21 jämte yngre brodern Mårten (introducerad 1752 under nr 235). KSO med valspråk: Trygg och trogen 1754-11-26. Generalmajor av infanteriet 1757-08-27. Generallöjtnant 1763-03-01. Riksråd 1765-02-05. RRS:tAndrO 1766. Entledigad från riksrådsämbetet 1769-05-27. Åter inkallad i rådet 1771-08-19. Greve 1771-10-15 (introducerad 1775 under nr 91). För andra gången entledigad ur rådet 1772-08-22. RSO m st k 1772-09-12. Död 1795-03-08 på Myrö och ligger jämte sin fru begraven i egen byggd grav vid Ringkarleby kyrka. 'Han skickades vid 16 års ålder såsom kurir till konung Carl XII i Bender. Bevistade fälttåget i Norge 1718 och därunder belägringen av Fredrikshall, då han var med de två divisioner av gardet, som under konungens eget anförande, togo Gyldenlöves skans med storm, varefter han befordrades till officer, ävensom med i löpgraven samma natt konungen blev skjuten och talade med konungen kort förut. Deltog i fälttågen i Finland på 1740 och i Pommern på 1750-talen. Var dessutom under franska tjänsten med i belägringarna av Kehl och Filipsburg. Invecklades i 1756 års katastrof, då Brahe m. fl. halshöggs, men frikändes. Förordnades av rådet 1772-08-00 eller kort före regementsförändringen till befälhavare i Stockholm och visade sig då mycket nitisk för det varande regeringssättets bestånd, varför han blev på konungens befallning fängslad. Hugnades dock vid entledigandet ur rådet med pension. Bevistade under sin tjänstetid flere riksmöten och var anförtrodd många extra förrättningar. Gjorde Myrö med underlydande, vilket gods han inköpt, till fideikommiss för huvudmannen i sin grevliga ätt. Uppvaktade slutligen 1794 vid 94 eller 96 års ålder, ty han troddes varit född redan 1698, konung Gustaf IV Adolf vid dess resa genom Örebro och var då klädd i den karolinska ljusblåa rocken med stora gula mässingsknappar, vilken dräkt han på äldre dagar alltid bar. (HTTP://WWW.FAMILJENKALLING.SE/INDEX.HTML (PEDER KALLING) (GS 8411).
Muistiinpanot: Barn, se ELGENSTIERNA, Ättartavlor IV, s. 90.

Puoliso: Vihitty 09.07.1749 Bo, Sverige Christina Margaretha Eleonoora Posse (1562) Kreivitär, s. 13.06.1725 Sverige, k. 03.07.1812 Ringkarleby, Sverige, haudattu perhehautaan Ringkarleby:ssä. Begraven i familjegraven i Ringkarleby kyrka.
Vanhemmat: Carl Knutsson Posse, s. 11.06.1687, k. 13.08.1737 ja Christina Margaretha Eleonora Lillienstedt, s. 23.10.1700, k. 19.08.1784 Kummelnäs.

Perin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 106
IV Mårten Martin Petterinpoika Kalling (964), (Taulusta 36, isä Petter Kalling) Ruotsin amiraliteetin komentaja-kapteeni 1756, Gotlannin maaherra 1763, vapaaherra, s. 1705, k. 02.07.1765 Stockholm i Klara församling, Stockholm, haudattu Storkyrkan. Mårten teki laajalle ulottuvia merimatkoja, mm. englantilaisessa sotalaivassa ja Argyl-nimisessä aluksessa v. 1724. Nimensä hän on muuttanut Martiniksi, joka johtunee siitä, että hän palveli Englannin laivastoa. Hän palasi Ruotsiin v. 1731 ja yleni edelleen Ruotsin laivastossa. Sen jälkeen hän pestautui vuosina 1741-43 Itä-Intian komppaniaan hyvin palkatuksi kapteeniksi. Alus, jolla hän matkusti Kiinaan, oli nimeltään Riddarhuset. Samaan aikaan veli Pehr otti osaa Venäjää vastaan käytyyn sotaan. Voinee väittää, että Martin vältti sodan työskennellessään merikapteenina muutaman vuoden. Hänestä tuli kuitenkin komentaja ja muutamaksi vuodeksi Gotlannin maaherra. (Karl A. Kalling, Ruotsi)
Korotettiin yhdessä veljensä Perin kanssa vapaaherraksi 1751 ja kirjoitettiin vapaaherrana ritarihuoneeseen 1752.

