Taulu 1

I Nicolaus Nicolai Tornberg e. Ulopolitanus (2930) Kirkkoherra Ylitorniolla vv. 1637-1676, s. 1605 Oulu ?, k. 1676 Ylitornio. (polis=kreikank.suomenn. kaupunki. Ulopolitanus = Oulunkaupunkilainen). Tornbergien ja Tornensien kantaisä oli Oulun kaupungista Nicolaus Nicolai Ulopolitanus, jonka latinankielinen nimi on suomennettuna Niilin Niilonpoika Oululainen. Aimo Halilan mukaan hän oli syntyperältään Oulun Pormestari- ja raatimiesryhmää, joka kuitenkin oli hyvin nuorta, kun kaupunki oli juuri perustettu. Oulussa hän kävi myös koulunsa ja sen perusteella häntä voitiinkin myöhemmin nimitellä "Oulun Skoulun teini pojaksi", jolla oli Teinin Tjiestå Papin palkka, niin Ylitornion kirkkoherra kuin hän jo silloin olikin. Nicolaus nai Ylitornion kirkkoherran, Nicolaus Philippi Falkin tyttären, jonka nimi valitettavasti on jäänyt unholaan. Falk oli omaksi kirkkoherrakunnaksi 1618 tulleen Ylitornion neljäs kirkkoherra. Nicolaus Ulopolitanus oli Hietaniemen kappalainen 1637-1639, Ylitornion vakanssipappi 1639-1641 ja kirkkoherra vuodesta 1641 kuolemaansa saakka, 1676. Hän omisti Nykyisen Tolpin tilan Alkkulan kylässä suomen puolella. Tornbergien suku suomessa on vahvaa pappissukua. Tornensien haara edustaa vahvaa lappalaista poromies- ja talonpoikaissukua Norjan, Ruotsin ja Suomen Lapissa.

Puoliso: Maria Nilsdotter Falk (2931) s. 1610 Ylitornio, Ruotsi. Hänen isäänsä, Nicolaus Philippi Falkia (Ylitornion kirkkoherrana 1625-38) kohtasi onnettomuus: syksyllä 1636 paloi pappila asuinrakennuksineen navettoineen ja varastoineen. Siinä menivät myös syyssadot ja kymmenykset. Tämä täydellisesti köyhtynyt pappismies sai kahden vuoden vapautuksen verotuksesta (prästbordstaxan). Hän kuoli 1638 ja leski sai ylimääräisen armovuoden. Onneksi kappalainen ja tuleva kirkkoherra Nicolaus Nicolai Ulopolitanus (k. 1676) nai hänen tyttärensä. Lapset ottivat itselleen nimen Tornberg ja Tornensis. Näin tästä nimeltään unohdetusta naisesta tuli näiden varsin merkittävien sukujen kantaäiti. Tästä perheestä alkoi "Koutokeinon kautta maailmalle" teoksen pääsuku, josta muodostui varsin suuri ja eri puolille skandinaviaa, sekä myöhemmin aina Amerikkaa myöten vaikuttava jälkeläisjoukko. Perhetiedoissa mainittujen lisäksi heillä lieneen ollut ainakin kaksi tytärtä. Anna lienee ollut toinen, Alatorniolla 21.03.1735 68-vuotiaana kuollut (s. n. 1667) ja hänen äidikseen on merkitty Anna Nilsdotter Tornberg. Yksi Nicolauksen pojista, Nils, oli myös pappi. Hän oli pappina Pohjois-Pohjanmaalla, Saloisissa. Hän kuoli ennen isäänsä vuonna 1675. Nils oli naimisissa Kuivakankaalta kotoisin olleen Elin Mikontyttären kanssa. Avioliitto lienee ollut lapseton. Nuorin poika Johannes ja hänen jälkeläisensä ottivat sukunimekseen Tornberg. Vanhin, Anders, valitsi sukunimekseen Tornensis. Nimien alkuperään lienee vaikuttanut asuinpaikka Tornio. Tornensis on latinankielinen muunnos Torniosta. Vanhemmat: Nikolaus Philippuksenpoika Falk, s. 1589 Ikaalinen, k. 1638 Ylitornio ja N N.

Taulu 2

II Anders (Andreas) Tornensis (11821), (Taulusta 1, isä Nicolaus Tornberg) Ylitornion ja Koutokeinon kirkkoherra 1677-1705, s. 1625 Ylitornio, k. 1705 Koutokeino. Yo. Upsalassa 1645; vihitty papiksi 1650. Köngäsen ruukin saarnamies 1655, sekä Ylitornion kirkkoherra 1677, mutta erotettiin 1680 virkavirheen takia. Häntä syytettiin muun muassa sekaantumisesta pappilan piikoihin. Parin vuoden karenssiajan jälkeen v. 1682 hänelle annettiin armosta Kautokeinon pastoraatti, koska hän oli tehnyt parannuksen. Hänet kuitenkin "karkotettiin" hoitamaan Koutokeinon kirkkoherran virkaa Johannes-veljensä jälkeen. Koutokeinosta oli tullut oma kirkkoherrakunta 1674, mutta vasta Andersin aikana, v. 1701, rakennettiin seurakunnalle oma kirkko. Niinpä Anders Tornensis testamenttasi raamatun Koutokeinon kirkolle. Andersin, kuten muidenkin perheen syntymäajat ovat osittain epävarmat, sillä tarkkoja syntymäaikoja ei kaikille löydy. Andersin sanotaan olleen kuollessaan (1705) 80-vuotias ja tullessaan ylioppilaaksi (1645) 20-viotias, joten syntymävuodeksi on päätelty 1625. Svensk präst. också känd som Anders Tornberg. SAmt Andreas. Föddes CIRKA 1630 i Sierjevara(övertorneå på lokalt språk), Sverige. Han dog 1705 i Kautokeino, Finnmark. Han antog namnet Tornensis som är en latinisering av "från Torneå" Tornensis inskrevs som student vid Uppsala universitet 1645 (1651?) och prästvigdes 1650 (1655?) (Härnösands stifts herdaminne angiver olika årtal i två olika artiklar om Tornensis). 1655 blev han brukspredikant i Kengis. Under sin ämbetstid där dömdes han 1661 till 40 riksdaler i böter för att ha förrättat en olaga vigsel. Han efterträdde 1677 sin far som kyrkoherde i Övertorneå. Endast tre år senare förklarades han dock på grund av tjänstefel denna tjänst och sitt prästämbete förlustig. Han togs så småningom till nåder, återfick prästvärdigheten och efterträdde 1682 sin yngre bror Johan Nilsson (Johannes Nicolai) Tornberg som kyrkoherde i Kautokeino lappförsamling, belägen i nuvarande norska Finnmarken men fram till 1751 hörande under det svenska Härnösands stift. Denna församling hörde till det dåvarande Sveriges yttersta utposter och domkapitlet beklagade sig 1695 över att "der ingen kyrckia ähr, uthan predikas och administreras sacramenterna i ett gammalt pörte". Senare under Tornensis ämbetstid uppfördes dock 1701 Kautokeino kyrka, den första kyrkan på denna ort, delvis finansierad med personliga bidrag från Karl XI. Den invigdes 1703, och då Tornensis två år senare avled begravdes han söder om kyrkans altare. Han efterträddes som kyrkoherde av sin brorson Johan J. Tornberg. kan detta egentligen vara samma Anders som maria nilsdotters son? finns ju uppgifter som säger han ska vara född omkring 1625. motstridiga uppgifter: http://home.c2i.net/w-246439/Slekt/toroddmik/pafg14.htm#175 http://www.troms-slekt.com/jan2001/posts/284.html http://www.solace.se/~blasta/herdamin/kautokeino.pdf http://www.solace.se/~blasta/herdamin/overtornea.pdf wikipedia.se http://www.genealogia.fi/sukus/tornberg/Maria_Falk.pdf.

Puoliso: Aile Johansdotter (11823) s. 1660 Alatornio, Kauliranta, k. 1733 Kautokeino, Finnmark, Norge. Ailen tarkkaa syntymäaikaa ei tiedetä, mutta kerrotaan hänen olleen miestään huomattavasti nuorempi, mitä arvelua tukee sekin, että nuorin lapsista on syntynyt 1684 ja viimeinen oikeudenkäynti ollut 1733. Ailella lienee ollut melkoisia sopeutumisvaikeuksia, sillä hän osoittautuu melkoiseksi riitapukariksi. Sekä Anders että kuitenkin enemmän hänen vaimonsa oli jatkuvasti riidoissa ja oikeudessa asukkaiden kanssa kyydeistä ja oikeuksista, niittomaista ja kalastuksesta. Niin myöhään kuin v. 1704 Anders Tornensis oli käräjillä ja aina vuoteen 1733 Aile jatkoi syytöksiä, ilmiantoja ja vaatimuksia. Vuonna 1729 hän vaati erästä leskeä maksamaan neljästä kannusta paloviinaa, jonka tämän edesmennyt mies oli saanut 23 vuotta aikaisemmin. Hänen ajaltaan olevien tuomiokirjojen mukaan hän piti taloa, joka sopi huonosti papinrouvan arvolle. Siellä harjoitettiin jatkuvasti juomista, paloviinakauppaa, varkauksia, tappeluita ja pahempia asioita. Eikä hän enää näyttänyt "jumalaapelkäävältä" tai "siveelliseltä". Andersin saatua "karkotuksen" Koutokeinoon, ei muutto sinne sujunut aivan mutkattomasti. Koutokeinossahan ei tuolloin ollut vielä kirkkoa eikä pappilaa. Perhe asuikin aluksi pari vuotta Kaulinrannassa, josta ilmeisesti Aile-rouva oli syntyisin. Siellä syntyivät perheen vanhimmat lapsetkin. Varsin vaiherikkaana perheen elämä jatkui myös Koutokeinossa. Lukuisat riitelyt oikeudenkäynteineen sävyttivät perhe-elämää. Aile-rouva lienee ollut, paitsi hyvin riitainen, myös huomattavasti miestään nuorempi, sillä nuorin lapsi syntyi isän ollessa 75-vuotias.