Arklimästare vid amiralitetet 1719-06-09. Konstapel vid amiralitetet 1720-12-30 midshipman på ett engelskt krigsskepp 1724. Löjtnant vid amiralitetet i Stockholm 1725-11-16. Styrman på ett franskt köpmansskepp 1726. Åter midshipman i engelsk tjänst 1727 och tjänstgjorde som sådan på ett engelskt amiralskepp 1729. Återkom 1731 till Sverige. Kaptenlöjtnant vid amiralitetet 1733-11-27. Skeppskapten 1743-02-18. Kommendörkapten 1745-03-15. RSO 1748-11-07. Generaladjutant av flottan. Friherre jämte äldre brodern Per 1751-11-21 (introducerad 1752 under nr 235). Kommendör vid amiralitetet 1756-01-31. Landshövding på Gotland 1763-04-14. ' Han gjorde, sä i utländsk som svensk tjänst, vidsträckta sjöresor. Kommenderade 1743 det örlogsskepp, som överförde hertig, sedermera konung Adolf Fredrik från Stralsund till Landskrona'. (GS 8412).
Muistiinpanot: HUOM! Barn, se ELGENSTIERNA, Ättartavlor IV, s. 89

Puoliso: Vihitty 19.04.1743 Karlskrona, Sverige Anna Charlotta Grubbe (1565) s. 1724 Karlskrona, Sverige, kastettu 04.10.1724 Karlskrona, Ruotsi, k. 18.03.1749 Stockholm, Sverige. Ruotsalaista aatelissukua.
Vanhemmat: Axel Grubbe, s. 1675, k. 1731 ja Anna Jakobintytär Lagercreutz, k. 1751.

Mårtenin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 107
IV Petter Carlinpoika Kalling (31900), (Taulusta 37, isä Carl Kalling) Siipolan talon isäntä, s. 24.11.1679 Kalajoki, k. 09.02.1744 Kalajoki, haudattu 19.02.1744 Kalajoki. Opiskeli sekä Uppsalassa että Åbo Akademissa. Keskeytti opintonsa voidakseen isännöidä Siipolan tilaa 1708-44 ja oli Kalajoen kirkkoväärti Siipolaa valvoivat 1723-46 ns. puulaakimiehet. V.1733 allekirjoitettiin sopimus, jonka mukaan tilalta piti saada yksi mies sotaan, ja hänelle annettiin sotilasnimi Hackspik, Hakkapeliitta (GS 8414).

Puoliso: Anna Schoug (31901) s. 1679 Turku, k. 27.12.1764 Kalajoki, haudattu 1764 Kalajoki, kuolinsyy ålderdoms bräcklighet.
Vanhemmat: Fulmo Schoug ja ?.

Petterin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 108
IV Brita (Beata) Carlintytär Kalling (4602), (Taulusta 37, isä Carl Kalling) k. 1695 (GS 8452).

Puoliso: Johan Salingius e. Niskanen (4603) Ylivieskan kappalainen 1696, s. .1.1670 Raahe, k. .1.1714 Ylivieska, haudattu .9.1714 Ylivieska. Nimi alk. Juho Niskanen. Oulun triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 6.11.1690 Johannes Petri Salingius Ostrobothn. cum testimon. Rect. Schol. Uhloëns. Ylioppilas Turussa sl. 1691 Salingius Joh. Ostrob. _ 195. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1691] Johannes Salingius. Upsaliæ dep. Sacellanus in Calajoki. | Ylivieska | mortuus 1714. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 15.10.1693. — Apulaispappi Sauvossa 1693 (Joh. Salinus). (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852).
Vanhemmat: Pekka Niskanen ja -.

Britan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

| Alku | Henkilöluettelo suku- ja myöhemmän sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä

ABCDEFGHIJKLMNOPRSTUWÅ
-108
?107
Kerttu, s. 165049
Margaretha, s. 15804
N.N.98
Olof15
A Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
AFFRÉN Anders42
AGRELL Zackris25
ALSTADIUS Brita59
AMINOFF Anna Elisabeth75
ANANDER Malin64
ARCTOPHILACIUS Beata, s. 16151, 5
Margaretha, s. 16051, 3
Petrus Michaelis (Petter), s. 15751
Sara1, 6, 48
Susanna, s. 16101, 4
ARENIUS Catharina, s. 168085
Thomas85
ARENSBECKIUS Petrus Dictorici34
ARENSBÄCK Maria, s. 166334
ASTRENIUS Erik, s. 169493
AUSIUS Cecilia20
Henrik, s. 160320
B Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
BARCK Anna, s. 164190
BARTHOLDINTYTÄR Barbro, s. 161031
BERGUDD Cicilia, s. 169025
Erik, s. 165425
Erik, s. 169125
Josef, s. 168425
Maria, s. 165818
Nils, s. 162518, 25
BJUGG Margareta61
BJÖRKLUND Gustaf99
BJÖRNKLOU Maria79
BOCHMÖLLER Anna, s. 164046
Margareta, s. 166757
BOCK Anna Helena81
BORGOENSIS Jakob3
BORGSTADIUS Catharina Carin, s. 16149
BOSIN Erik, s. 165472
Maria Christina, s. 167772
BRACHÉUS-PROCHMAN Johan59
BRENNER Beata, s. 168323
Brita20
Brita, s. 168123, 66
Cecilia, s. 168923, 67
Fredrik, s. 168723
Gabriel, s. 168423
Gabriel, s. 169023
Henrik, s. 164241
Henrik, s. 168523
Magdalena, s. 169223
Margaretha, s. 168123
Margaretha, s. 168141
Susanna, s. 168023
BRENNERUS Anna42
Gabriel Henrici, s. 160523
BRENNERUS-BRENNER Gabriel, s. 164423
BROCHIUS Catharina, s. 165041
BROCHMAN Carl, s. 162859
BRYGGERT Maria52
BRYNIELSDOTTER Margaretha, s. 16002
BUNGE Margaretha, s. 166836
Mårten, s. 163036
BURMEISTER Kristina, s. 167495
BUSKMAN Ernest44
BÄCK Maria, s. 166062
C Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
CAJANUS Erik, s. 165855
CALAJOKIUS Gabriel, s. 16031, 2
CALAMNIUS Brita, s. 16302, 8
Gabriel, s. 16031, 2
Gabriel, s. 16302, 9
Josef, s. 16609, 40
Magdalena2
Margareta, s. 16669, 42
Petter, s. 16629, 41
CAMPENIUS Petter, s. 162715
CARLANDER Elisabet, s. 163046
Henrik, s. 160438
Johan19
Johan, s. 162838
Josef, s. 167419, 58
Lars19
Susanna, s. 166519, 59
CARLMAN Jakob, s. 16023, 11
Jakob, s. 165011, 45
Knut, s. 163011
CNUTSDOTTER Christina29
CRONBÄCK Anna, s. 16207
Jeremias7
CYGNELIUS-CYGNELL Olof63
CYGNELL Bryniel, s. 166763, 74
Olof, s. 169574
D Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
DETLOFF Christina, s. 168787
Reinhold87
DJURKLO-DJURKLOW Nils104
DJURKLOW Nils, s. 1686104
E Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
ENCKELL Johan, s. 166494
Johan, s. 169694
ERICUS Erik, s. 160616, 24, 26
ERIKSDOTTER Magdalena Malin, s. 15351
ERIKSSON Erik98
Isak93
ERLANDERINTYTÄR Gunilla28
ERLANDSDOTTER Anna Dorotea89
Maria87
ESSEVIUS Laurentius43
F Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
FALANDER Catharina, s. 164016
Erik, s. 160616, 24, 26
Erik, s. 164026
Erik, s. 168224, 68
Isak Erik, s. 168626, 75
Jakob, s. 165824
Susanna, s. 168524, 69
FALANDER-TIGERSTEDT Beata, s. 166726, 70
Christina, s. 166826, 71
Erik, s. 167026, 72
Helena, s. 168026
Johan, s. 168226
Petter, s. 167926, 73
Samuel, s. 167126
FAVORINUS Alitza (Elsa)88
FELLBOM Alexander89
Maria, s. 169589
FLACHSENIUS (FLACHSEEN) Carl28
Johan Petrus28, 81
FLACHSENIUS Henrik28
Henrik, s. 167928