Taulu 3

III Johannes Anderson Tornensis (11826), (Taulusta 2, isä Anders Tornensis) s. 1683 Koutokeino, Kauliranta, k. 1745. Hän muutti Kaarnovuonoon. Thomas v. Westen lähetti hänet katekeetaksi Lyngeniin ja Ulyaan, mutta pappi Micael Heggelund Karlsoyssa sai hänet ajetuksi pois sieltä. Rovasti Henning Junghans Tromssasta, joka ilmoitti v. Westenille siitä "oliko maassa tapahtunut kenellekään ihmiselle pahempaa ajojahtia kuin hyvälle Tornensisille". Vuota myöhemmin v. Westen teki tiettäväksi, että Tornensis oli katekeettana Lyngenissä ja Olyassa (Oulu?) ja että hän aikaisemmin oli ollut katekeettana Tenossa. Vuonna 1743 kirjoitti majuri Peter Schnitler tutkimusprotokollassaan, että Johannes Tornensisilla oli maatalo ja perhe Qvaenangenin vuonolla.

Puoliso: noin 1722 N N (176928)

Taulu 4

IV Lars Johannesson Tornensis (176929), (Taulusta 3, isä Johannes Tornensis) s. 1723 Kvenangen, k. 1775 Skjervøy.

Puoliso: N N (176930)

Taulu 5

V Berith Larsdatter Tornensis (176931), (Taulusta 4, isä Lars Tornensis) hittar uppgifter som säger ungefärligt födelseår 1730 vilket ju är jävla skumt om hon är dotter till lars johannesen.

Puoliso: Peder Pedersen Fantinberg (176932) s. härjedalen, k. nordreisa.

Taulu 6

VI Peder Persen Kjellgren (176933), (Taulusta 5, äiti Berith Tornensis) s. 23.06.1754, k. 15.08.1822.

1. puoliso: 19.07.1780 Skjervøy Ingeborg Olsdatter (176934) s. 1757 Røros, Sør-Trøndelag, k. 10.03.1798.

Taulu 7

VII Henrik Pedersen Melen (176936), (Taulusta 6, isä Peder Kjellgren) s. 10.04.1785 Kjelderen, Nordreisa, Troms, k. 20.06.1863.

Puoliso: 30.04.1815 Skjervøy, Troms Ane Henriksdatter (176937) s. 1786, k. 21.06.1862. Vanhemmat: Henrik Henriksen ja Elen Knudsdatter.

Taulu 8

VIII Peder Henriksen Melen (176944), (Taulusta 7, isä Henrik Melen) s. 17.09.1823, k. 16.04.1894.

Puoliso: 23.06.1850 Skjervøy Berith Johannesdatter (176951) s. 1818.

Taulu 9

IX Knud Pedersen Melen (176952), (Taulusta 8, isä Peder Melen) s. 03.04.1854. Han brukade komma till storvik med Näverkonten baki ryggen. Då sa han att han kom för telegrammen. Han menade att han hade gått efter telegraflinan, "vi flirte for han kunne sa dårlig seie namnan". Ett litet vatten längs den rutt han gick kallas Knut-vannet. Det ligger på fjället, alldeles innan man går ner till storvik.

Puoliso: Maria Helena Pedersen (176953) s. 1857.

Taulu 10

X Cornelius Knudsen Melen (176954), (Taulusta 9, isä Knud Melen) s. 1897. kallades också Kurtti, Peltosarva-Kurtti, Per-Jensa-Kornelius. Jordbrukare. Hade också ett skifferbruk. Växte upp hos en Per-Jensa-Elen i Storvik.

Puoliso: Emilie Thommassen (176955) s. 1903. äv känd som Mella-Emelie. från Storbukt. Detta verkar vara Emilie Dorothea.

Taulu 11

VIII Kirsten Henriksdatter Melen (176947), (Taulusta 7, isä Henrik Melen) s. 06.04.1829.

Puoliso: 14.06.1857 Skjervøy, Troms Michel Pedersen (176948) s. 1830.

Taulu 12

III Anders Anderson Tornensis (11824), (Taulusta 2, isä Anders Tornensis) s. 1684 Alatornio, Kauliranta. Vuonna 1702 Anders sai - 18-vuotiaana - lapsen vanhempiensa piikatytön kanssa. Päivänä, jolloin uusi kirkko vihittiin, 11.02.1703, hän oli oikeudessa isyyssyytteessä. Aluksi hän kiisti, mutta sittemmin tunnusti ja sai kirkonsakon ja 40 taalaria (160 kruunu) sakkoa. Anders on merkitty veroluetteloon vuodesta 1730. Vuonna 1741 hän ei maksanut veroa ja vuonna 1751 hänet on kirjattu rutiköyhäksi. Majuri Schnitler kirjoitti hänestä vuonna 1743, että hän ensin sai alemmat kauppiasoikeudet, mutta "niin pian kun hän meni naimisiin, hän ryhtyi elämään lappalaisten tavoin". Se, että tämä on onnistunut heikosti, näkyy seuraavasta: Johan Junnelius, joka oli Koutokeinon kirkkoherrana kauemmin kuin kukaan muu, anoi siirtoa Ylitorniolle. Yhtenä perusteena tälle siirrolle hän esittää ajatuksen, että hänen lapsensa eivät voi jäädä Koutokeinoon ja sitten hän jatkaa: "kun täällä ovat surkeana esimerkkinä silmäin edessä edeltäjäni edesmenneen Anders Tornensiksen lapset, joista kaikista on tullut pelkkiä lappalaisia ja jotka elävät mitä suurimmassa köyhyydessä ja halveksinnassa".

Puoliso: Brita Maartensdotter (11836) s. 1693. Britan vanhemmat olivat ilmeisesti tunturisaamelaisia. Britalla oli ainakin yksi veli, jonka nimi oli Ivar ja joka oli karannut Norjasta ja siellä tehdystä varkaudesta tuomittu kuolemaan. Vanhemmat: Maarten Andersson ja Kerstin Nilsdotter.

Taulu 13

IV Isaac Andersson Tornensis (11844), (Taulusta 12, isä Anders Tornensis) s. 16.03.1730 Koutokeino, k. 02.12.1753 Utsjoki. Oli Utsjoella koulussa 1745. Vuonna 1748 hän matkusti Uumajaan markkinoille eikä hänestä sen jälkeen ole havaintoja Kautokeinossa. Ilmeisesti hän siletä jatkoi matkaansa Utsjoelle, missä avioitui pappi Anders Hellanderin sisaren, Margaretan, kanssa. Isak oli katekeettana Utsjoella RK:n mukaan vuodesta 1751 kuolemaansa saakka.

Puoliso: 01.03.1752 Utsjoki Margareta (Catharina) Hellander (11861) s. 14.03.1721, k. 22.12.1800 Utsjoki. Margareta (Catharina?) oli Utsjoen papin Anders Hellanderin sisar.

Taulu 14

V Anna Isaacintytär Tornensis (11863), (Taulusta 13, isä Isaac Tornensis) s. 10.04.1753 Utsjoki, Inari, k. Inari.

Puoliso: 02.03.1774 Utsjoki Jouni Johaninpoika Aikio (11864) Lukkari, s. 01.01.1753 Inari?, k. 03.02.1833 Inari. Vanhemmat: Johan Gabrielinpoika Aikio, s. 22.01.1718 Inari, k. 24.06.1788 Inari ja Brita Jonsdotter Morotta (Morotte), s. 17.02.1719 Inari, k. 03.03.1757 Inari.

Taulu 15

III Nils Anderson Tornensis (11825), (Taulusta 2, isä Anders Tornensis) s. 1688 Koutokeino. Vuonna 1729 korkein oikeus tuomitsi hänet kuolemaan haureuden harjoittamisesta Michel Anderssonin vaimon, Inger Persdotterin, kanssa. Hän ei kuitenkaan jäänyt tyynesti odottamaan tuomion täytäntöönpanoa, vaan karkasi Piteån vankilasta, eikä hänestä ole sen jälkeen havaintoja.

Puoliso: Brita Nilsdotter (11845) s. 1688 Koutokeino. Syntymäaika arvioitu ja merkitty samaksi, kuin miehensä Nils Tornensisin.

Taulu 16

IV Anders Nilson Tornensis (11846), (Taulusta 15, isä Nils Tornensis) s. 1718 Koutokeino. Asui Rommavuonossa (Könkämässä/Rounalassa) ja Peltovuomassa. Tied. Lapin Sivistysseuran perherekisterikortistosta. (Enontekiön RKHPE 1747-52; muutti Enontekiölle 27.03.1737.).

Puoliso: 06.01.1739 Koutokeino Sara Olofsdotter (11847) s. 1718 Koutokeino.

Taulu 17

V Per Andersen Tornensis (11871), (Taulusta 16, isä Anders Tornensis) Nimismies Koutokeinossa 1768, s. 10.12.1737 Koutokeino.

Puoliso: Karen Johansdatter (11874) s. 1739 Koutokeino.

Taulu 18

VI John Persen Tornensis (11876), (Taulusta 17, isä Per Tornensis) s. 1767 Koutokeino, k. 1830 Koutokeino.

Puoliso: Ellen Mathisdatter Tornensis o.s. Sara (11893) s. 1778 Koutokeino, k. 26.12.1855 Koutokeino.

Taulu 19

VII Anne Somby o.s. Tornensis (11894), (Taulusta 18, isä John Tornensis) s. 1798 Koutokeino, k. 24.02.1878 Koutokeino.

Puoliso: John Andersen e. Somby (11895) s. noin 1795, k. 13.11.1872.

Taulu 20

VII Ragnhild Gaup o.s. Tornensis (11896), (Taulusta 18, isä John Tornensis) s. 1800 Koutokeino, k. 10.12.1885 Koutokeino.

Puoliso: Aslak Nilsen Gaup (11897) s. 1804.

Taulu 21

VII Mathis Johnsen Tornensis (11898), (Taulusta 18, isä John Tornensis) s. 1801 Koutokeino, k. 1864 Kaaresuanto, Suontvaara. Muuttivat Kaaresuantoon 1857.

Puoliso: 1827 Koutokeino Marit Andersdatter Tornensis o.s. Bongo (11921) s. 10.02.1806 Koutokeino.

Taulu 22

VIII Anders Mathisen Tornensis (11922), (Taulusta 21, isä Mathis Tornensis) s. 01.02.1829 Koutokeino, k. 18.01.1907 Koutokeino. Perhe muutti Kaaresuantoon 1857.

Puoliso: 1852 Koutokeino Kristen Persdatter Tornensis o.s. Baer (11936) s. 1830 Koutokeino, k. 30.07.1885 Enontekiö, Suonttavaara.

Taulu 23

IX Marit Tornensis (11938), (Taulusta 22, isä Anders Tornensis) s. 04.05.1854 Koutokeino.

Taulu 24

VIII Jon Mathisen Tornensis (11925), (Taulusta 21, isä Mathis Tornensis) s. 29.12.1841 Koutokeino. Asuivat Kaaressuannossa 1876-1885 (RK).

Puoliso: Katrinen Persdatter Tornensis o.s. Siri (11940) s. 01.11.1847 Koutokeino, k. 24.08.1924 Koutokeino. Vanhemmat: Per Johansen Siri, s. 1821 Koutokeino ja Anna Larsintytär Siri o.s. Tornensis, s. 14.01.1818 Koutokeino.

Taulu 25

IX Per Jonsen Tornensis (11943), (Taulusta 24, isä Jon Tornensis) s. 14.04.1880 Koutokeino.

1. puoliso: Sara Johansdatter Tornensis o.s. Gaino (11952) s. 31.12.1879.

Taulu 26

IX Nils Tornensis (11944), (Taulusta 24, isä Jon Tornensis) s. 02.04.1883 Kaaresuanto, k. 28.04.1958 Koutokeino. Lisätietoja: Muutti Kaaresuannosta Koutokeinoon 1919.

Puoliso: 1934 Anna Ingrid Andersdatter Tornensis o.s. Nutti (11945) s. 06.06.1880 Kaaresuanto, k. 15.06.1962 Koutokeino. Muutti Koutokeinoon 1934.

Taulu 27

VIII Kristen Juuso o.s. Tornensis (11926), (Taulusta 21, isä Mathis Tornensis) s. 24.11.1844 Koutokeino.

Puoliso: Anders Andersson Juuso (11927) s. 01.12.1840 Koutokeino. Olivat Rommavuonossa 1876-1885. (RK).

Taulu 28

VII Peder Johnsen Tornensis (11899), (Taulusta 18, isä John Tornensis) s. 12.10.1813 Koutokeino.

Puoliso: 1835 Koutokeino Ravdna Johansdatter Tornensis o.s. Siri (11930) s. 13.03.1812 Koutokeino.

Taulu 29

VIII Per Persen Tornensis (11932), (Taulusta 28, isä Peder Tornensis) s. 02.12.1838 Koutokeino, k. 21.03.1922 Koutokeino.

1. puoliso: 1861 Koutokeino Kirsten Mikkelsdatter Tornensis o.s. Bongo (11984) s. 01.05.1835 Koutokeino, k. 13.05.1898 Koutokeino.

Taulu 30

IX Mikkel Persen Tornensis (11987), (Taulusta 29, isä Per Tornensis) s. 13.05.1866 Koutokeino, k. 23.02.1944 Koutokeino.

1. puoliso: 1908 Ragnhild Isaksdatter Tornensis o.s. Gaup (12123) s. 12.03.1870 Koutokeino.

Taulu 31

VIII Nils Persen Tornensis (11934), (Taulusta 28, isä Peder Tornensis) s. 03.03.1847 Koutokeino, k. 04.11.1923 Koutokeino.

1. puoliso: Maria Magdalena Eliasdatter Ylitalo (Övergaard) (11996) s. 1838, k. 20.08.1918.

Taulu 32

IX Ellen Nilsdatter Hetta o.s. Tornensis (12000), (Taulusta 31, isä Nils Tornensis) s. 24.12.1890 Koutokeino, k. 02.09.1952.

Puoliso: Morten Klementsen Hetta (12004) s. 01.05.1894 Koutokeino, k. 03.12.1951 Koutokeino. Vanhemmat: Klement Olsen Hetta, s. 03.03.1863, k. 07.09.1940 ja Berit Mortensdatter Hetta o.s. (Klokkerslekten), s. 28.07.1861, k. 20.07.1936.

Taulu 33

IX Susanna Logje-Walkeapää o.s. Tornensis (12001), (Taulusta 31, isä Nils Tornensis) s. 28.12.1892 Koutokeino.

1. puoliso: 1915 Mathis Aslaksen Logje (12002) s. 20.09.1887, k. 01.10.1918.

Taulu 34

VI Lars Persen Tornensis (11877), (Taulusta 17, isä Per Tornensis) s. 1769 Koutokeino.

Puoliso: 1811 Marit Pedersdatter Tornensis o.s. Rist (11901) s. 1793 Koutokeino.

Taulu 35

VII Karen Baal-Baer o.s. Tornensis (11902), (Taulusta 34, isä Lars Tornensis) s. 27.10.1812 Koutokeino.

1. puoliso: Jon Aslaksen Baal (11903) s. 16.09.1805, k. 1838.

Taulu 36

VII Aslak Larsen Tornensis (11905), (Taulusta 34, isä Lars Tornensis) s. 02.11.1815 Koutokeino, k. 29.07.1856.

Puoliso: 1838 Karen Larsdatter Tornensis o.s. Siri (12017) s. 1819 Koutokeino. Aslakin jouduttua karhun raatelemaksi Karen lapsineen muutti v. 1858 Skjervoyihin.

Taulu 37

VII Anne Siri o.s. Tornensis (11906), (Taulusta 34, isä Lars Tornensis) s. 14.01.1818 Koutokeino.

Puoliso: Peder Jonsen Siri (11907) s. 1818.

Taulu 38

VII Per Tornensis (11911), (Taulusta 34, isä Lars Tornensis) s. 06.10.1826 Koutokeino.

Puoliso: Marit Persdatter Tornensis o.s. Siri (11912) s. 1825.

Taulu 39

VII Marit Siri o.s. Tornensis (11913), (Taulusta 34, isä Lars Tornensis) s. 1829 Koutokeino.

Puoliso: Per Persen Siri (11914) s. noin 1829, k. 17.02.1911.

Taulu 40

VI Anders Persen Tornensis (11878), (Taulusta 17, isä Per Tornensis) s. 1774 Koutokeino.

Puoliso: Nilsdatter Tornensis o.s. Siri (11916) s. 1787 Koutokeino.

Taulu 41

VII John Tornensis (11918), (Taulusta 40, isä Anders Tornensis) s. 15.10.1808 Koutokeino.

Puoliso: 1835 Marit Johansdatter Tornensis o.s. Guttorm (11919) s. noin 1814. Oli avioituessaan 1835 21-vuotias leski.

Taulu 42

V Ole Andersen Tornensis (11872), (Taulusta 16, isä Anders Tornensis) s. 25.06.1740 Koutokeino.

Puoliso: 1763 Maren Svendatter (11879) s. 1739.

Taulu 43

VI Morten Tornensis (11880), (Taulusta 42, isä Ole Tornensis) s. 1765 Koutokeino, k. 1825. Perheessä ei omia yhteisiä lapsia, mutta heillä oli adoptiolapsi, Ellen Rasmusdatter, s. 1795.

Puoliso: Maren Olsdatter (11881) s. 1746.

Taulu 44

VI Kirsten Korvatus o.s. Tornensis (11884), (Taulusta 42, isä Ole Tornensis) s. 1768 Koutokeino, k. 17.03.1824 Koutokeino.

Puoliso: Per Kikkelsen Korvatus (11885) s. 1766, k. 08.11.1855.

Taulu 45

VI Sara Tornensis (11888), (Taulusta 42, isä Ole Tornensis) s. 1776 Koutokeino, k. 24.08.1855 Koutokeino.

Puoliso: Per Andersen Baer (11889) s. noin 1780, k. 1825.

Taulu 46

VI Johannes Olsen Tornensis (11890), (Taulusta 42, isä Ole Tornensis) s. 1780 Koutokeino, k. 13.04.1869 Koutokeino.

1. puoliso: Berit Isaksdatter Tornensis o.s. Hetta (12022). (Taulu 90) s. 1780 Koutokeino, k. 25.02.1825 Koutokeino. Vanhemmat: Isak Mathisen Hetta, s. 20.12.1752 ja Berit Hetta o.s. Mikkelsdatter, s. 1761.

Taulu 47

VII Isak Johannesen Tornensis (12027), (Taulusta 46, isä Johannes Tornensis) s. 31.12.1805 Koutokeino, k. 22.01.1880 Koutokeino.

Puoliso: Kirsten Jorgensdatter Tornensis o.s. Gaup (12047) s. 11.11.1815 Koutokeino. Vanhemmat: Jorgen Henriksen Gaup, s. 1760, k. 11.11.1815 ja Anne Nilsdatter Gaup o.s. Skum, s. noin 1783, k. 10.04.1858.

Taulu 48

VIII Mikkel Isaksen Tornensis (12050), (Taulusta 47, isä Isak Tornensis) s. 19.04.1840 Koutokeino, k. 16.09.1922 Koutokeino.

1. puoliso: Inger Andersdatter Tornensis o.s. Sokki (12068) s. 10.11.1853, k. 16.10.1880.

Taulu 49

IX Marit Sokki o.s. Tornensis (12069), (Taulusta 48, isä Mikkel Tornensis) s. 26.12.1873 Koutokeino, k. 05.03.1964.

1. puoliso: 1890 Mathis Nilsen Sokki (12070) s. 13.02.1866, k. 09.02.1908.

Taulu 50

IX Kirsten Gaup o.s. Tornensis (12072), (Taulusta 48, isä Mikkel Tornensis) s. 16.12.1875 Koutokeino, k. 18.10.1903.

Puoliso: 1895 Aslak Aslaksen Gaup (12073) s. 02.03.1870.

Taulu 51

IX Ellen Oskal o.s. Tornensis (12077), (Taulusta 48, isä Mikkel Tornensis) s. 23.12.1885 Koutokeino, k. 26.07.1952.

Puoliso: Mathis Andersen Oskal (12078) s. 24.02.1885, k. 03.07.1945.

Taulu 52

VIII Berut Anne Buljo o.s. Tornensis (12051), (Taulusta 47, isä Isak Tornensis) s. 19.02.1849 Koutokeino, k. 09.12.1886 Koutokeino.

Puoliso: 1878 Per Henriksen Buljo (12052) s. 13.01.1852, k. 29.08.1914.

Taulu 53

VIII Johan Isaksen Tornensis (12053), (Taulusta 47, isä Isak Tornensis) s. 30.06.1852 Koutokeino.