Johan, s. 163628
Johannes28
Magdalena, s. 167528, 82
Olof, s. 167728
FLORINUS Anna, s. 16409
Thomas, s. 15809
FONTIN Catharina, s. 168784
Olof84
FORBUS Caspar, s. 159250
Rebecka50
FORSELIUS Elias, s. 165239
Petter Petri, s. 157011
FORSMAN Anna, s. 158011
Anna, s. 165511
Anna, s. 166411, 48, 32
Carl, s. 166511, 47
Johan, s. 162611, 32
Johan, s. 165511, 46
FORSTEEN Johan71
G Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
GALLE Anna50
GALLENIUS Lars, s. 165854
GAMMAL Barbro, s. 165510
Brita, s. 164710
Knut, s. 162010
Magnus, s. 160010
Margaretha, s. 164510, 43
Susanna, s. 165010, 44
GERDNER Catharina45
GERDT Maria, s. 164940
GISSELKORS Christiern, s. 165083
Isak, s. 166883
GORICK Lambert37
GORIS TAI GORICK Anna, s. 165537
GOTTLEBEN Catharina, s. 168992
Gabriel, s. 165092
GRANBERG Elsa, s. 165041
Erik, s. 162341
Johan (Hans), s. 164056
GRANDELIUS Margaretha, s. 166550
Mathias, s. 162350
GRANQVIST Christoffer56
Johan (Hans), s. 164056
Maria, s. 167468
GRELSDOTTER Margareta54
GRUBB Samuel, s. 15805
GRUBBE Anna Charlotta, s. 1724106
Axel, s. 1675106
GRUBB-WALLENSTIERNA Olof, s. 16115
GRÅÅ Henrik53
Margaretha, s. 166953
GUBBERTZ Catharina, s. 160127
GYLLENKROK Anders, s. 162277
Anders, s. 165277
GÖRANSDOTTER Ingrid37
H Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
HAAK Jakob64
Maria, s. 167464
HAMNIUS Elias, s. 161821
Elias, s. 167021, 62
Olof (Olaus), s. 165021
Susanna, s. 167521, 63, 74
HANSINTYTÄR Catharina71
Maria49
HEDMAN Johan15
HEINRICIUS Anders, s. 167282
Andreas82
HENRIKINTYTÄR Brita57
HERMAINEN Magdalena, s. 161116, 24, 26
HILLER Brita, s. 166964
HILTUINEN ELI HILDUINEN Samuel54
HILTUINEN Juho54
HJERTA-CAJANUS Johan, s. 162955
HOFFRENIUS Henrik, s. 162946
HOFFRENIUS-HOFFRÉN Brita, s. 166046
HOLSTIUS Claudius42
HOLSTIUS-HOLSTI Claudius42
HOURU Magdalena (Malin)19
HÖÖK Anna, s. 162114
I Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
ILKEN Isak, s. 164031
Olof, s. 167631, 85
ILKKA Catharina, s. 168031, 86
Joosef, s. 159331
ISRAELSDOTTER Christina35
J Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
JAAKONPOIKA Simo, s. 167086
JAKOBSDOTTER Margaretha28
JENDERJAN Elsa, s. 164553
JERNSTEDT Margaretha, s. 163136
JUDIUS Brita, s. 160638
K Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
KALLING Anna Beata, s. 169136, 102
Anna, s. 168836, 101
Brita (Beata)37, 108
Carl37
Carl (Carolus), s. 16191, 7
Carl, s. 16497, 37
Carl, s. 168536
Christina, s. 169536
Elisabet, s. 16557, 38
Gustaf36
Magdalena7
Margaretha, s. 168636
Mårten Martin, s. 170536, 106
Pehr Petter, s. 16487, 36
Per, s. 170036, 105
Petter, s. 167937, 107
Sidonia Juliana, s. 169636, 104
Ulrika, s. 168936
Ulrika, s. 169336, 103
KALM Anna85
KEXLERUS Margaretha78
KLEWE Maria, s. 168065
KLUWENSICH Henrik22
Henrik, s. 165022
Henrik, s. 167722, 65
KLUWENSICH-KLOWENSICH Josef, s. 167622, 64
KOCK Anna, s. 160629
KORHONIUS Andreas82
KROOK Anders, s. 162277
Anders, s. 165277
KUKKO Eskil54
KÄRKELÄ Karin, s. 163533
L Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
LAGERCREUTZ Anna106
LAIBÄCK Christian35
Maria35
LAURAEUS Catharina, s. 168034, 97
Elisabet, s. 167530