Puoliso: 1898 Berit Andersdatter Kemi (12081) s. 18.11.1858. Vanhemmat muuttivat Alaskaan 1898.

Taulu 54

IX Johan Johansen Tornensis (12082), (Taulusta 53, isä Johan Tornensis) s. 08.06.1886 Koutokeino, k. 17.06.1964.

1. puoliso: Kirsten Nilsdatter Tornensis o.s. Sara (12083) s. 01.05.1889 Koutokeino.

Taulu 55

VII Marit Bongo-Bals o.s. Tornensis (12030), (Taulusta 46, isä Johannes Tornensis) s. 20.04.1812 Koutokeino, k. 24.07.1887 Koutokeino.

1. puoliso: Anders Mathisen Bongo (12031) s. noin 1794. Perhesuhteet: Oli leski avioituessaan Maritin kanssa.

Taulu 56

VII Karen Gaup o.s. Tornensis (12033), (Taulusta 46, isä Johannes Tornensis) s. 1814 Koutokeino, k. 03.10.1855 Kuortane.

Puoliso: 1832 Amund Aslaksen Gaup (12034) s. 1805.

Taulu 57

VII Berit Hetta o.s. Tornensis (12035), (Taulusta 46, isä Johannes Tornensis) s. 27.12.1815 Koutokeino, k. 14.04.1898 Koutokeino.

Puoliso: Mathia Johannesen Hetta (12037) s. 24.01.1826, k. 12.04.1900.

Taulu 58

VII Mikkel Johannesen Tornensis (12036), (Taulusta 46, isä Johannes Tornensis) s. 04.01.1819 Koutokeino, k. 18.11.1876.

Puoliso: Anne Mortensdatter Tornensis o.s. Nango (12054) s. 16.07.1820, k. 03.06.1896.

Taulu 59

VIII Berit Bongo o.s. Tornensis (12055), (Taulusta 58, isä Mikkel Tornensis) s. 1843, k. 21.06.1922.

1. puoliso: Spein Nilsen Bongo (12056) s. 23.01.1850, k. 07.10.1881.

Taulu 60

VIII Ellen Gaup o.s. Tornensis (12062), (Taulusta 58, isä Mikkel Tornensis) s. 10.12.1855, k. 15.01.1921.

1. puoliso: 1888 Rasmus Aslaksen Gaup (12063) s. 24.06.1860, k. 05.02.1898.

Taulu 61

VII Svend Johannesen Tornensis (12039), (Taulusta 46, isä Johannes Tornensis) s. 10.07.1832 Koutokeino, k. 10.06.1860. Kuolinsyy: Hukkui.

Puoliso: 1852 Berit Johannesdatter Tornensis o.s. Hetta (12108) s. 06.02.1836, k. 25.02.1892 Koutokeino.

Taulu 62

VIII Johan Svendsen Tornensis (12109), (Taulusta 61, isä Svend Tornensis) s. 23.10.1857 Koutokeino.

1. puoliso: Marie Osldatter Tornensis (12114). (Taulu 72) s. noin 1852. Vanhemmat: Ole Mortensen Tornensis, s. 18.10.1823 Koutokeino, Norja, k. 23.07.1853 Koutokeino ja Anne Grete Mathiasdatter Tornensis o.s. Hetta, s. 17.04.1836 Koutokeino, Norja, k. 01.01.1917 Koutokeino.

Taulu 63

IX Berit Anne Hetta o.s. Tornensis (12112), (Taulusta 62, isä Johan Tornensis) s. 24.01.1890 Koutokeino, k. 25.08.1955.

Puoliso: Johan Isaksen Hetta (12113) s. 24.09.1897, k. 10.12.1956.

Taulu 64

IX Susanna Johansdatter Tornensis (12115), (Taulusta 62, isä Johan Tornensis) s. 15.02.1891 Koutokeino, k. 04.11.1972 Koutokeino.

Puoliso: 1921 Koutokeino Aslak Mikkelsen Tornensis (12122). (Taulu 30) s. 30.06.1896 Koutokeino. Vanhemmat: Mikkel Persen Tornensis, s. 13.05.1866 Koutokeino, k. 23.02.1944 Koutokeino ja Ragnhild Isaksdatter Tornensis o.s. Gaup, s. 12.03.1870 Koutokeino.

Taulu 65

VIII Mathis Svendsen Tornensis (12110), (Taulusta 61, isä Svend Tornensis) s. 31.01.1860 Koutokeino.

Puoliso: 1896 Inga Johansdatter Tornensis o.s. Pentha (12118) s. 20.02.1876.

Taulu 66

VII Nils Poul Xavier Tornensis (12042), (Taulusta 46, isä Johannes Tornensis) s. 26.09.1839 Koutokeino, k. 14.03.1918. Perheeseen syntyi 9 lasta. Pojat Sonne Karla Xavier, s. 1869 ja Johan Ulrik Xavier, s. 1870, opiskelivat USA:n korkeakouluissa.

Puoliso: Amanda Magdalena Tornensis o.s. Norum (12043) s. Alta, k. 1935 Parkland, Washington. Kuoli 86 vuoden vanhana.

Taulu 67

VI Inger Nango o.s. Tornensis (11891), (Taulusta 42, isä Ole Tornensis) s. 1783 Koutokeino, k. 28.03.1858 Koutokeino.

Puoliso: Peder Mortensen Nango (11892) s. 1783, k. 12.10.1858.

Taulu 68

III Olof Anderson Tornensis (11827), (Taulusta 2, isä Anders Tornensis) s. 1692 Koutokeino, k. 1772.

Puoliso: Margarethe Olsdotter (11853) s. 1691. Utsjoella mainitaan Aili Olsdotter, s. 28.01.1723, kotoisin Koutokeinosta, pig; voisi olla tämän perheen vanhin lapsi.

Taulu 69

IV Olof Oloffson Tornensis (11856), (Taulusta 68, isä Olof Tornensis) s. 15.08.1726 Koutokeino, Norja. Tunturisaamelainen kuten isänsäkin ja oli köyhä v. 1768.

Puoliso: 1759 Koutokeino Kirsten Mortensdatter (11857) s. 172?.

Taulu 70

V Ole Olsen Tornensis (12130), (Taulusta 69, isä Olof Tornensis) s. 1764 Koutokeino, Norja.

Puoliso: Sara Persdatter Tornensis (12137) s. 1756 Koutokeino, Norja.

Taulu 71

VI Morten Olsen Tornensis (12139), (Taulusta 70, isä Ole Tornensis) s. 1799 Koutokeino, Norja, k. 15.08.1868 Galanito.

1. puoliso: Ellen Mortensdatter Tornensis o.s. Nango (12144) s. 1790 Koutokeino, Norja, k. 20.07.1859 Koutokeino.

Taulu 72

VII Ole Mortensen Tornensis (12146), (Taulusta 71, isä Morten Tornensis) s. 18.10.1823 Koutokeino, Norja, k. 23.07.1853 Koutokeino.

Puoliso: Koutokeino Anne Grete Mathiasdatter Tornensis o.s. Hetta (12155). (Taulu 62) s. 17.04.1836 Koutokeino, Norja, k. 01.01.1917 Koutokeino.

Taulu 73

VIII Marie Osldatter Tornensis (12114), (Taulusta 72, isä Ole Tornensis) s. noin 1852.

Puoliso: Johan Svendsen Tornensis (12109). (Taulu 61) s. 23.10.1857 Koutokeino. Vanhemmat: Svend Johannesen Tornensis, s. 10.07.1832 Koutokeino, k. 10.06.1860 ja Berit Johannesdatter Tornensis o.s. Hetta, s. 06.02.1836, k. 25.02.1892 Koutokeino.

Taulu 74

VIII Ellen Marie Tornensis (12157), (Taulusta 72, isä Ole Tornensis) s. 27.12.1853 Koutokeino, Norja, k. 16.03.1919 Koutokeino. Kuoli naimattomana.

1. puoliso: Johan Svendsen Tornensis (12159)

Taulu 75

VII Anne Garro o.s. Tornensis (12147), (Taulusta 71, isä Morten Tornensis) s. 03.06.1826 Koutokeino, Norja.

Puoliso: Esekiel Marianpoika Garro (12148) s. 1812 Ruotsi. He asuivat ensin Skjervoy:ssa, mutta muuttivat Koutokeinoon v. 1855 ja asuivat siellä Galantinossa.

Taulu 76

VII Sara Gaino o.s. Tornensis (12149), (Taulusta 71, isä Morten Tornensis) s. 1829 Koutokeino, Norja.

Puoliso: Lars Johnsen Gaino (12150) s. 1826, k. 09.04.1900.

Taulu 77

VII Morten Mortensen Tornensis (12151), (Taulusta 71, isä Morten Tornensis) s. 06.03.1834 Koutokeino, Norja, k. 30.12.1914 Koutokeino.

Puoliso: Koutokeino Ellen Andersdatter Tornensis o.s. Baer (12162) s. 03.05.1842 Koutokeino, Norja, k. 23.10.1930 Koutokeino.

Taulu 78

VIII Anne Skum o.s. Tornensis (12165), (Taulusta 77, isä Morten Tornensis) s. 01.10.1869 Koutokeino, Norja, k. 03.09.1935 Koutokeino.

Puoliso: Aslak Aslaksen Skum (12166) s. 29.09.1871, k. 28.08.1948.

Taulu 79

VIII Ellen Marie Hetta o.s. Tornensis (12167), (Taulusta 77, isä Morten Tornensis) s. 19.06.1871 Koutokeino, Norja, k. 11.09.1942 Koutokeino.

Puoliso: 1894 Johan Isaksen Hetta (12168) s. 13.12.1857, k. 06.04.1921.

Taulu 80

VIII Inger Jatko o.s. Tornensis (12169), (Taulusta 77, isä Morten Tornensis) s. 02.05.1874 Koutokeino, Norja.

Puoliso: 1907 Abraham Isaksen Jatko (12170) s. 1865 Enontekiö.

Taulu 81

VIII Sara Hetta o.s. Tornensis (12171), (Taulusta 77, isä Morten Tornensis) s. 24.03.1877 Koutokeino, Norja.

Puoliso: Mathis Klementsen Hetta (12172) Kauppias, s. 04.12.1866 Siebe.

Taulu 82

VIII Britha Palojärvi o.s. Tornensis (12173), (Taulusta 77, isä Morten Tornensis) s. 06.07.1879 Koutokeino, Norja.

Puoliso: 1911 Mathias Eriksen Palojärvi (12174) s. 1881.

Taulu 83

VIII Aasel Maria Palojärvi o.s. Tornensis (12175), (Taulusta 77, isä Morten Tornensis) s. 27.08.1881 Koutokeino, Norja, k. 09.04.1931 Koutokeino.

Puoliso: 1919 Isak Johansen Palojärvi (12176) s. 1877.

Taulu 84

VII Mikkel Tornensis (12153), (Taulusta 71, isä Morten Tornensis) s. 28.04.1868 Koutokeino, Norja.

Puoliso: Anna Aslaksdatter Tornensis o.s. Gaup (12154) s. 1843.

Taulu 85

V Svend Olsen Tornensis (12132), (Taulusta 69, isä Olof Tornensis) s. 1768 Koutokeino, Norja.

Puoliso: Kirsten Tornensis o.s. Mortensdatter (12140) s. 1778 Koutokeino, Norja.

Taulu 86

VI Nils Svendsen Tornensis (12141), (Taulusta 85, isä Svend Tornensis) s. 1798 Koutokeino, Norja.

Puoliso: 1816 Koutokeino Kirsten Eriksdatter Tornensis o.s. Baer (12177) s. 1791 Koutokeino, Norja.

Taulu 87

VII Ellen Siri o.s. Tornensis (12180), (Taulusta 86, isä Nils Tornensis) s. 17.12.1824 Koutokeino, Norja.

Puoliso: 1884 Aslak Jonsen Siri (12181) s. noin 1816 Karajoki.

Taulu 88

VI Marit Skind o.s. Tornensis (12142), (Taulusta 85, isä Svend Tornensis) s. 05.04.1807 Koutokeino, Norja, k. 25.06.1862 Koutokeino.

Puoliso: Anders Aslaksen Skind (12143) s. noin 1793, k. 17.09.1862.

Taulu 89

IV Brita Oloffsdatter Tornensis (11858), (Taulusta 68, isä Olof Tornensis) s. 24.05.1728 Koutokeino.

Puoliso: Matz (Mathis) Hinderson Hetta (12133) s. 1725 Enontekiö. (Hindricson) Tuli oletettavasti Koutokeinoon 1750 tienoilla, rengiksi Olof Andersson Tornensisin (1692-1772) luo. Hyökkäyksen johdosta, joka hänen taloonsa tehtiin 1757, häntä kutsuttiin nimellä Mathias Henriksen Qvaen. Koutokeinossa ei ole myöhemmin tavattu sukunimeä Qvaen, mutta hänen oletetaan tulleen Suomesta; oletetaan myös, että hän ei ollut saamelaista sukua. Tarkkaa aikaa hänen Koutokeinoon tuloonsa ei tiedetä. Vuonna 1753 hän oli renkinä Olof Tornensisin luona siihen saakka, kunnes tämän poika, Anders s. 1726 hukkui Koutokeinojokeen matkalla Masista kirkonkylään. Myöhemmin hänet mainitaan pastori Johan Biorckmanin renkinä ja v. 1767 hänet mainitaan kirkkovahtina.

Taulu 90

V Isak Mathisen Hetta (12023), (Taulusta 89, äiti Brita Tornensis) Koutokeinon nimismies 1784-1788, s. 20.12.1752.

Puoliso: Berit Hetta o.s. Mikkelsdatter (12024). (Taulu 46) s. 1761. Kemi-suvun jälkeläisiä Koutokeinossa. Vanhemmat: Michel Anderson, s. 1699 ja Inger Clemensdatter, s. 1719, k. 1805.

Taulu 91

VI Berit Isaksdatter Tornensis o.s. Hetta (12022), (Taulusta 90, isä Isak Hetta) s. 1780 Koutokeino, k. 25.02.1825 Koutokeino.

Puoliso: Johannes Olsen Tornensis (11890). (Taulu 42) s. 1780 Koutokeino, k. 13.04.1869 Koutokeino. Vanhemmat: Ole Andersen Tornensis, s. 25.06.1740 Koutokeino ja Maren Svendatter, s. 1739.

Taulu 92

V Ole Hetta (12134), (Taulusta 89, äiti Brita Tornensis) Kirkkovahti, s. 1757 Koutokeino, k. 10.06.1827 Koutokeino. Avioliitosta oli runsaasti lapsia. Asui Avizissa.

Puoliso: Berit Olsdatter (12135) s. 1726.

Taulu 93

II Anna Nicolaintytär Tornberg o.s. Ulopolitanus (166615), (Taulusta 1, isä Nicolaus Tornberg) s. 1630 Ylitornio, k. Haaparanta.

Puoliso: Israel Abrahamsson Rechardt (181491) s. 1638 Haparanda kommune, Norrbotten, Sverige, k. 1687 Haparanda kommune, Norrbotten, Sverige. Isä: Abraham Larsson Rechardt, s. 1590 Torneå, Lappi, Finland, k. 1660 Torneå, Västerbotten, Sweden.

Taulu 94

III Samuel Israelsson Rechardt (166620), (Taulusta 93, äiti Anna Tornberg) Farmer and sheriffs offiser and parish clerk and churchbuilder, s. 1675 Haaparanta, k. 1750 Alta, Norway.

Puoliso: Kirsten Pedersdatter (166621) s. 1695, k. 1773 Alta, Norway.

Taulu 95

IV Israel Samuelsen Rechardt (166627), (Taulusta 94, isä Samuel Rechardt) Farmer, s. 1721 Alta, Norway, k. 1779 Alta, Norway.

Puoliso: Guri Persdatter (166628) s. 1727 Hammerfest, Norway, k. 1779 Alta, Norway.

Taulu 96

V Peder Israelsen Rechardt (166635), (Taulusta 95, isä Israel Rechardt) Farmer, s. 1754 Alta, Norway.

Puoliso: Lucie Andresdatter (166636) s. 1762 Kautokeino, k. Kaafjord, Norway.

Taulu 97

VI Guri Pedersdatter Rechardt (166637), (Taulusta 96, isä Peder Rechardt) s. 1785 Kaafjord, Norway.

Puoliso: Iver Sjursen (166638) Fisherman and farmer, s. 1786 Riverbugt, Finnmark, Norway.

Taulu 98

VII Samuel Iversen Sjursen (166639), (Taulusta 97, äiti Guri Rechardt) Farmer, s. 1820 Riverbugt, Finnmark, Norway. married 3 times, last time 1866.

Puoliso: 1866 Marit Samuelsdatter (166640) s. 1828 Riverbugt, Finnmark, Norway.

Taulu 99

VIII Lucie Marie Samuelsdatter Sjursen (166641), (Taulusta 98, isä Samuel Sjursen) s. 1869 Riverbugt, Finnmark, Norway, k. 1945 Davatluft.

Puoliso: Johan Henrik Pedersen (166642) Fisherman and farmer, s. 1871 Rognsund, Stjernøy, Norway, k. 1939 Davatluft, Stjernøy, Norway.

Taulu 100

IX Inger Lovise Martine Johansen Pedersen (166643), (Taulusta 99, äiti Lucie Sjursen) s. 1909 Davatluft, Stjernøy, Norway, k. 1993 Storsandnes, Norway.

Puoliso: Nikolai Hilmar Nilsen (166648) Fisherman and mate/skipper and farmer and tradesman, s. 01.04.1898 Alta, Finnmark, Norge, k. 1990 Alta, Finnmark, Norge. Vanhemmat: Nils Mortensen, s. 1867, k. 1949 ja Marit Pedersdatter, s. 1861, k. 1903.

Taulu 101

II Johannes Nicolainpoika Tornberg (2928), (Taulusta 1, isä Nicolaus Tornberg) Ylitornion kirkkoherra 1687-1717, s. 1640 Ylitornio, k. 03.01.1717 Ylitornio. Ylioppilas Upsalassa v. 1660. Isänsä apulaispappina Ylitorniolla 1666-1670, Hietaniemen komm. 1670-1675, Koutokeinon kirkkoherra 1675-1682, Jukkasjärven kirkkoherra 1682-1687 ja Ylitornion kirkkoherra 01.05.1687 lähtien kuolemaansa saakka 03.01.1717. Ryssän kasakkajoukko yritti ryöstää kirkon hopeat. Näitä puolustaessaan kirkkoherra sai niin pahoja vammoja, että menehtyi niihin. Kuollessaan Johannes Tornberg oli 77-vuotias. Pappina hän ehti olla yhteensä 51 vuotta, viimeiset 30 vuotta Ylitornion kirkkoherrana. Keppi, jolla kirkkoherra pahoinpideltiin, on edelleen nähtävänä Ruotsin Ylitornion kirkossa. Opiskellessaan Härnösandissa hän käytti nimeä Tornaeus, sitten Tornbergius ja päätyi lopulta Tornberg -muotoon. Johannes Tornberg kuvataan varsin oppineeksi ja pidetyksi kirkkoherraksi. Johannes Tornberg "väitteli pro exercitio" 19.11.1664. Julkaisu: De Notitia et nomininibus Dei, praes. J. Edenius, Upsala 1664.

Puoliso: Brita Iisakintytär Curtelius (2929) s. 1651 Hietaniemi, k. 06.04.1740 Ylitornio. Vanhemmat: Iisak Clementinpoika Curtelius, s. 1621 Österbotten, Finland, k. 1670 Tulkkila ja Brita Anundintytär Tulkkila, s. 1615 Armassaari, Ylitornio, k. 1685 Tulkkila, Armassaari,Ylitornio.