Gabriel, s. 16496, 30
Gabriel, s. 167730, 84
Johan6, 35
Johan, s. 168632, 87
Josef, s. 169534
Maria Elisabet, s. 168034, 98
Olof, s. 169032, 89
Sara Margaretha34, 99
Susanna34, 100
Thomas, s. 167330
LAUREUS Olof, s. 16556, 32, 48
Sara, s. 167430, 83
Susanna, s. 169032, 88
LAURILA (LAURAEUS) Olof, s. 16106, 48
LAURILA Sigfrid6
LAURILA-LAURAEUS Christina, s. 16606, 33
Josef6, 34
Kaarina (Katharina), s. 16556, 31
LIETZEN Anna Maria, s. 166073
LILLIEFLYCHT Brita Eleonora, s. 168579
Gabriel79
LILLIENSTEDT Christina Margaretha Eleonora, s. 1700105
LIMINGIUS Brita, s. 160050
LINDH Anders70
Pehr70
LONDINUS-TONTTINEN Johannes8
LOVERUS Jonas, s. 1614101
LUNDBERG Magnus73
Margaretha73
LUNDINUS Catharina15, 54
Petter, s. 162715
LÅNG Ingeborg51
M Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
MATHESIA Katrina, s. 16554
MATHESIUS Anders, s. 16464, 20
Anders, s. 168520, 61
Anna8
Anna (Maria)4, 24
Anna, s. 163455
Beata, s. 16534, 23
Brita, s. 16634, 25
Gabriel, s. 16434, 18
Henrik, s. 168320, 60
Johan, s. 16374
Josef, s. 16084
Josef, s. 16404, 17
Josef, s. 167920
Magdalena, s. 16494, 21
Magdalena, s. 166216, 55
Margaretha, s. 16444, 19
Margaretha, s. 168020
Mathias, s. 15704
Mathias, s. 16384
Nils, s. 167618, 57
Petrus (Petter), s. 16354, 16
Susanna4, 22
Susanna, s. 166516, 56
Susanna, s. 168220
MATILAINEN-MATHELIEN Antti48
Lars, s. 166548
MEIJER Anna76
MEISNER Margaretha34
MERTHEN Anders45
Christina, s. 165045
MICHELSDOTTER Susanna48
MOHRMARCK Erik103
MONSEEN Anders98
MORBERG Anna60
MORGONSTIERNA Elisabet104
MULINUS Catharina30
MUMS Maria77
MUNCELIUS Josef12
MUNSELIUS Brita, s. 169368
Christina, s. 166912, 51
Elisabeth, s. 163041
Erik, s. 165512
Erik, s. 166568
Jakob12
Jakob, s. 165512, 49
Johan, s. 166212, 50
Josef, s. 165512
Margaretha12
Petter, s. 166012
Susanna, s. 166012
N Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
N N44
N6
N3
N3
N15
N39
N84
N48
NISKANEN Johan, s. 1670108
Maria, s. 170057
Pekka108
Pietari57
NORIN Johan, s. 166044
O Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
OLOFSDOTTER Christina5
P Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
PALENIUS Erik76
PALENIUS-PALEEN Abraham, s. 167976
PALM Juliana93
PALMGREN Jonas, s. 1614101
Magnus, s. 1671101
PARMANDER Beata70
PETRAEUS Eskil, s. 159329
Eskil, s. 168329
Samuel29
PETREJUS Petter Petri, s. 157011
PHOENIX Johan, s. 163129
Johan, s. 167029
PHRAGMENIUS Margaretha73
PICTORIUS Beata, s. 16343, 13
Catharina, s. 16403, 15
Johan Olai, s. 15933
Johan, s. 166514
Magdalena, s. 16253, 10
Margaretha, s. 16353, 12
Nils, s. 167014
Olof (Olavi), s. 15953
Petter, s. 16353, 14
Susanna, s. 16303, 11, 32
PIHLFELT Petter97
PILCKAR Johan, s. 167569
Simon, s. 164069
POLVIANDER Michael, s. 168090
Simon, s. 164090
PORTINUS Anna, s. 168357
Petrus, s. 165357
POSSE Carl, s. 1687105
Christina Margaretha Eleonoora, s. 1725105
PROCHAEUS Carl, s. 162859
PRYSS Anders, s. 164078
Anders, s. 167178
R Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
RAJALENIUS Catharina30
Georg88
Thomas30
RAJALENIUS-RAJALEEN Georg, s. 167888
RAUMANNUS Erik, s. 162739
Sofia, s. 166092
REUTER Katarina, s. 165566