Taulu 102

III Johan Johanneksenpoika Tornberg (11830), (Taulusta 101, isä Johannes Tornberg) Ruotsin Jukkasjärven kirkkoherra 1719-1751, s. 29.01.1670 Hietaniemi, k. 11.02.1751 Jukkasjärvi. Ylioppilas Upsalassa 22.10.1694. Tuli isänsä apupapiksi Ylitornioon 1698. Setänsä Andersin jälkeen hänestä tuli Koutokeinon kirkkoherra vuonna 1706. Vuodesta 1719 kuolemaansa saakka hän oli kirkkoherrana Jukkasjärvellä. Johan Tornberg oli "hyvä opettaja ja rauhan mies". Vuonna 1740 hän oli vanha ja väsynyt mies, joka ei jaksanut hoitaa ja huolehtia seurakunnastaan niin kuin olisi tarvinnut. Siksi hän sai apulaispapiksi poikansa Salomonin. Koutokeinossa ollessaan Johan Tornbergilla oli melkoisia vaikeuksia edeltäjänsä, setänsä lesken Aile Johandotterin kanssa. He joutuivat riitoihin ja ennen pois matkustamistaan hän joutui haastamaan Ailen oikeuteen, koska tämä oli kutsunut häntä humalassa kelmiksi ja kirkkovarkaaksi, hänen vaimoaan huoran penikaksi ja hänen anoppiaan huoraksi. Puolustuksekseen Aile selitti oikeudessa, että Johan Tornbergin vaimo oli syyttänyt häntä huorapaikan pitämisestä porvaristolle. Johan antoi asian raueta, koska Aile kirjeessään pyysi antamaan anteeksi.

Puoliso: 11.03.1700 Jukkasjärvi, Ruotsi Sara Larsintytär Renmark (12183) s. 1671 Ruotsi, Jukkasjärvi, k. 07.04.1749 Prästg, Jukkasjärvi, Kiruna. Vanhemmat: Lars Erasmusson Renmark, k. 1677 Kengis bruk, Övertorneå ja Margareta Arendtsdotter Grape, s. 1642 Västerås, k. 1714 Tornio.

Taulu 103

IV Brita Tornberg (7462), (Taulusta 102, isä Johan Tornberg) s. 1700 Ylitornio, k. 05.12.1731.

Puoliso: Anders Murberg (7461) s. 1696, k. 13.02.1776.

Taulu 104

IV Lars Tornberg (6160), (Taulusta 102, isä Johan Tornberg) Kauppias Torniossa, s. .1.1702, k. 21.09.1772 Tornio.

Puoliso: 28.12.1734 Tornio Anna Esaiaksentytär Fellman (6159) s. 1714, k. 10.11.1786 Tornio. Vanhemmat: Esaias Esaiaksenpoika Fellman, s. .11.1675 Kemijärvi, k. 11.05.1736 Kemijärvi ja Susanna Christianintytär Elingius, s. 1682 Jukkasjärvi, Ruotsi.

Taulu 105

V Johan Larsinpoika Tornberg (6161), (Taulusta 104, isä Lars Tornberg) Kauppias Torniossa, raatimies, s. 19.12.1740 Tornio, k. 19.08.1791 Tornio.

Puoliso: 18.08.1770 Tornio Brita Tornberg o.s. Törnqvist (6162) s. 26.12.1747 Tornio, k. 20.09.1790 Tornio. Vanhemmat: Gabriel Karlinpoika Törnqvist, s. noin 1714, k. 04.02.1762 Tornio ja Anna Mårtenintytär Hedman.

Taulu 106

VI Lars Johaninpoika Tornberg (6163), (Taulusta 105, isä Johan Tornberg) Kauppias, s. 23.09.1771 Tornio, k. 15.01.1854 Tornio.

Puoliso: 1798 Maria Kristina Tornberg o.s. Ekman (6165) s. 02.09.1779 Luulaja, k. 11.07.1851 Tornio. Vanhemmat: Jöns Ekman ja Maria Moberg.

Taulu 107

VII Lars Larsinpoika Tornberg (6166), (Taulusta 106, isä Lars Tornberg) Kauppias Haaparanta, konsuli, s. 24.12.1800 Tornio, k. 15.01.1854 Tornio. Puoliso oli serkku.

Puoliso: 27.01.1837 Laura Johanna Larsintytär Tornberg o.s. Wallmark (6168) s. 04.03.1808, k. 14.10.1851 Haaparanta. Vanhemmat: Lars August Wallmark ja Margareta Katarina Wallmark o.s. Ekman.

Taulu 108

VII Brita Maria Larsintytär Wallmark o.s. Tornberg (6167), (Taulusta 106, isä Lars Tornberg) s. 22.06.1802 Tornio, k. 1838.

Puoliso: 1827 Lars August (Anton ?) Wallmark (6169) Ruotsin Westerbottenin rykmentin kirjuri, s. 1796, k. 1874. Vanhemmat: N Wallmark ja N N.

Taulu 109

VI Susanna Johanintytär Silverbrand o.s. Tornberg (6164), (Taulusta 105, isä Johan Tornberg) s. 21.06.1774 Tornio, k. 08.03.1845 Alakainuu (Nederkalix) pitäjä, Ruotsi.

Puoliso: 30.06.1791 Tornio Johan Fredrik Johaninpoika Silverbrand (6170) Ruotsin Västerbottenin rykmentin majuri 1813, s. 24.07.1764 Lövånger, Ruotsi, k. 28.03.1824 Karung, Ruotsi (Karl Gustavin pitäjä), Kukkola. Ruotsalaista aatelissukua. Osallistui Suomen sotiin 1788-1790 ja 1808. Sandelsin maininta Koljonvirran taistelussa, haavoittui vaikeasti, Miekkatähdistön jäsen 03.07.1809. Vanhemmat: Johan Silfwerbrand ja Anna Dahling.

Taulu 110

VII Gustaf Adolf Johaninpoika Silfwerbrand (12252), (Taulusta 109, äiti Susanna Silverbrand) Majuri, s. 25.03.1795 Ylitornio, k. 03.06.1874 Tukholma.

Puoliso: 21.07.1832 Tukholma Dorotea Fredrikintytär Silfwerbrand o.s. Windbom (12269) s. 10.04.1810 Tukholma, k. 19.05.1876 Tukholma. Vanhemmat: Fredrik Windbom ja Maria Elisabeth Windbom o.s. Lindström.

Taulu 111

VIII Susanna Sofia Teresi Lindström o.s. Silfwerbrand (12273), (Taulusta 110, isä Gustaf Silfwerbrand) s. 29.03.1844 Tukholma, k. 25.10.1825 Washington, USA, Tacoma. Muutti Kanadaan ja siellä Nordamerikans Förenta stater. Muu nimi: Knap.

1. puoliso: N Knap (12274) k. 1893.

Taulu 112

VII Carl Magnus Johaninpoika Silfwerbrand (12253), (Taulusta 109, äiti Susanna Silverbrand) Vänrikki, s. 16.09.1796 Ylitornio, k. 1846 huhtikuussa.

Puoliso: 1831 Christina Catharina Silfwerbrand o.s. Edström (12276) s. 13.11.1800, k. 18.03.1882.

Taulu 113

VII Mattias Ulrik Johaninpoika Silfwerbrand (12255), (Taulusta 109, äiti Susanna Silverbrand) Kapteeni, s. 03.11.1799 Ylitornio, k. 19.09.1866 Haaparanta.

Puoliso: 11.03.1831 Nederkalix Maria Silfwerbrand o.s. Graan (12278) s. 11.09.1804 Umeå, k. 05.02.1868 Haaparanta. Vanhemmat: Seger Graan ja Elisabeth Genberg.

Taulu 114

VIII Amanda Bäckman o.s. Silfwerbrand (12283), (Taulusta 113, isä Mattias Silfwerbrand) s. 11.12.1837 Nederkalix, Innabäcken, k. 25.07.1869 Nederkalix.

Puoliso: 22.11.1862 Vilhelm Olof Anders Bäckman (12284) Kirjailija, s. 11.11.1824.

Taulu 115

VIII Charlotta Bäckman o.s. Silfwerbrand (12287), (Taulusta 113, isä Mattias Silfwerbrand) s. 17.04.1846 Nederkalix, k. 23.11.1923 Nordmailg. Puoliso vanhemman siskon, Amandan leski.

Puoliso: 31.03.1873 Vilhelm Olof Anders Bäckman (12284). (Taulu 114) Kirjailija, s. 11.11.1824.

Taulu 116

VII Susanna Fredrika Tornehjelm o.s. Silverbrand (12259), (Taulusta 109, äiti Susanna Silverbrand) s. 07.04.1807, k. 07.11.1890 Tukholma.

Puoliso: 21.08.1830 Grödomge kirkossa Tukholmassa. Johan Abraham Tornehjelm, Nr 1655 (12260) Yliluutnantti, s. 1792, k. 1874.

Taulu 117

VII Salomon Augustin Silfverbrand (12261), (Taulusta 109, äiti Susanna Silverbrand) Kauppiasporvari, s. 30.08.1809 Ylitornio, Haapakylä, k. 06.05.1853 Oulu. Muutti Torniosta Ouluun 1829, sai Suomen Ruhtinaskunnan kansalaisoikeuden 1836 ja Oulun kauppiasporvarioikeudet 1839, oli osakkaana muutamissa laivoissa, asui sokeana viimeiset vuodet.

Puoliso: 14.07.1840 Oulu Katarina Silfwerbrand o.s. Lustberg-Palm (12288) s. 13.07.1807 Oulu, k. 25.03.1877 Oulu. Syntyisin Lustberg, adoptio Nordberg, kauppias Matts Palmin leski. Vanhemmat: Henrik Nordberg, s. noin 1759 ja Katarina Nordberg o.s. Mathlin, s. 29.01.1766.

Taulu 118

VIII Frederika Silfverbrand (12292), (Taulusta 117, isä Salomon Silfverbrand) s. 03.02.1842 Oulu, k. 12.09.1921 Helsinki. Avioliittoon syntyi kaikkiaan 12 lasta.

Puoliso: 13.09.1863 Oulu Anders Jonasson Holm (149805) Värjärimestari, s. 13.01.1838 Lövånger, Sverige, Avan, k. 31.10.1917 Oulu. Tuli Ouluun v. 1856 ja ryhtyi hoitamaan kälynsä värjäämön toimintaa, sai vähitellen värjärimestarin tittelin ja v. 1862 kauppiasporvarin oikeudet. Perusti samana vuonna oman värjäämön tontille N:o 32 Torikadun varrelle. Samanaikaisesti hänelle myönnettiin Suomen Suuriruhtinaskunnan kansalaisoikeudet. Oli palomestari vv. 1880-1893, jolloin ensimmäinen höyrypaloruisku hankittiin Ouluun. Oli myös Merikosken siltojen siltavouti, yksi "käsityö- ja tehdasyhdistyksen" perustajajäsenistä ja sen sihteeri useana vuotena. Anders oli myös ruotsinkielisen kansakoulun perustamisen aloitteentekijä.

Taulu 119

IX Jenny Katarina Holm (162844), (Taulusta 118, äiti Frederika Silfverbrand) s. 21.07.1864 Oulu, k. 16.10.1951 Helsinki.

Puoliso: 20.08.1889 Carl Väinö Karlinpoika Aspelund (162918) Asemapäällikkö, s. 20.06.1859 Helsinki, k. 10.04.1930 Helsinki. Vanhemmat: Karl Edvard Aspelund ja Johanna Maria Calonius.

Taulu 120

X Helge Allan Ossian Aspelund (162923), (Taulusta 119, äiti Jenny Holm) Tekniikan tohtori, s. 19.09.1897 Joensuu.

Puoliso: 25.01.1930 Sylvia Edlund (162924) s. 06.02.1897 Tukholma. Vanhemmat: Elmer Edlund ja Maj Haglund.

Taulu 121

X Harry Väinö Johannes Aspelund (162929), (Taulusta 119, äiti Jenny Holm) Luutnantti, s. 23.06.1904 Joensuu, k. 14.06.1966 Helsinki.

Puoliso: 1930 Matilda Härkönen (162930) Erikoissairaanhoitaja.

Taulu 122

IX Edit Maria Holm (152295), (Taulusta 118, äiti Frederika Silfverbrand) Opettaja, s. 09.02.1866 Oulu, k. 31.08.1927 Helsinki.

1. kihloissa: Gustav Durchman (162932) Teologian ylioppilas.

Taulu 123

X Laila Hellevi Lind (152297), (Taulusta 122, äiti Edit Holm) s. 06.06.1905 Oulu, k. 1991 Lahti.

Puoliso: 1932 Sven Robert Blomqvist (152298) Lentokapteeni. Vakuutusyhtiö Tarmon Lahden konttorin johtaja.

Taulu 124

IX Alma Fredrika Holm (149804), (Taulusta 118, äiti Frederika Silfverbrand) s. 10.01.1868 Oulu, k. 27.12.1946 Vaasa.

Puoliso: 10.06.1891 Carl Georg Reinhold Långhjelm (149803) Vakuutusyhtlö Kalevan ylitarkastaja, s. 11.01.1860 Vaasa, k. 05.12.1926 Helsinki. Vanhemmat: Karl Ossian Långhjelm, s. 12.04.1830 Vaasa, k. 29.03.1865 Vaasa ja Fanny Charlotta Olivia Brander, s. 10.03.1828 Ristiina, k. 04.08.1911 Vammala.

Taulu 125

X Ossian Erik Orbinsky Långhjelm (162935), (Taulusta 124, äiti Alma Holm) Majuri, s. 18.05.1896 Helsinki.

Puoliso: Sisko Augusta Brander-Paasikoski (162989) Näyttelijätär, s. 31.01.1896.

Taulu 126

X Alma Dagmar Astrid Långhjelm (134982), (Taulusta 124, äiti Alma Holm) s. 1898 Helsinki, k. 1927.

Puoliso: 1922 Widar Wiking Granholm (134981) s. 19.11.1890 Helsinki, k. 1953 Helsinki. Vanhemmat: Hjalmar Thiodolf Granholm, s. 03.07.1853 Mörskom Myrskylä, k. 07.09.1891 Helsinki ja Elin Johanna Charlotta Lagerblad, s. 06.11.1854 Orimattila, k. 08.11.1939 Helsinki.

Taulu 127

X Kurt Bertel Kasimir Långhjelm (162936), (Taulusta 124, äiti Alma Holm) Vuorineuvos, s. 04.06.1903 Helsinki, k. 16.02.1987 Helsinki. Vuorineuvos Bertel Långhjelm (1903–1987) Oy Wärtsilä Ab:n pääjohtaja diplomi-insinööri Bertel Långhjelm oli luotsaamassa suomalaista metalliteollisuutta läpi raskaiden sotakorvausvuosien kohti kaupallisen viennin aikaa ja kansainvälistä kilpailua. Hän ansaitsi palkkajohtajan kannuksensa sähkökonealalla, mutta hänet tunnetaan erityisesti maan johtavan metallialan yrityksen Oy Wärtsilä Ab:n apulaispääjohtajana ja pääjohtajana. Bertel Långhjelm syntyi 1903 Helsingissä henkivakuutusten ylitarkastajan Carl Långhjelmin perheeseen. Hän tuli ylioppilaaksi ruotsalaisesta normaalilyseosta 1921 ja lähti opiskelemaan Teknillisen korkeakoulun koneosaston sähkötekniikan linjalle. Långhjelm valmistui 1926 diplomi-insinööriksi ja aloitti työuransa Karhula-yhtiön käyttöinsinöörinä seuraavana vuonna. Nuori insinööri halusi kuitenkin syventää asiantuntemustaan sähkötekniikan alalla. Stipendirahoituksen turvin Långhjelm teki 1928–1929 pitkän opintomatkan Englantiin, josta tuomisena oli alan uusinta tietoa, entisestään kohentunut kielitaito ja rutkasti liike-elämässä tarvittavia sosiaalisia taitoja. Opintomatkansa jälkeen Långhjelm hankki uudenlaista kokemusta työskennellessään 1928 perustetun Sähkötarkastuslaitos ry:n tarkastusinsinöörinä 1930–1935. Puolivirallisen yhdistyksen tehtävänä oli valvoa 1928 säädetyn sähkölain nojalla sähkön tuotannon, siirron, jakelun ja käytön turvallisuutta oloissa, joissa maata sähköistettiin nopeassa tahdissa. Långhjelm oli laskemassa perustaa kotimaisille tarkastuskäytännöille ja ohjeistukselle. Hän myös julkaisi lukuisia kirjoituksia sähkötekniikan ammattilehdissä. Tarmokas ja asiantunteva insinööri tuli huomatuksi alalla, ja Långhjelm siirtyi 1935 maan johtavan sähkökoneiden valmistajan Oy Strömberg Ab:n palvelukseen. Yhtiön osastopäällikkönä hän oli aktiivisesti laajentamassa yritystä, jonka kasvua siivittivät eteenpäin erityisesti massa- ja paperiteollisuuden suuret koneinvestoinnit pulakauden jälkeen. Sota-aikana yhtiö oli osa sotataloudellista järjestelmää, ja sen toimintaa ryhdyttiin hajauttamaan turvallisuussyistä. Långhjelm siirtyi 1945 johtamaan Oy Strömberg Ab:n Vaasaan perustettuja tehtaita, joiden kehittämiseen hän paneutui määrätietoisesti haastavissa olosuhteissa: säännöstelytaloudessa pulaa oli niin tuotantotiloista, työvoimasta, valuutasta kuin raaka-aineista. Vaasan tehtailla oli keskeinen osuus Oy Strömberg Ab:n sotakorvaustuotannossa, jonka rungon muodostivat 25 000 Neuvostoliittoon toimitettua sähkömoottoria. Jälleenrakennuskausi sodan päättymisestä 1950-luvun alkuvuosiin oli Strömbergin historian nopeinta kasvukautta. Långhjelmin näytöt Vaasan tehtaiden johdossa olivat niin vakuuttavia, että Wärtsilä-Yhtymä Oy:n pääjohtaja, vuorineuvos Wilhelm Wahlforss kutsui hänet 1951 kakkosmiehekseen, yhtymän apulaispääjohtajaksi. Wärtsilässä oli ollut tapana nousta johtopaikoille asteittain, mutta Wahlforss halusi hakea uutta verta yhtiön ulkopuolella. Hän ryhtyi kouluttamaan Långhjelmistä seuraajansa, ja parempaa oppi-isää Långhjelm tuskin saattoi toivoa. Herrat olivat hyvin erilaisia persoonallisuuksia, mutta heidän ominaisuutensa ja luonteenpiirteensä täydensivät hyvin toisiaan. Apulaispääjohtajana Långhjelmin vastuulla olivat erityisesti neuvottelut suurista ja teknisesti yhä vaativimmista laivakaupoista Neuvostoliiton kanssa, mutta tilauksia alkoi tulla yhä enemmän myös kotimaisilta ja läntisten teollisuusmaiden varustamoilta. Yhtymän telakoilla otettiin käyttöön uutta tekniikkaa ja suuntauduttiin yhä enemmän korkeata ammattitaitoa vaativien erikoisalusten valmistamiseen. Långhjelm aloitti 20-vuotisen uransa Wärtsilä-yhtymän hallituksessa 1950-luvun puolivälissä, ja yhtymän pääjohtajan tehtävät siirtyivät hänelle vuoden 1962 alusta. Wahlforss ei kuitenkaan vetäytynyt kokonaan vaan jatkoi hallituksen puheenjohtajana aina kuolemaansa 1969 saakka, jolloin vuorineuvoksen arvonimen 1962 saanut Långhjelm otti hallituksen ohjat käsiinsä. Tässä vaiheessa Långhjelm valmistautui jo siirtymään syrjää yhtymän operatiivisesta johdosta. Ministeri Tankmar Horn tuli ensin apulaispääjohtajaksi ja 1970 pääjohtajaksi viemään päätökseen Långhjelmin kaudella aloitetut rakennemuutokset, joiden tarkoituksena oli sopeuttaa yhtymää alati kovenevaan kansainväliseen kilpailuun. Långhjelm on jäänyt historiaan omaa nimeään kantavan lain aloitteentekijänä. Hänellä oli ratkaiseva osuus sen 1956 säädetyn lain (Suomen asetuskokoelma 445/1956) aikaansaamisessa, jonka nojalla voitiin myöntää verohuojennuksia laivanrakennus- ja muun metalliteollisuuden tuotannon ja viennin edistämiseksi. Lex Långhjelmina yleisesti tunnetun lain perusteella kotimainen telakkateollisuus sai tasavertaiset mahdollisuudet osallistua kiristyvään kansainväliseen kilpailuun laivatilauksista samanlaisilla luottoehdoilla kuin vastaavat ulkomaalaiset telakat. Käytännössä laki tarkoitti sitä, että kotimaiset laivanvarustamot saattoivat tarjota entistä enemmän työtä suomalaisille laivanrakentajille. Lailla oli suuri merkitys Suomen telakkateollisuudelle, jonka tilauskirjoihin alkoi tulla yhä enemmän kotimaisten varustamojen nimiä. Långhjelm teki merkittävän päivätyön maan teollisuuden kehittämiseksi paitsi yritysjohtajana myös järjestötoiminnassa toimiessaan parikymmentä vuotta Suomen Teollisuusliiton ja Suomen Metalliteollisuusyhdistyksen johtotehtävissä. Hän oli aktiivisesti mukana myös useissa teknillisissä järjestöissä. Långhjelm työskenteli 1934–1947 maailman voimakonferenssin Suomen kansalliskomitean sihteerinä. Hänellä oli lukuisia kunnallisia luottamustehtäviä Ruotsalaisen Kansanpuolueen mandaatilla Vaasassa ja myöhemmin Tammisaaressa 1960-luvulla. Vapaa-aikana Bertel Långhjelmin henkireikänä olivat meri ja saaristo. Purjehdus oli hänen intohimonsa, ja hänellä oli tapana tehdä kesäisin noin kuukauden mittainen purjehdusretki saaristoon. Långhjelm oli kiinnostunut historiasta ja luki mielellään kaunokirjallisuutta vaativan työnsä vastapainoksi. Curt Bertel Casimir Långhjelm S 4.6.1903 Helsinki, K.16.2.1987 Helsinki. V ylitarkastaja Carl Georg Reinhold Långhjelm ja Alma Fredrika Holm. P 1930– Iris Helena Swens. URA. Ylioppilas Svenska normallyceumista 1921; diplomi-insinööri Teknillisestä korkeakoulusta (sähkötekniikka) 1926. Opintomatka Englantiin 1928–1929. Karhula Oy:n käyttöinsinööri 1927; Sähkötarkastuslaitoksen tarkastusinsinööri 1930–1935; Oy Strömberg Ab:n osastopäällikkö 1935–1945, Vaasan tehtaiden johtaja 1945–1951; Wärtsilä-Yhtymä Oy:n vsta 1965 Oy Wärtsilä Ab:n apulaispääjohtaja 1951–1962, pääjohtaja 1962–1970, hallituksen varajäsen 1954–1955, jäsen 1956–1976, pj. 1969–1976. Malmin Sähkölaitos Oy:n teknillinen johtaja 1939–1945. Jäsenyydet ja muut luottamustoimet: Vaasan kaupunginvaltuusto 1950–1951; Tammisaaren kaupunginhallitus 1963–1965, kaupunginvaltuusto 1965. Maailman voimakonferenssin Suomen kansalliskomitean sihteeri 1934–1947; Kraft och Ljus -lehden toimitussihteeri 1935–1937; Vaasan Sähkö Oy:n hallituksen vpj. 1946–1949; Suomen Metalliteollisuusyhdistyksen hallitus 1952–1971, pj. 1957–1959; Suomen Teollisuusliiton hallitus 1952–1971, vpj. 1957–1959, pj. 1960–1962; Suomen Metalliteollisuuden työnantajaliiton hallitus 1957–; Suomen Teollisuusvaltuuskunta 1957–; Suomen Höyrylaiva Oy:n hallitus; Suomen Merivakuutus Oy:n hallintoneuvosto. Insinööriluutnantti 1938. Kunnianosoitukset: Vuorineuvos 1962. Suomen Leijonan K; Suomen Valkoisen Ruusun R I; Talvisodan mm.; Väestönsuojelun am. 1 sk.; Belgian Leopold II:n suurr.; Ruotsin Vaasa-r. K 1; Tunisian Tasavallan K. JULKISET MUOTOKUVAT JA MUISTOMERKIT. Maalaukset: Georges von Svetlik. 1965, Elinkeinoelämän Keskusliitto. LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. 113/37 ADVK 1960. Timo Aarrevaara, Jari Stenvall, Sähköturvallisuuden hallintotapa Suomessa. 2002; Paavo Haavikko, Wärtsilä 1834–1984: Wärtsilä-yhtiön ja siihen liitettyjen yritysten kehitysvaiheita kansainvälistyväksi monialayritykseksi. 1984; Kai Hoffman, Sähkötekniikan taitaja: Strömberg 1889–1988. 1989. Kari Teräs, Julkaistu 5.9.2008.