RIBE Agnes Margaretha, s. 167779
Mathias Bernhard, s. 162579
RINGIUS Christina, s. 164014
Nils, s. 161114
ROBERG Catharina60
Olof61
Sara Helena61
ROOS Brita, s. 168123, 66
Daniel, s. 167866
Elias66
ROSENBERG Maria Adelgunda Eufrosyne Charlotta, s. 166047
ROSENDAL Erik, s. 161552
Erik, s. 164752
Margareta, s. 165672
ROSS Magdalena, s. 165846
Wilhelm, s. 163546
RUDNESIUS Brita, s. 160923
RYSS Grels48
Isak48
RÖÖK Jakob72
Maria72
S Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
SACKLENIUS Lars, s. 167689
SACKLINIUS Anna, s. 170589
SAHLBERG Abraham, s. 169499
SALAMONTANUS Elisabet63
SALINGIUS Johan, s. 1670108
SALONIUS Johan8
SALONIUS-SALOENSIS Johan, s. 16298
SALVIUS Margaretha Rosina79
SCHAEFER Anna, s. 167589
SCHILDT Maria, s. 163018, 25
SCHLYTER Conrad96
SCHOUG Anna, s. 1679107
Fulmo107
SIEBEN Anna Dorothea72
SINIUS Clara54
Elisabeth, s. 164083
SKEPPERUS Anna, s. 162114
SKEPPERUS? Maria12, 13
STAMMERT N22
STEB Hedvig Eleonora, s. 169080
Johan80
STECCIUS Petter, s. 16208
STECCIUS-STECHIUS Brita, s. 16558, 39
STRÖM Christina Margaretha, s. 171273
Henrik96
Petter73
SUND Brita, s. 169881
Petter81
SUNDELIUS Margaretha69
SURSILL Anna58
Magdalena, s. 15801
Östen, s. 15201
SÅGER Elin, s. 161417
T Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
TAWAST Beata, s. 167058
Henrik, s. 159912, 13
Henrik, s. 165613
Johan, s. 162612, 58
TAWASTSTJERNA Christina, s. 166013, 52
Jakob Pontus, s. 166613, 53
TAWAST-TAWASTSTJERNA Erik, s. 162713
THESLEFF Katarina82
THORVÖST Helena (Elin) Catarina, s. 167140
Herman, s. 163540
THORWÖST Maria17
Petter, s. 160017
THUN Wilhelm67
THURONIUS Margareta, s. 167094
THUROVIUS Catharina, s. 171095
Johan, s. 167395
TIGERSTEDT Erik, s. 164026
Isak Erik, s. 168626, 75
Magdalena Elisabet, s. 168526, 74
Margaretha Catharina, s. 169226, 76
TORDINPOIKA Petter71
TÖRNER Margareta91
TÖRNSTEDT Olof74
U Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
UPPA Tomas (Tuomas), s. 163533
UTTERKLOU Catharina, s. 1639101
W Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
WALLENIUS Magdalena, s. 16455, 28
WALLENIUS-WALLENSTIERNA Christina, s. 16435, 26
Margaretha5, 29
WALLENSTIERNA Baltzar, s. 168027
Beata, s. 166927, 77
Catharina Charlotta, s. 167127, 78
Christina27
Olof, s. 167227, 79
Samuel, s. 16445, 27
Samuel, s. 167427, 80
WALLERIAN Margaretha21
WEGELIA Christina, s. 170033, 94
WEGELIUS Abraham, s. 171033
Abraham, s. 171133
Anna, s. 169233
David, s. 169633, 92
Elisabet (Lisken), s. 169833, 93
Gabriel, s. 170233, 95
Johannes, s. 165933
Johannes, s. 169333, 91
Margaretha, s. 171133
Maria, s. 170533, 96
Sara Catharina, s. 169033, 90
WERNLE Balthasar, s. 158827
Christina27
WESTRING Ambrosius, s. 167867
WESTZYNTHIUS Margaretha, s. 160210
WEXIONIUS Olof28
Olof, s. 162628
WILOIDES N7
WITTING Brita, s. 164056
Margaretha11
Susanna, s. 159012
VON BERG Maria Johanna75
VON BRANDENBURG Georg Fredrik, s. 166675
Lovisa, s. 170875
VON BREMEN Christina80
Å Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
ÅBERG Olof, s. 1682102
ÅHS Lars51
Petter, s. 166351
ÅKERLUND Erik100
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto | Paluu |