Puoliso: 15.03.1930 Iris Helena Swens (162937) s. 17.07.1906. Vanhemmat: Adrian Svens, s. 21.08.1864 Närpiö, k. 29.01.1916 Kokkola ja Lempi Helena Maria Durchman, s. 21.01.1876 Viitasaari.

Taulu 128

IX Anna Elfrida Holm (162845), (Taulusta 118, äiti Frederika Silfverbrand) Opettaja, s. 16.04.1869 Oulu, k. 11.05.1924 Helsinki. Heidän tyttäriensä kerrotaan olleen poikkeuksellisen kauniita.

Puoliso: 24.12.1890 Oulu, eronneet 23.03.1909 Johan Wilhelm Sabelli (162939) Kamarineuvos, s. 29.06.1861 Vaasa, k. 13.11.1925 Helsinki.

Taulu 129

X Dagny Ilona Linnea Forsius o.s. Sabelli (46396), (Taulusta 128, äiti Anna Holm) s. 20.09.1899 Oulu, k. 06.02.1920 Helsinki. Ylioppilas Laurellska Skolanista 1917.

Puoliso: 1919 Irmer Forsius (45129) s. 21.12.1892 Porvoo, k. 25.09.1930 Helsinki. Vanhemmat: Valter Voldemar Forsius, s. 14.09.1856 Heinola, k. 27.09.1939 ja Sofia Emilia Forsius o.s. Lilius, s. 04.12.1860 Vehkalahti.

Taulu 130

IX Elin Matilda Holm (162846), (Taulusta 118, äiti Frederika Silfverbrand) Opettaja, s. 31.12.1870 Oulu, k. 02.04.1948 Tampere. Puoliso oli lankonsa veli.

Puoliso: 18.06.1899 Gustav Verner Aspelund (162942) Kaupunginviskaali, s. 18.04.1864 Helsinki, k. 08.10.1936 Tampere. Vanhemmat: Karl Edvard Aspelund ja Johanna Maria Calonius.

Taulu 131

X Gunnar Gabriel Aspelund (162992), (Taulusta 130, äiti Elin Holm) Fil.maisteri, s. 28.10.1902 Tampere.

Puoliso: Martta Viola Toivanen (162993) Merkonomi, s. 03.06.1910 Viipuri. Vanhemmat: Olavi Toivanen ja Maria Wilhelmina Luostarinen.

Taulu 132

X Carl-Erik Aspelund (162945), (Taulusta 130, äiti Elin Holm) Dipl.ins, s. 06.01.1905 Tampere.

Puoliso: 1939 Signe Linnea Fellman (162946)

Taulu 133

X Aarne Rabbe Runar Aspelund (162949), (Taulusta 130, äiti Elin Holm) Dipl.ins, s. 31.10.1907 Tampere.

Puoliso: 1936 Eeva Inkeri Virtanen (162998) Merkonomi, s. 06.10.1906. Vanhemmat: Kustaa Erland Virtanen ja Olga Emilia Mäkinen.

Taulu 134

IX Anders Ferdinand Holm (162847), (Taulusta 118, äiti Frederika Silfverbrand) Ylikamreeri, s. 04.01.1873 Oulu, k. 30.11.1956 Helsinki.

Puoliso: 18.03.1899 Bilga Maria Lindh (162934) s. 11.07.1877 Kurkjoki. Vanhemmat: Knut Harald Lindh, s. 28.06.1847 Lempäälä, k. 24.06.1924 Hämeenlinna ja Bilga Olsoni, s. 23.04.1851 Mikkeli, k. 19.09.1903 Oulu.

Taulu 135

IX Dagmar Karolina Holm (162848), (Taulusta 118, äiti Frederika Silfverbrand) Opettaja, s. 25.03.1875 Oulu, k. 03.06.1941 Helsinki.

Oulun hautausmaalla 2009. AK

Puoliso: 18.08.1901 Karl Julius Lagerbohm (162960) Eläinlääkäri, s. 22.04.1863 Pori, k. 05.11.1913 Helsinki. Vanhemmat: Kurt Leopold Lagerbohm ja Anna Sofia Hellund.

Bruno Fritiof Lagerbohm Varastopäällikkö, s. 11.10.1905 Oulu, k. 15.04.1960 Tampere.

Oulun hautausmaalla 2009. AK

Taulu 136

IX Georg Adrian Holm (162849), (Taulusta 118, äiti Frederika Silfverbrand) Maanmittausinsinööri, s. 10.03.1877 Oulu, k. 30.05.1928 Helsinki.

Puoliso: 04.06.1907 Elisabet Kandelberg (162966) s. 11.01.1887 Oulu, k. 1967. Vanhemmat: Isak K Puhakka ja Katarina.

Taulu 137

IX Henry Jonas Holm (162852), (Taulusta 118, äiti Frederika Silfverbrand) Lääketiet. tohtori, s. 27.09.1882 Oulu, k. 29.09.1960 Los Angeles, USA.

1. puoliso: 1908, eronneet 1938 Anna Ila Eugenie Hindersson (162975) s. 30.10.1883. Vanhemmat: Johan Edvard Hindersson ja Amalia Tötterman.

Taulu 138

IX Evert Emil Holm (162853), (Taulusta 118, äiti Frederika Silfverbrand) Maanmittausinsinööri, s. 13.11.1884 Oulu.

1. puoliso: 16.07.1910 Helsinki Helmi Elise Gestrin (68648) s. 24.06.1889 Helsinki. Vanhemmat: Theodor Gottlieb Gestrin, s. 27.04.1868, k. 03.01.1937 Helsinki ? ja Elise Leokadie Gestrin o.s. Msajewsky, s. 29.05.1865, k. 03.07.1906 Helsinki ?.

Taulu 139

VIII Maria Wikman o.s. Silfverbrand (12294), (Taulusta 117, isä Salomon Silfverbrand) s. 27.07.1845 Oulu, k. 08.03.1929 Oulu.

Puoliso: 07.07.1863 Oulu Michael Björnvik-Wikman (43384) s. 29.05.1842 Luoto, k. 26.10.1906 Kuusamo. Vanhemmat: Johan Johansson ja Maja Mickelsdotter, s. noin 1806.